seppinenj

Jäämerenrata Kirkkoniemeen toteutukseen

Ilmaston lämpiäminen on johtamassa moniin seurauksiin. Tähän täytyy sanoa, että sitä tulee torjua kaikin mahdollisin keinoin, mutta suhtautua siihen myös realistisesti. Katseet ovat jo tiukasti arktisella alueella, eikä vähiten Kremlissä arktisen alueen suurten luonnonvarojen vuoksi. Yksi suurimmista Suomea koskevista asioista on liikennöintimahdollisuuksien avautuminen Jäämerellä lähinnä Aasian suuntaan. Suomen päättäjät nukkuivat aikansa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus heräili kuitenkin hiljalleen Jäämeren ratahankkeeseen. Viranomaislaskelmia kolmen suunnan osalta syntyi. Ne ovat (1) Kolarista Skibotneen, (2) Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemeen joko Inarinjärven länsi- tai itäpuolelta tai sitten (3) itäinen kytkentä Rovaniemeltä Muurmanskiin. Hintaeroa on jonkin verran, mutta sitä ei pidä tuijottaa liikaa, sillä kyseessä on tulevien vuosikymmenten ja -satojen käyttöön tarkoitettu investointi. 

On muistettava, että rautatielinjaus Lapissa on kytkettävissä Baltian maiden kautta EU:n rataverkostoon. Tämä on myös kannattavuusarvioinneissa erittäin tärkeä tekijä. Kun Venäjä toimii perinteensä mukaisesti aggressiivisesti, yksikään järkevä läntinen taho ei voi olla vakavissaan ajamassa Muurmansk-vaihtoehtoa. Liikennevirran jättäminen viime kädessä Venäjän kontrolliin olisi kaamea strateginen virhe.

Olen vahvasti Kirkkoniemen kannalla. Sinne on keskittymässä valmista infrastruktuuria. Norjasta onkin kuulunut ihmetyksen ääniä Suomen passiivisuuden vuoksi. Kuitenkin oikea linjaus Kirkkoniemeen kulkee Inarinjärven länsipuolitse. Vilkaisu karttaan osoittaa järven itärannan erittäin huonon soveltuvuuden turvalliseen linjaukseen. Muistissa on Jäniskosken alueen (176 km2) myynti Neuvostoliitolle heti viime sotien jälkeen. Kannattaa katsoa rajan kulku, joka hipoo Inarinjärveä. Tiedossa on, että presidentti Putin militarisoi vauhdilla myös arktisia alueita.

Kirkkoniemi-vaihtoehto saisi epäilemättä myös EU-tukea. Synkeän talousajan aikana merkittävät infrastruktuuri-investoinnit ovat arvokkaita asioita. Ne voivat sysätä Suomen talouden kaivatulle kasvu-uralle.

Ukrainan kriisi ei saa jähmettää järkevää ilmasto- ja investointipolitiikan päätöksentekoa. Muurmansk-vaihtoehto sisältäisi huikean harppauksen vaaralliseen uussuomettumisen alhoon. Sana "suomettuminen" on oikea ja kätevä ilmaisu kuvaamaan epäitsenäistä käyttäytymistä Venäjän suuntaan ja suomalaista kipukohtaa, sanoi pääministeri Alex Stubb asiasta mitä tahansa. Toivon, että lähihistoriasta tuttu käyttäymismalli ei saisi enää tänään jatkoa, vaan maltillinen oman edun tarkka huomioiminen voittaisi politiikan teossa.

On syytä mainita tässä yhteydessä, että Saksa on esimerkillinen maa käsittelemään historian ongelmia. Siellä natsit ovat natseja, joiden rikollista toimintaa käsitellään faktapohjalla peittelemättä. Samaa voi sanoa Saksan toiminnasta DDR:n kauheuksien avaamisessa. Kaikki mennyt on näissä suhteissa Saksassa rajattu tiukasti pois nykypolitiikasta ja tulevaisuustyöstä. Se on hieno asia. 

