seppinenj

Ruotsin puolustuksen taso huolettaa

Ruotsin viime vuosien puolustuspolitiikka ja sen armeijan tila ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Ruotsin armeijan johdon toteamukset maan puolustuskyvyn voimakkaasta heikentymisestä on pantu merkille.

Kylmän sodan aikana Ruotsin puolueettomuutta tuki vahva ja suorituskykyinen asevelvollisuusarmeija. Esitän muutamia lukuja vuodelta 1988 ja vertaan niitä todennäköiseen tilanteeseen pian alkavana vuonna 2014. Ruotsilla oli ensin mainittuna vuonna asettaa sota-ajan tehtäviin 708 000 koulutettua asevelvollista. Näitä ei enää ole. Puolustuksen koko henkilömäärä oli 850 000, ensi vuoden alkaessa määrä on 54 000. Kotirintamalla oli (hemvärnssoldater) 100 000 henkeä, ensi vuonna 22 000. Prikaateja (brigader) oli silloin ennen 29, ensi vuonna kaksi.

Näistä luvuista on mahdollista esittää kovia prosenttilukuja Ruotsin armeijan suorituskyvyn vähentymisestä. Maa-armeija näyttäytyy eri aselajeineen eniten alasajetulta, mutta myös ilma- ja merivoimien osalta tilanne on heikentynyt dramaattisesti. Voidaan puhua 80 %:n tai 90 %:n pudotuksesta, jopa enemmästäkin.

Puolustuksen muutosprosessi alkoi vuonna 2000 ja johti kymmentä vuotta myöhemmin asevelvollisuusarmeijan lakkauttamiseen. Samalla puolustusmenojen osuus BKT:stä romahti.

Miksi Ruotsi valitsi tässä epävarmassa maailmassa tällaisen tien? Päättäjät saattoivat hurmaantua Berliinin muurin ja kommunistisen maailman romahduksesta. Kun vielä Neuvostoliitto hajosi, se oli ikään kuin päätepiste kylmälle sodalle. Sitten alkaisi "ikuinen rauhantila".

Ruotsi ei ole joutunut sotiin kahteen sataan vuoteen, mikä on saattanut edesauttaa joutumista näköharhaan puolustusvoimien tehtävistä rauhan tavoittelussa. Ruotsi onnistui pysymään toisen maailmansodan ulkopuolella, vaikka Natsi-Saksa oli erittäin riippuvainen Kiirunasta ja Jällivaarasta saamastaan erinomaisesta rautamalmista. Länsiliittoutuneet Ranska ja Iso-Britannia suunnittelivat tosissaan malmivirran estämistä erityisesti Narvikin kautta Saksaan. Samalla Suomi olisi saanut niiltä apua. Stalin ehdotti kuitenkin Suomelle rauhaa, niin kuin 13.3.1940 tapahtuikin. Tämän jälkeen Hitler sai Stalinilta riittävästi polttoainetukea motorisoidulle tehokkaalle armeijalleen. Saksa miehitti Tanskan huhtikuussa ja Norjan kesäkuuhun 1940 mennessä. Hitler sai haluamansa terästeollisuuden raaka-aineet Ruotsista aina lokakuulle 1944 saakka. Näin Ruotsi vältti sodan.

Vanha maksiimi on kuitenkin edelleen voimassa: jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Rauhan varmistaminen on suuri tehtävä. Se on EU:n synnyn perusajatuksia ja kauaskantoinen pyrkimys. 

Venäjä on avoimesti herätellyt Ruotsia. Uskon, että Ruotsi onkin herännyt, mutta armeijan rakentaminen on hidasta.

Kylmän sodan aikana Ruotsin sotilaallisen voiman tukema kansainvälispoliittinen asema edisti selvästi Suomen selviytymistä Neuvostoliiton syleilystä, vaikka äärirajoilla kävimmekin. Pohjois-Atlantin liiton (Nato) vakauttava merkitys oli suuri.

Ei ole ihme, että Nato-jäsenyyden kannatus on noussut roimasti Ruotsissa viimeisinä aikoina. Jäsenyys onkin sääntö EU:ssa, jossa on vain pari poikkeusta, Suomi mukaan lukien.

Kuitenkin Suomen on itse huolehdittava puolustuksestaan. Tuen saanti kaiken varalta kannattaa varmistaa. Ruotsin turvallisuuspoliittinen asema merkitsee Suomelle paljon.

 

Jukka Seppinen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Ruotsi on tällä hetkellä mm.käytännössä ilman tykkikalustoa ja ammuksia. Vanha kalusto romutettiin ja uusia ei valmistaja ole kyennyt toimittamaan sovitussa aikataulussa.
Myös reserviupseerikoulutus on käytännössä lakannut.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Mielnkiintoinen blogi, joka vahvisti eri lähteissä olleta artikkeleja.

Ruotsi ei ole sotinut sitten 1800-luvun alkupuolen, kun kruununprinssi Bernadotte vei armeijan Saksaan. Hän oli niin fiksu, että "myöhästyi" joukkoineen eli ruotsalaisineen kovimmista taisteluista. Vainaita tuli siis hyvin vähän, mutta kunniaa sitäkin enemmän. Sotamarsalkka Bernadotte oli taitavin Napoleonin marsalkoista ja taisi olla ainoa, joka sai kruunun itselleen. Ei huono suoritus ollenkaan.

Tuosta lähtien ruotsalaiset ovat eläneet rauhassa ja todella käyttäneet hyväksi muiden sotia. Esimerkiksi Toisessa maailmansodassa Saksa ei olisi tullut toimeen ilman Ruotsin rautamalmia sekä vaikkapa SKF:n kuulalaakereita. Ruotsi kävi myös tuottoisaa kauppaa länteen esim. Englantiin. Lisäksi puolueetttomuutta venytettiin aina olosuhteiden mukaan mahdollisimman paljon. Tuosta on hyvin mielenkiintoisia kertomuksia olemassa.

Liittoutuneilla oli valmiina rankat rangaistukset Ruotsille siitä avusta, jonka se antoi Saksalle. Mutta kylmä sota pelasti Ruotsin. Olihan se Lännen puolella silloin koko ajan.

Nyt olemme aivan toisessa tilanteessa. Ruotsin puolustus on todella suurenluokan vitsi. Venäläiset ovat tehneet muutaman kokeen ja todenneet, että heikkoa ja pehmeää on puolustus, mikäli sitä on ollenkaan.

Entäpä Suomi sitten? Ei ihme, että Kasarmintorilla nähdään pääesikunnassa valojen olevan päällä pitkään yöhön.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tervetuloa Puheenvuoroon, Jukka Seppinen!

Lukijoille tiedoksi: kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, entinen ulkoministeriön virkamies, sittemmin ison nipun Suomen poliittiseen historiaan liittyviä kirjoja kirjoittanut tutkija.

Kirjoittajasta enemmän: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Seppinen

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Ruotsissa puolustusvoimien alasajo on ollut vähän sektorikohtaista ja esimerkiksi ilmavoimat edelleen kohtuullisessa iskussa. Kuitenkaan koherenttiin sodankäyntiin maa ei nykytilassa kykene ja Suomen kannalta aina riski sama jos Ruotsi ei mudollisesti läntisessä allianssissa: pääseekö lännen apu Ruotsin läpi jos Ruotsi itse puolustuksensa heikkouden takia tilassa, että se altis ulkopuoliselle painostukselle.

Puolustusvoimien rakentaminen iskukykyiseksi taas kallis ja aikaavievä prosessi ja edes budjettiylijäämäinen Ruotsi ei saa niitä rahoja hevin kasaan.

Sama tietysti Suomen ja Baltian suhteen. Siksi ainakin helpoin ratkaisu Ruotsille ja Suomelle olisikin liittyä avoimesti NATOon, eikä yrittää neuvotella takaoven kautta salaisesti erilaisia aie- ja apusopimuksia pahan päivän varalle kuten nyt on tehty.

Toki NATO-jäsenyydestä pitää käydä avoin keskustelu, mutta helposti käy niin että Ruotsissa kannat vaihtuvat nopeasti ja päätös tehdään yhden vaalikauden aikana. Sitten suomalaiset paniikissa housut kintuissa aivan samalla tavalla kuin reilu 20 vuotta sitten Ruotsin EY-jäsenhakemuksen kanssa. Hirveä kiire laittamaan oma jäsenhakemus sisään kun Ruotsikin teki sen.

Kaiken kaikkiaan Ruotsin toiminta korostaa Suomessakin tarvetta käydä vakavasti otettavaa, realistisiin uhkakuviin ja mahdollisuuksiin perustuvaa turvallisuuspoliittista keskustelua Suomessakin. Suomessa vain kokonaiskuva hukassa kun kitistään yksityiskohdista ja juupas/eipäs NATO -argumentein ilman tarkempaa analytiikkaa mielipiteiden takana.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ruotsin puolustuksen henkilömäärä on siis 2014 alkaessa 54 000. Onko tämä todellinen vai nimellinen määrä? Rekrytoinnin onnistumisesta Ruotsin ammattimaisiin asevoimiin on kantautunut julkisuuteen kovin epämääräisiä tietoja.

Suomen ei ikinä pidä toistaa Ruotsin virhettä, vaan huolehtia siitä, että asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin perustuva järjestelmämme saa riittävät resurssit, havaitut epäkohdat korjataan ja se toimii entistä paremmin. Lisäksi tarvitsemme faktapohjaista julkista keskustelua mahdollisen Nato-jäsenyyden merkityksestä Suomelle; tähän saakka siinä on vellottu tunnekuohuissa ja joko tahallisissa tai tietämättömyydestä johtuvissa väärinkäsityksissä niin, että varsinainen asia ei ole suurelle yleisölle selvinnyt.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsista tuskin löytyy apua Suomelle hädän tullen, ellei Kalingradissa olevaa sotilaallista kapasiteettia ole eliminoitu. Tämä viitannee siihen, että ilman Natoa ei Ruotsi pysty auttamaan ketään.

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Laskeeko Ruotsi sen varaan että Suomi liittyy NATO:n ?
Silloin se olisi NATO maiden ympäröimänä ja siten kuin herran kukkarossa...
Sitten voi myöntää itselleen nobelin rauhanpalkinnon aseiden takomisesta auroiksi...

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Ruotsi takoo edelleen aseita hyvällä tahdilla, mutta ne vain myydään eniten maksavalle taholle..

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tässä esimerkkinä eräs maailman parhaista tykeistä.

http://www.youtube.com/watch?v=Q6RqA94Xak8

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Suomiko uskaltaisi tehdä asioita ilman Ruotsin omaa toimintaa :D Taidat olettaa liikoja. Timo Soinikin tämän vuoden puolella pelkäsi että Ruotsi salaa liittyy NATOon ja jättää Suomen ikävään tilanteeseen.

http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamun_kolumni/natol...

http://yle.fi/uutiset/soini_ruotsi_voi_liveta_nato...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Niin minuakin, huolettaa. Aiemmen toimi Ruotsi hyvänä puskurina, kilpenä Suomen ja Norjan välissä. Tänään olemme Norjan suhteen oman puolustuksemme varassa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Norjassa toki on se NATO-jäsenyys. Olin Norjan puolustusministerin lausunnoista ymmärtävinäni sen että siihen viimekädessä luotetaan. Tosin Ruotsiakin taidettaisiin puolustaa ennen moista mahdollisuutta, koska perinteisesti Ruotsi on laskettu "länteen" kuuluvaksi jopa kylmän sodan aikana, joten Norja on ihan suhteellisen turvassa.

Jos taas aidosti luulit että Norja hyökkää Suomeen, niin :D Eivät taitaisi meidän alueita ja ihmisiä edes haluta. Noh, tiedän ettet sitä luullut.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ei liittoutumat mitään puolusta. Britit Puolaa lupasivat aikanaan puolustaa ja Saksa teki mitä halusi. Ainoa hyvä puolustaminen on itsenäiset asevoimat, pesäpallomaila tuvan nurkalla.
Ylivoimalle ei mitään voi. Tunkeutumisen voi tehdä kuitenkin kalliiksi.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #15

Itsenäiset asevoimat vain eivät ole nyt uskottavat mikäli olet turhan pienikokoinen (Israel ydinaseineen on poikkeus toki). Eikä se lohduta että teet tunkeutumisen kalliiksi mikäli se kuitenkin tapahtuu. Se kai on se suuri ongelma mikäli nykymeininkiä haluaa jatkaa (kyky myös aiheuttaa kallista hintaa on laskemassa koko ajan)... Kyse tietenkin on myös sijainnista. Kuka esim. luulisi että Sveitsi olisi koskaan vaarassa? Normaali logiikka on voimassa tässä kohtaa.

Pesäpallomaila on täälläkin, mutta en sen taakse ainakaan liikoja laskisi. Puolan ratsastukset tankkeja vastaan opin jo 5-vuotiaana... isäukko oli vähän ylitsevuotavaisen tietoinen noista sota-asioista eikä niitä jättänyt mainitsematta, vaan kertoi liiankin paljon ottaen huomioon iät.

Mitä historiaan tuli, niin Saksa toki teki mitä halusi salamasodankäynnillään... hyvin toimi. Loppupeleissä vain Puolakin säilyi, vaikka hävisikin varsinaisen sodankäynnin. Liittolaisissa on se hyvä puoli että jälkikäteenkin voivat palauttaa asioita; tässä tapauksessa Puolalle palautettiin alueensa. Valitettavasti Suomelle ei Karjalaa palautettu... häviäjien puolella on ikävä olla... pitkä aika sitten olikin suomettumista. Sinne meni isän-isänkin alueet. Mutta sellaista sattuu. Kunhan vain pidetään huoli ettei satu enää.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eikös näitä Ei-NATO-poikkeuksia EU:n piirissä ole vielä neljä, Suomi-provinssi mukaan lukien?

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Ruotsilla maaraja tai lyhyt meriraja seuraavien valtioiden kanssa: Suomi (EU), Norja (ETA + Schengen), Tanska (EU).

Irlannilla maaraja ja lyhyt meriraja seuraavan valtion kanssa: Yhdistynyt kuningaskunta (EU).

Itävallalla maaraja seuraavien valtioiden kanssa: Saksa (EU), Italia (EU), Tshekin tasavalta (EU), Slovakia (EU), Unkari (EU), Slovenia (EU), Liechtenstein (ETA) ja Sveitsi (erillissopimus EU:n kanssa + Schengen)

Maltalla taas ei maarajanaapureita eikä ihan läheisiä merinaapureitakaan. Lähin Italia (EU).

Suomella taas pisin maaraja valtion kanssa, joka
1) On aloittanut useamman hyökkäyssodan viimeisen 25:n vuoden aikana.
2) On menneisyydessä valloittanut Suomelta maa-alueita
3) On sisäisesti epävakaa ja epädemokraattisesti hallittu
4) Ei ole tehnyt tiliä aggressiivisen menneisyytensä kanssa eikä sanounut irti imperialismista.
5) Jatkuvasti pyrkii vaikuttamaan rajanaapureidensa asioihin. Erityisesti niiden, jotka sotilaallisesti liittoutumattomia.

Listaa voisi jatkaa pitkäänkin.

Yksinkertainen johtopäätös: EU:n 4 sotilaallisesti liittoutumatonta maata eivät ole aivan samalla viivalla turvallisuuspoliittisesti. Suomi poikkeaa selvästi muista, koska kaikki muut geopoliittisesti epävakaalla tai uhkaavalla alueella sijaitsevat valtiot ovat sotilaallisesti liittoutuneet.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Suomen ollessa puskurina Venäjän mahdollista uhkaa vastaan... miksi Ruotsin tulisi edes tuhlata rahojaan puolustukseen (mitä muita syitä edes olisi?)? Olen käsittänyt että 70/80-luvuillakin Ruotsi sai neuvoteltuna käytännössä NATO-takeet kuulumatta edes itse järjestöön (Suomi ei). Eihän tässä sinällään tarvitse kenenkään pelätä että joku valtaisi Ruotsin... kukas sen tekisi? Norja vai Suomi.. ehkä Tanska? Eipä taida sellaista tapahtua. Mikäli taas uhka olisi perinteisesti idästä, niin Suomihan on sopivasti välissä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Aikaisempaani lisään. Mitä auttaa liittoutuma, joka puoli vuotta kerää voimiaan ja sanoo, että nyt me tullaan teitä puolustamaan?
Itsenäisen maan tulee olla itsenäinen omin voimin. Heti.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

No kun Puolan mainitsit esimerkiksi viimeksi, niin sitä kai voi käyttää myös vastaasi... vasta-argumentiksi.

Puola menetti alueensa ja vaikka oli vain hyvin lievästi liittoutunut, niin myöhemmin alueet palautettiin ja Puola on itsenäinen.

Enough said.

Mitä auttaa mikäli yhtä ainutta liittoumaa ei ole omalla puolella.... kukaan ei auta... ei silloin kun apua tarvitsisi, eikä myöhempään. Loogisuus pitää huomioida. Itsenäisellä maalla Suomella EI ole tarvittavia voimia turvaamaan itsenäisyyttä.. jos oletetaan että ainut uhka on Venäjä.... muut vaihtoehdot kuten Ruotsin tai Norjan tahi Tanskan hyökkäys Suomea vastaan ovat järjettömiä. Kyllä me kaikki tiedämme miksi Suomessa pidetään asevelvollisuutta yllä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Katsokaa vaan, niin Ruotsi tekee äkkipylpyrät ja hakee Nato-jäsenyyttä äkkiä ja odottamatta.

Siis toistaa saman liikkeen kuin 1990-luvun alussa päättäessään Suomelta salassa ja välipuheista välittämättä hakea silloisen EY:n jäsenyyttä.

Ruotsi on kaikesta näennäisestä ruotsalaisesta pehmennyksestään huolimatta toiminut aina oman kansallisen intressinsä pohjalta, hyvin tyylipuhtaasti. Aina, eikä ihan kauheasti tyylipisteistä välittäen.

Nato-jäsenyys ei ole kovinkaan yleisesti Ruotsin tavoite, mutta se ikäänkuin ajautuu tällä alasajopolitiikallaan tilaan, jossa se ei nykyasemistaan pysty nostamaan sotilasmenojaan, sille ei riitä poliittista kannatusta, mutta kun eliitti tosiasioiden pakottamana alkaa ajaa liittymishanketta, se voidaan ajaa hyvinkin nopealla aikataululla läpi. Tämä tietenkin edellyttää vihreän veran alaisia neuvonpitoja valtiojohdon ja Naton ylimmän johdon välillä, ja niitä epäilemättä on ollut ja tulee olemaan.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Ongelma tässä ei ole ruotsin armeijan alasajo tai pienet luvut varustautumisessa-ongelma on venäjän suurvalta-asenne ja imperialismi,joka edelleen uhkaa rauhantahtoisten pienten kansojen itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta !
Itse asiassa kaikkien tulisi voida seurata ruotsin esimerkkiä,ja kyllä löytyisi rahaa sote-uudistuksiin ja vaikka mihin,,-mutta se venäjä !

jorma Hakkinen

"ongelma on venäjän suurvalta-asenne ja imperialismi,joka edelleen uhkaa rauhantahtoisten pienten kansojen itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta !"

En tiennytkään, että Yhdysvaltain ja Ranskan niminä on nykyisin Venäjä. Tällä vuosituhannella milloin milläkin tekosyyllä "pienten kansojen itsenäisyyttä ja itsemäärämisoikeutta" vastaan kohdistettujen hyökkäysten ja miehitysten primus motoreina ovat toimineet nimenomaan nämä kaksi valtiota, niin Afganistanissa, Irakissa, Libyassa kuin Malissa. Ja jatkoa seuraa: "Ranska on ilmoittanut olevansa valmis lähettämään tuhat sotilasta levottomaan Keski-Afrikan tasavaltaan" (YLE Uutiset, 26.11.2013).

Kylmä sota loppui jo yli 20 vuotta sitten Neuvostoliiton hajoamiseen, mutta eräiden suomalaisten näkemykset maailmasta ovat näemmä pysyneet ennallaan. Fraasitkin ovat samat: Sanan Neuvostoliitto paikalle vain on vaihdettu sana Venäjä.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Eräät suomalaiset näkevät mitä on tapahtunut Georgian suunnalla,miten suhmuroidaan nyt Ukrainassa ja miten ruotsin puolustuskykyä on"testattu",,eli karuihin kokemuksiin analyysini perustuu,,venäjä sitäpaitsi jatkaa siitä mihin n-liitto lopetti,,fsb jatkaa siitä mihin kgb lopetti,,etc !

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta

Omat ilmavoimamme eivät kykenisi toimimaan paria päivää (tuntia) pitempään jos vastassa on ylivoimainen vihollinen. Jos hyökkääjällä on täysi vapaus toimia ilmatilassamme, ei ole vaikea arvata, mikä olisi esimerkiksi tykistömme kohtalo sen ampuessa tai vaihtaessa asemia. Sama pätee kaikkeen muuhun toimintaan, joka on helppo havaita ilmasta. Olen aikoinani itse erään sotaharjoituksen yhteydessä tähystänyt joukkojamme ilmasta käsin, ne ovat kuin tarjottimella.

Taannoinen MOT-ohjelma osoitti kouriintuntuvasti kuinka haavoittuvia olemme mm. sähkönjakelun suhteen. Olisimme sotatilanteessa hukassa, jollemme saisi mm. ilmatukea ystävällismielisiltä mailta.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Juu, ei se uusi Suomen maavoimien taistelutapa toimi, jos vastustajalla on täydellinen ilmaherruus.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomi seuraa Ruotsin mallin mukaan. Katainen tahtoo tuhlata puolustusmäärärahoja ulkomoisiin operaatioihin. Turha tässä Ruotsia ilkkua Suomi menee samaan suuntaan:

http://yle.fi/uutiset/katainen_suomi_kiinnostunut_...

Toimituksen poiminnat