Jäämerenrata on erittäin kiinnostava myös huoltovarmuuden kannalta. Kun Venäjä on kriisiyttänyt kansainvälisen elämän, tämä ulottuvuus on tässä asiassa noussut erittäin tärkeäksi turvallisuustekijäksi.

 

Jukka Seppinen

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kirkkoniemen "länsirata" on ilman muuta järkevä infrahanke, nyt kun koillisväylä tulee laajempaan käyttöön. Samalla toivoisin kuitenkin, ettei valtiomme osallistu Soklin radan rakennuskustannuksiin. Se olkoon kokonaan norjalaisten heiniä...

Soklin rata, mutta norjalaisella rahoituksella:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174213-sokl...

Suomen kalleimmat ministerit:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170111-suom...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Mitähän tuo koillisväylän laajempi käyttö mahtaa käytännössä tarkoittaa? Koillisväylän läpi kulki vuonna 2013 noin 1,4 miljoonaa tonnia tavaraa, mitä voi verrata vaikka Eurooppa-Aasia -välin noin 4 miljardin tonnin vuosittaiseen tavaramäärään. Onhan se siis jopa 1/3000 osa Euroopan ja Aasian välisestä liikenteestä.

En myöskään millään pysty käsittämään, että samanaikaisesti varoitellaan tekemästä yhteistyötä venäläisten kanssa ratahankkeissa, mutta ollaan panostamassa Koillisväylään, joka on... venäläisten hallussa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Jäätilanteen vuoksi tulevaisuudessa väylän käyttöä voidaan laajentaa merkittävästi. Matka-aika Aasiaan suunnilleen puolittuisi. Koillisväylän kanssa kikkailu olisi venäläisiltä aivan eri luokan toimenpide kuin vaikka jonkun sataman sulkeminen. Jäämeren sataman käyttö mahdollistaisi myös suurempien laivojen käytön. Nykyään osa rahdista joudutaan siirtämään Tanskan salmien jälkeen suurempiin laivoihin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #8

"Jäätilanteen vuoksi tulevaisuudessa väylän käyttöä voidaan laajentaa merkittävästi."

Okei, mistäs tällaisia ennusteita voi lukea? Vaikka kausi ilmaston lämpenemisen seurauksena pitenisikin, pullonkaula pysyy edelleen samana. Kas kun koillisväylällä ei purjehdita kesälläkään avovesiolosuhteissa, vaan jäänmurtajien saattamana. Siis, väylän läpäisykapasiteetti on sään lisäksi riippuvainen (Atomflotin) jäänmurtokapasiteetista.

"Matka-aika Aasiaan suunnilleen puolittuisi."

Tai siis matkan pituus puolittuisi. Johtuen juuri siitä, että väylällä ei ajeta avovesiolosuhteissa vaan saatettuna, säästöt matka-ajassa eivät ole yhtä suuret.

"Jäämeren sataman käyttö mahdollistaisi myös suurempien laivojen käytön. Nykyään osa rahdista joudutaan siirtämään Tanskan salmien jälkeen suurempiin laivoihin."

Jaha. Ottaen huomioon, että Tanskan salmista menee läpi sellainen lähes parinkymmenen metrin syväyksellä kulkeva VLCC, niin kuinkahan suuri osa siirretään siksi ettei aluskoko riitä, ja kuinka suuri osa ihan siksi ettei tavaravirta ole tarpeeksi iso suureen aluskokoon Itämereltä? Esimerkiksi, et taida löytää maailmasta niin suurta konttilaivaa, joka tarvitsisi edes samanlaista syväystä. Vaikkapa Maerskin suurimmille riittää 16 metriä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #8

Heh, Suomen vienti Aaasiaan kulkee Euroopan satamien kautta, suurimpia Rotterdam

Suomen vienti on niin pientä Aasiaan, että ei siihen suuria aluksia tarvita.

Itse asiassa reitti kääntyisi Suomen teollisuutta vastaan, se helpottaisi teollisuuden lopettamista Suomessa kun Kiinasta voi tuoda nopeammin tavaraa Suomeen

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Venäjän kanssa ei kannata tuollaista hanketta ainakaan toteuttaa. Kymmenien, jopa satojen vuosien kestoinen investointi epävakaan naapurimaan kanssa ei ole järkevää. Sitten kun Venäjä vetäytyy Krimiltä ja lopettaa sotatoimet ja uhkailut naapurimaitaan vastaan, asiaa voidaan harkita uudelleen mutta pitäisin norjalaisia kaikissa tilanteissa parempana yhteistyökumppanina.

Norja on osoittanut aiemmin kiinnostusta ratahankkeita kohtaan ja olisi luultavasti valmis osallistumaan kustannuksiin melko suurella osuudella.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Norjasta onkin kuulunut ihmetyksen ääniä Suomen passiivisuuden vuoksi."

Niin, meillähän ei sitten varmaan ole vielä tarpeeksi työttömyyttä...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"On muistettava, että rautatielinjaus Lapissa on kytkettävissä Baltian maiden kautta EU:n rataverkostoon."

Huomauttaisin, että Lapin rautatielinjauksen kytkemisellä Baltian maiden kautta EU:n rataverkkoon on yksi pieni este, jonka nimi on "Suomenlahti". Montakos miljardia se kustannusarvio taas olikaan?

Ai niin, ja mikäs on Rail Balticin tilanne tällä hetkellä, kun Siim Kallas ei ole enää asiasta vastaava komissaari?

Käyttäjän ArttuManninen kuva
Arttu Manninen

Ei siihen Eurooppa-yhteyteen Rail Balticia tarvita; Ruotsin rataverkko on erittäin hyvin liitetty Tanskan kautta Saksaan jne. Ja Ruotsin rataverkko alkaa tämän asian kannalta Haaparannasta. Siinä on tietysti se raideleveyskysymys, mutta siihen on teknisiä ratkaisuja.

Pekka Heliste

Sama on Baltian reitissä, keski-Euroopan raidelevydet ovat eri kuin Suomen

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Muistin virkistykseksi: meillä on ainoana Pohjoismaana sama raideleveys kuin Venäjällä ja Baltialla. Tulevaisuudessa kannattaisi ajatella, että Suomelle olisi pelkkää etua siitä, että rakentaisimme radat sekä Norjaan, että Murmanskiin. Suomettuneisuudesta ei kannata höpöttää niin kauan kuin poliittinen johtomme jakaa kansallisvarallisuutemme pilkkahintaan ylikansallisille investoijille, joiden ainoa tavoite on kyniä meidät putipuhtaiksi ja samalla lihottaa muutamaa poliitikkoa. Venäjän luulisi olevan jo liian vanha mörkö suomalaisten pelotteluun, mutta kokoomuslaiset ovat sitkeitä, ja media on heidän asiallaan. Propagandan tulokset verrattuna uhrattuun aikaan ja pelottelun palstatilaan näyttävät jäävän laihoiksi. Suomen kansa muistaa vielä liian hyvin ajat, jolloin ihmisillä oli töitä ja tulevaisuuttakin oli jäljellä. Jostain kumman syystä tämä oli sitä aikaa, jolloin Kokoomus ei päässyt hallitukseen. Tämä trauma puoluetta näyttää edelleen kiusaavan, mutta muille suomalaisille se lienee ollut parasta aikaa ikinä. Asiaahan on myös kyselytutkimuksilla selvitetty, ja tulos ei jätä epäilyille sijaa: 80-luku oli enemmistön mielestä parasta aikaa. Noloa Jyrki Kataiselle, joka rehvasteli aiemmin, että tuskin kukaan kaipaa 80-lukua. Tuskin kukaan jäi häntä kaipaamaan.

Pekka Heliste

Jos turvallista reittiä haetaan niin radan pitäisi mennä Kemistä Narvikiin

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Liikenne- ja kuntaministeri Risikko on tiettävästi samasta puolueesta kuin blogisti. Ministerillä ainakin on valtaa, mutta onko hänellä tiedossa olevaa kantaa tähän asiaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset