seppinenj

Stalinin ja Hitlerin liitosta II maailmansodan loppuun; on aika hyväksyä faktat

Toisen maailmansodan päättymisestä on näinä päivinä kulunut 70 vuotta. Sota alkoi tosiasiassa Neuvostoliiton ja natsi-Saksan etupiirisopimuksella Moskovassa elokuussa 1939. Sen aloittivat yksissätuumin Stalin ja Hitler. Stalin ja Hitler liittoutuivat ja jakoivat etupiirejä. Sotatoimet alkoivat 1.9.1939, kun natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan. Stalin viivytteli hetken, mutta hyökkäsi hyvin pian saaliinjaolle. Stalin ja Hitler jakoivat Puolan. Sen jälkeen he panivat jakosopimuksen lojaalisti täytäntöön. 

Hitler luovutti itsenäisen parlamentaarisen Suomen varauksetta Stalinille. Kun Suomi ei suostunut Stalinin vaatimuksiin, puna-armeija hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Stalin pommitti heti siviilikohteita, kuten Helsingin keskustaa. Maa-armeija ylitti rajan Kannaksella ja muualla. Koko maan nopea miehitys oli tavoitteena. Suomi oli pelkkä kohde, jonka hallitsemiseen Stalin pyrki. Mikäli maa olisi miehitetty, edessä olisi ollut henkiinjääneiden "matka Siperiaan", niin kuin muuan aikalainen asian ilmaisi.

Talvisodan kulku oli yllätys Stalinillekin. Kun länsiliittoutuneet Ranska ja Iso-Britannia olivat lähdössä sotaan pohjoiseen maaliskuussa 1940 katkaistakseen Hitlerin sotateollisuudelle elintärkeän rautamalmin saannin Pohjois-Ruotsista ja osallistuakseen sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan Suomessa, Stalinille tuli hätä käteen. Vaikka rintamat Laatokan pohjoispuolella pitivät, Suomella oli ongelmia Viipurin suunnalla. Reservejä ei yksinkertaisesti ollut siihen hätään. Kun Mannerheimin havittelemaa lännen nopeata ilmatukea ei tullut ja maavoimien saapuminen Suomen rintamille olisi kestänyt useita viikkoja, ellei kuukausia, maan johto suostui Stalinin esittämään aselepoon. Mahdollinen sota Lännen kanssa pelästytti Stalinin. Aselepo yllätti kuitenkin asiantuntijatkin. Stalinin valloitustavoitteet pysyivät voimassa Suomessa. Ryti totesi, että oli parempi aloittaa "maan takaisinvaltaus Viipurista kuin Torniosta".

Hitler toimi jälleen nopeasti. Hän sai Tanskan ja Norjan hallintaansa kesään 1940 mennessä. Hitlerin ja Stalinin liitto kariutui kesäkuussa 1941 välirikkoon. Se johti Lännen ja Neuvostoliiton sotaliittoon. Stalin hyökkäsi jälleen Suomeen. Hitler tarjosi Suomelle monenlaisia tehtäviä idässä, mutta Suomi kieltäytyi niistä johdonmukaisesti. Ei liittosopimusta, ei yhteisiä sotatoimia Neuvostoliittoa vastaan, kuten ei hyökkäystä Leningradiin, eikä Muurmannin radan katkaisua pohjoisessa. Saksa sai EI-vastauksia johdonmukaisesti, mutta silti Suomi sai elintarvikkeita ja aseita. Suomen rintama sitoi reilut 20 neuvostodivisioonaa, mikä riitti vastineeksi myös pitkän asemasodan aikana. Rintaman perusti Stalin hyökkäyksillään.

Suomi palautti 6.12.1941 voimaan laillisen valtioalueensa. Suomen asenne antoi Leningradille väylän Laatokan kautta muualle Venäjälle ja edisti kaupungin selviytymistä. Hitler esti tällä kerralla puna-armeijan mahdollisen hyökkäyksen Suomen Lapin kautta estämään natsi-Saksan rautamalmin saannin Pohjois-Ruotsista. Siksi Lapissa oli vajaat 200 000 Wehrmachtin joukkoja. Samaa tarkoitusta ajoi Tanskan ja Norjan miehitys keväällä 1940. Yhteensä näillä alueilla oli 600 000 saksalaissotilasta varmistamassa elintärkeän rautamalmin saatavuuden Ruotsista. 

Yhdysvallat tuli sotaan Japanin hyökättyä 7.12.1941 Pearl Harbouriin. Saksa ja sen liittolaiset julistivat Yhdysvalloille sodan. Pelkästään tosiasia, että Yhdysvallat ja Suomi olivat ystävällisissä diplomaattisissa suhteissa lähes koko sodan ajan, yksin todistaa ja merkitsee, että Suomi ei ollut Saksan liittolainen. Presidentti Rytin henkilökohtainen julistus suurhyökkäyksen paniikissa kesällä 1944 ei merkinnyt muutosta peruslinjaan, vaan tarkoitti akuutista tilanteesta selviämistä. Kun Ryti erosi, Rytin kirje ei sitonut ketään.

Suurvallat hyväksyivät, Stalin mukaanlukien, 1.12.1943 Suomen erillisstatuksen huippukokouksessa Teheranissa. Se johti erillisrauhaan 19.9.1944. Merkillinen lukutaidon heikkous on vallinnut jopa ammattihistorioitsijoiden keskuudessa Suomessa. 

Voimasuhteet muuttuivat Yhdysvaltojen myötä. Se tuki laajoilla lend-and-lease -toimituksilla Neuvostoliittoa. Yhdysvallat vaati, että tätä tukea ei saanut käyttää Suomea vastaan. Noudattiko Neuvostoliitto tätä vaatimusta, on erillisen tutkimuksen arvoinen asia. Yhdysvalloista, länsiliittoutuneista ja Neuvostoliitosta tuli vuonna 1941 liittolaisia. Saksa ja sen liittolaiset saivat yhden mahdollisuuden, antautua ehdoitta ja tulla miehitetyiksi. Näin tapahtui. Suomi selvisi erillissotansa ansiosta ilman miehitystä, joskin ikävin seurauksin. Aluemenetykset olivat jälleen suuria. 19.9.1944 allekirjoitettu erillisrauhansopimus sisälsi ehtoja, jotka mahdollistivat Neuvostoliiton pysyvän vaikutusvallan kasvun Suomessa.

Suomen sodan aikainen asema on ollut johdonmukaisen harhauttavan trollittelun kohteena. Nimettömiä propagandisteja on liikkeellä. Tshekistisiä piirteitä esiintyy. Kun argumentteja ei ole, kiihdytään asiattomille linjoille. Niinpä on syytä tuoda perusfaktat esille kerta toisensa jälkeen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Voimasuhteet muuttuivat Yhdysvaltojen myötä. Se tuki laajoilla lend-and-lease -toimituksilla Neuvostoliittoa. Yhdysvallat vaati, että tätä tukea ei saanut käyttää Suomea vastaan."

Missä asiakirjassa tämä Yhdysvaltojen vaatimus on dokumentoituna? Liekö Internetissä yhtään linkkiä lähteeseen?

Selvää on, ettei Neuvostoliitto pidättäytynyt käyttämästä mm. amerikkalaisvalmisteisia Bell P-39 Airacobra -hävittäjiä ja Douglas A-20 Boston -pommittajia Suomea vastaan, brittiläisten Hurricane- ja Spitfire -hävittäjien ohella.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Juuri äsken ilmestyneessä kirjassa oli mielestäni tieto , että noita Boston-pommareita käytettiin maalinmerkintätarkoituksessa Helsingin pommituksissa. Mitchellit kantoivat tuhdinpaa kuormaa samoissa operaatioissa.
ps Siis helsingin pommituksista ilmestyneitä kirjoja, toinen lähinnä kuvakirja ja toinen enemmäntekstiä sisältävä, joka saattaa olla kyllä vanhempi teos.

Käyttäjän seppinenj kuva
Jukka Seppinen

Hannu Monoselle: olen tutustunut lend-and-lease -teemaan liittyviin asiakirjoihin brittien kansallisarkistossa Kew'ssa. Mainintani siis perustuu kirjalliseen arkistomateriaaliin. En ole vain ehtinyt tehdä asiasta erillistutkimusta. Tutkijana en voi ottaa asiaan vielä kantaa. Henkilökohtaisesti tietenkin epäilen, että Stalin ei juuri säännöistä piitannut. Lend-and-lease -toimitukset auttoivat merkittävästi Stalinia, minkä hän totesikin. Asia tietenkin unohtui myöhempinä vuosina kylmän sodan aikana, eikä liene nykyregiimin suosiossa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suomettuneen Suomen opettama tieto on, että Venäjä hyökkäsi suomeen 1939 varmistaakseen Leningradin turvallisuuden? Ei kai kukaan varsinkaan Stalin kuvitellut Suomen aiheuttavan minkäälaista uhkaa Venäjälle 1939.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Normandian maihinnousun 70-vuotisjuhlallisuuksien tiimoilta kirjoitin 6.6.2014 Agricola-sivustolle tuiman kannanoton Lend and Lease -avusta:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=...

"Normandian maihinnousu oli katastrofi Suomelle ja Euroopalle

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään 6.6.2014, Normandian maihinnousun 70-vuotismuistopäivänä:

”Ilman länsiliittoutuneiden maihinnousua [Normandiaan] puna-armeija olisi saattanut miehittää koko Saksan. Toisen maailmansodan jälkeinen Eurooppa – ja sitä kautta nykyinen Eurooppa – olisi näyttänyt tyystin toisenlaiselta.”
Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja, palkittu Heikki Aittokoski

Tämä on Suomen suurimmalta medialta provokaatio, joka täytyy oikaista.

Tosiasiassa ilman Normandian maihinnousua, suorastaan järjettömät mittakaavat saanutta Lend and Lease –amerikanapua ja muita kumarruksia neuvostodiktaattori Stalinin suuntaan ”toisen maailmansodan jälkeinen Eurooppa – ja sitä kautta nykyinen Eurooppa – olisi näyttänyt tyystin toisenlaiselta”.

Lyhyesti sanoen Normandian maihinnousu oli katastrofi Euroopalle – ja myös Suomelle."

*

Tuo kannanottoni sai kutakuinkin murskaavan vastaanoton Agricola-sivuston aktiiveilta. Hieman ihmettelin sitä, sillä pidin näkemystäni loogisena ja melkeinpä "itsestäänselvänä".

Tokihan Lännen voimavara Lännen omissa ohjauksissa olisi tuottanut "Läntisen arvoyhteisön" kannalta paremman lopputuloksen, kuin että kyseinen kieltämättä huomattava aputuki meni nyt Stalinin kynsiin.

Kommentaarit ovat mielenkiintoista luettavaa; http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=...

Totean vielä, että läntisten esikuntien mielestä parempiakin maihinnousu- tai ratkaisutaisteluun tähtääviä etenemisreittejä olisi ollut, mutta Stalinin hoputus sai Churchillin et al. taipumaan lännessä tapahtuvaan maihinnousuun, joka osoittautuikin erittäin rankaksi vaihtoehdoksi. Kesti kesäkuusta 1944 - toukokuuhun 1955 siis kutakuinkin päivälleen 11 kuukautta ennen kuin ratkaisu Berliinissä vihdoin koitti.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Linkkaan vielä tämän:

”Kumpi voitolla? Saksa vaiko Venäjä – Lännen sotilasapu Stalinille 1941—1945”
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17084...
*

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Muuan yksityiskohta muistuttaa Suomen (psta kenraali Lindberg) allekirjoittamaa Nato-isäntämaasopimusta, joka luovuttaa maa-, ilma- ja vesialueet sekä infrastruktuurin Naton käyttöön, jos Venäjä uhkaa sitä.

Norja sopi länsivaltojen kanssa 1940, että ne suorittavat maihinnousun Norjaan, jos Saksa uhkaa sitä. Saatuaan vihiä tästä, Hiltlerin joukot miehittivät Norjan kahdessa viikossa.

Koska historialla on taipumus toistaa itseään, Suomen valtaeliitti on ottanut valtavan riskin ja pelaa nyt venäläistä rulettia pistoolin piipun osoittaessa meidän kaikkien suomalaisten ohimoa. Nyt on kulunut puoli vuotta Suomen Norjan 1940:ta vastaavan sopimuksen allekirjoittamisesta Venäjän vihollisekseen katsoman Naton kanssa, mutta maailmantilanne ei ole onneksi (vielä?) niin jännittynyt kuin 1940, että Venäjä olisi (vielä?) reagoinut Suomen valtiaiden katastrofaaliseen erehdykseen samaan tapaan kuin Saksa 1940 Norjan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Vain idiootit pelaavat venäläistä rulettia pistoolilla.

Sen verran olen samaa mieltä, että isäntämaasopimus on iso riski Suomelle, koska sen mukana ei tullut turvatakuita. Venäjä voi kokeilla Suomen ja Naton suhdetta jonkin tason konfliktilla, koska Nato puolustaa vain jäseniään. Nykyasema Suomella on kestämätön.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Natoa on toki aivan mahdollista vastustaa myös totuudessa pysyen, mutta Mark Andersson päättää tässä käyttää siihen perättömiä väitteitä eli tahallisia valheita.

Isäntämaasopimuksen teksti löytyy mm. valtiosopimusten Finlex-tietokannasta,

82/2014 Naton kanssa tehdystä isäntämaatukea koskevasta yhteisymmärryspöytäkirjasta
Annettu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2014

S. 16 sopimusteksti kuuluu:

"SECTION TWELVE

12. RELATIONSHIP WITH NATIONAL AND INTERNATIONAL LAW
12.1 This MOU is not intended to supersede national law or
international obligations by which the Participants are bound. The
Participants will notify each other in case of any conflict arising from
this MOU. "

Isäntämaasopimus siis toteaa aivan yksiselitteisesti, että se EI OLE TARKOITETTU KUMOAMAAN KANSALLISTA LAKIA tai osapuolia sitovia kansainvälisiä velvoitteita, ja että osapuolten on tiedotettava toisilleen, jos asiasta syntyy mikä tahansa ristiriita.

Suomen voimassa oleva 18.8.2000/755 Aluevalvontalaki puolestaan säätää:

2 luku, Sotilaiden ja sotilasajoneuvojen sekä valtionilma-alusten ja valtionalusten maahantulo ja maassaolo

4 §

Sotilas ja sotilasajoneuvo

Vieraan valtion sotilas ei saa ilman lupaa tulla Suomen alueelle eikä olla maassa, ellei Suomea velvoittavasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Sama koskee vieraan valtion sotilasajoneuvoa.

Vieraan valtion sotilaalla ei saa olla ampuma-asetta Suomen alueella, ellei siihen ole myönnetty lupaa tai Suomea velvoittavasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.

5 § (6.3.2015/195)

Valtionilma-alus ja valtionalus

Vieraan valtion valtionilma-alus saa tulla Suomen alueelle ja olla maassa vain Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen tai luvan perusteella, jollei 2 tai 3 momentissa toisin säädetä. Sama koskee vieraan valtion valtionalusta, jollei kysymys ole viattomasta kauttakulusta.

Suomeen viralliselle käynnille saapuvaa vieraan valtion päämiestä kuljettava valtionilma-alus tai valtionalus saa tulla Suomen alueelle ja olla maassa ilman 1 momentissa tarkoitettua lupaa. Tällöin aluksen tulosta Suomen alueelle ja maassaolosta on kuitenkin ennalta tehtävä ilmoitus pääesikunnalle.

Vieraan valtion valtionilma-alus tai valtionalus saa aluevalvontaviranomaisen tai muun viranomaisen pyynnöstä tulla kiireelliseen pelastustehtävään, rajaturvallisuustehtävään tai ympäristövahinkojen torjuntatehtävään taikka talvimerenkulun avustustehtävään Suomen alueelle ilman 1 momentissa tarkoitettua lupaa. Muun kuin aluevalvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava pyynnöstään pääesikunnalle.

Vieraan valtion valtionilma-aluksen lennosta on toimitettava ilmaliikennepalvelun tarjoajalle asianmukainen lentosuunnitelma ennen ilma-aluksen tuloa Suomen alueelle. Vieraan valtion valtionaluksen, joka tulee Suomen alueelle muussa kuin viattoman kauttakulun tarkoituksessa, on ennen Suomen alueelle tuloa ilmoitettava aluevalvontaviranomaiselle aluevesirajan ylityspaikka ja -aika.

----

Eli Suomen valtioaluetta saa käyttää ainoastaan Suomen viranomaisten myöntämällä luvalla.

Sellaista isäntämaasopimusta, "joka luovuttaa maa-, ilma- ja vesialueet sekä infrastruktuurin Naton käyttöön, jos Venäjä uhkaa sitä", ei todellisuudessa ole olemassakaan missään muualla kuin Nato-foobikkojen kieroutuneessa mielikuvituksessa ja valheellisissa kirjoituksissa.

Tästä aiheesta laajemmin ks. http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17516...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Niinpä on syytä tuoda perusfaktat esille kerta toisensa jälkeen."

Aivan. Ja muistaen voitonpäivien 8.5. ja 9.5. viettämisen perusteiden perustavanlaatuisen eron, pidän aiheellisena myös muistuttaa uusneuvostotyylisen ja jopa sitä hurmahenkisemmän sapelinkalistelun sopimattomuudesta nyky-Euroopassa. Mahtaileva sotilasparaati on Punaisella torilla nähty toukokuun 9. itse asiassa Putinin Venäjällä useammin kuin Stalinin ja Brezhnevin aikana yhteensä. Silloin ohjuksia esiteltiin enemmänkin lokakuun vallankeikauksen kunniaksi, voitonpäivänä kai vain vuosina 1945, 1965 ja 1985.

Yllä olevan nojalla on katsottu olevan syytä lähettää Venäjän federaatiolle tämä Voiton päivän nootti: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194273-n...

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Jukka Seppinen politikoi ja kirjoittaa omiaan: "19.9.1944 allekirjoitettu erillisrauhansopimus..."

19.9.1944 solmittiin Moskovassa välirauhansopimus. Sen sisältö vahvistettiin 10.2.1947 Pariisin rauhansopimuksessa, joka on valtiosopimus.

Lainaus em. valtiosopimuksesta: "Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,

ja Suomi toiselta puolen;

katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta;"

Venäjän presidentti Vladimir Putin on todennut tänään: "Kyyniset yritykset natsien maineen palauttamiseksi eivät ole hyväksyttäviä".

Katso uutinen http://fi.sputniknews.com/ulkomaat/20150505/50353....

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Venäläisillä on outo käsitys vapauttamisesta. Olivatko Varsovanliiton maat jotenkin vapaita?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Rauno Lintunen, voisitko kirjallisesti osoittaa, että Valkovenäjän ja Ukrainan sosialistiset neuvostotasavallat ovat olleet erikseen sodassa Suomen kanssa ?

Käyttäjän seppinenj kuva
Jukka Seppinen

Kommenttejani tärkeisiin asioihin: 1. Hannu Monoselle. Liittoutuneet päättivät maihinnoususta Normandiaan 1.12.1943 Teheranin huippukokouksessa. Suomen erillissotastatus nousi heti tämän jälkeen pöydälle Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin toimesta. Roosevelt arvosti ja puolusti suomalaista länsimaista edustuksellista demokratiaa. Stalin hyväksyi Suomen erillisaseman verrattuna natsi-Saksaan ja sen liittolaisiin. Hän sanoi suomalaisten voivan elää haluamallaan tavalla. Normandia valikoitui lopulliseksi paikaksi, mutta pysyi salassa viimeiseen asti. Stalin oli vaatinut toisen rintaman muodostamista, jotta Saksa joutuisi taistelemaan kahdella rintamalla. Stalin vaati tätä vuodesta 1941 alkaen. Maihinnousu oli kyllä myös lännen strategiassa. Churchill kannatti Balkania, mutta taipui. Neuvostoliiton etenemisen rajoittaminen Euroopassa oli tärkeä tekijä päätöksessä. Uhka Neuvostoliiton ja natsi-Saksan sovusta oli akuutti kesällä 1943.

2. Rauno Lintuselle. Moskovan sopimus 19.9.1944 oli poliittiselta luonteeltaan erillisrauhansopimus, vaikka silläkin oli välirauhan nimi. Toistan, että Saksa ja sen liittolaiset antautuivat ehdoitta ja tulivat miehitetyiksi, Suomi ei. Suomen tie rauhaan perustui Teheranin päätöksiin, jotka johtivat keskusteluihin ja neuvotteluihin. Paasikiven matkat Tukholmaan ja Moskovaan helmi- ja maaliskuussa 1944 johtuivat tästä. Sama asia antoi presidentiksi nousseelle Mannerheimille poliittisen pohjan toimia elo-syyskuussa 1944. Lintusen esittämä teksti ei ole 19.9.1944 tehdystä välirauhansopimuksesta. Siinä ei ollut tuollaista mainintaa, mutta sopimus oli silti Suomelle huono laajoine alueriistoineen, jotka Stalinin allekirjoittama Atlantin julistus kielsi. Syyskuussa 1944 Suomen erillisstatus oli voimassa.

Suomen poliittinen asema kuitenkin heikkeni huomattavasti Neuvostoliiton (valvontakomissio oli Moskovan hallussa) ja suomalaisten kommunistien sekä heitä myötäilleiden vaikutuksesta. Pariisin rauhansopimuksen (1947) teksti, johon Lintunen viittaa, ei enää vastannut vuosien 1941 - 1944 poliittista todellisuutta. Suomen poliittiset sisäiset valta-asemat muuttuivat rajusti jo syksyllä 1944 Paasikiven noustua pääministeriksi ja kommunistien hallitukseen. Paasikiven oli poliittisesti vaikeata torjua Suomen kansainvälisen aseman heikentymistä Neuvostoliiton pelossa. Pääministeriksi vuonna 1946 noussut vasemmistososialisti Mauno Pekkala oli kykenemätön. Kommunistit pitivät meteliä vallankumouksesta ja pelottelivat Neuvostoliiton miehityksellä. Olen nämä vaiheet selvittänyt ammatikseni tarkasti tutkimuksissani.

Suomen erillisasema sodassa näkyi Stalinin politiikassa vuonna 1953 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Stalin arvosti Suomen vahvaa sotilaallista panosta. Se oli ratkaiseva seikka. Yya-sopimuksen johdannossa todettu suomalaisen puolueettomuuspolitiikan lähtökohta on siitä mitä vankimpana todisteena. Stalin ei tukenut suomalaisia kommunisteja näiden vallankumouspyrkimyksissä. Hän siirsi miehittämänsä eurooppalaiset valtiot kommunismiin.

Venäjän presidentti Putiniin vetoaminen on aivan turhaa ja merkityksetöntä. Jos kirjoitan Putinin vaikutuksesta nykytilanteessa, niin sitten kirjoitan Putinista. 70 vuotta sitten Venäjän/Neuvostoliiton diktaattorin nimi oli Stalin, ei Putin. Putinilla tietenkin saa puolestani olla mielipiteitä asiasta, mutta ne eivät vaikuta minuun. Perustan tutkimukseni alkuperäisaineistoon. Niissä papereissa ei näy Vladimir Putinia. Suomettumiskehitys vaikutti aikanaan historioitsijoihinkin, mikä näkyy vielä. Itse aloitin ammattimaisen tutkijan uran väitöksellä Suomesta ja Eftasta vuonna 1997.

Natsien, kuten neuvostokommunistien julma toiminta on tietenkin tuomittavaa. Silti heitä tutkijoiden on tutkittava. Trollitus näkyy vain jatkuvan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kiitos kommentista. Tuo tieto lend lease -aseiden käyttörajoituksista vain on itselleni yllättävä, sillä juridisestihan Lend-Lease Act astui Yhdysvalloissa voimaan jo 11.3.1941 eli Suomen talvi- ja jatkosodan välisen välirauhan aikana (Saksan miehittäessä Norjaa huhtikuusta 1940 lähtien). Teheranin huippukokous, keskusteluineen Suomen asemasta, pidettiin siis 1.12.1943.

Lend lease -materiaali toimitettiin Neuvostoliittoon Jäämeren laivasaattueilla (23 %), Persian (27 %) sekä Vladivostokin (50 %) kautta. Ensimmäinen saattue Arkangeliin meni Islannista 21.-31.8.1941 mukanaan Royal Air Forcen No. 151 Wing'in 40 Hurricane -hävittäjää ja 550 ohjaajaa ja mekaanikkoa, jotka palasivat saman vuoden marraskuussa. Suomen Ilmavoimat kävivät myöhemmin ilmataisteluita Hurricane -hävittäjien kanssa, joitten lento-ominaisuuksia ei mitenkään arvostettu.

Suurin osa Neuvostoliiton käyttämistä Bell P-39 Airacobrista lennettiin siirtokuljetuksina Siperian yli. Airacobraa käytettiin sodan lopulla pohjoisrintamalla, muun muassa viimeisessä suuressa Jäämeren ilmataistelussa 9. lokakuuta 1944. Lend-Lease-sopimuksen perusteella luovutettiin Neuvostoliitolle tämän konetyypin yksilöitä peräti 4 773 konetta.

Suomen ilmavoimat joutuivat vastakkain Airacobrien kanssa. Konetyyppi pärjäsi melko hyvin kun vastassa oli jo vanhentuneita suomalaishävittäjiä, kuten Moraneita, mutta Brewstereita ja Messerschmittejä vastaan Airacobra jäi melko nopeasti tappiolle. Osaava lentäjä pystyi keskikorkeuksissa ja niiden alapuolella tasaväkiseen taisteluun Saksan parhaita hävittäjiä vastaan. Suomen Ilmavoimien ilmavoittojen listalla ovat myös Spitfire ja Mustang -hävittäjät.

Douglas A-20 Havoc (tai Boston) -pommittajat toimitettiin Neuvostoliittoon Alaskan-Siperian reitin kautta, NL käytti niitä kesäkuusta 1942 lähtien. Tyyppi oli yleisin ulkomaalainen pommittaja NL:n ilmavoimissa, 3 414 konetta toimitettiin ja 2 771 niistä oli käytössä.

(Tiedot yllä pikaisesti Wikipediasta.)

Missä kontekstissa Kew'n arkistoissa esiintyy maininta Yhdysvaltojen toimittamien aseiden käyttörajoituksista Suomea vastaan, milloin se mahtaa olla päivätty?

Käyttäjän seppinenj kuva
Jukka Seppinen

Hannu Monoselle kiitokset keskustelusta. Itse asiassa amerikkalaisen Neuvostoliittoon toimitetun sotamateriaalin käyttörajoitus Suomea vastaan oli looginen ja välttämätön. Yhdysvallat ja Suomi olivat ystävällisissä diplomaattisissa suhteissa aina heinäkuulle 1944, jolloin enemmän tai vähemmän panikoituneen Rytin kirje laittoi Rooseveltin katkaisemaan ne ilman sen enempiä toimia. Roosevelt painosti Suomea rauhaan Teheranin linjan mukaisesti ja puolusti poliittisesti Suomen itsenäisyyttä kaiken aikaa. Yhdysvallat yritti välittää Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Amerikkalaisten maihinnousu Petsamoon oli esillä kesällä 1943. Ei ole ajateltavissa, että Yhdysvallat olisi antanut Neuvostoliiton luvan kanssa käyttää asetoimituksiaan ystävällismielistä Suomea vastaan. Maiden välillä vallitsi rauhan tila. Yhdysvallat toisti jatkosodan vuosina, että se ei pidä Suomea Saksan liittolaisena. Stalin sanoi Yhdysvaltain lähettiläs A. Harrimanille Moskovassa jo 11.6.1944 "jättävänsä Suomen enemmälti rauhaan" ja halusi rauhoittaa Rooseveltia. Vuoden 1940 rajan ylitys oli poissuljettu mahdollisuus (paitsi ehkä pieni syvennys Saimaan rantaan, joka Lappeenrantoineen olisi varmaan mennyt loppusodan kiihkeänä aikana Rooseveltin sietokyvyn piiriin). Kuitenkin maalle oli saatava uusi johto, jonka kärkinimi oli Paasikivi, joka nostaisi kommunistit hallitukseen. Stalin halusi antaa Suomelle voimannäytteen. Tämän vuoksi keväällä 1944 Stalin asetti niin kovat vaatimukset rauhalle, ettei niitä Suomessa voitu hyväksyä.

Neuvostoliiton 9.6.1944 alkanut Suomen armeijan yllättänyt suurhyökkäys Valkeasaaressa tarkoitti siis poliittisesti Suomen lyömistä ulos sodasta ja vuoden 1940 rajan pakottamista erinäisine lisineen. Stalinia rajoittivat Roosevelt sekä faktuaalinen tilanne Normandian onnistumisen jälkeen. Stalin oli sitoutunut aloittamaan strategisen hyökkäyksen Berliiniin jo kesäkuussa. Se oli hänen intressissään, samoin eteneminen mahdollisimman länteen. Hän oli jo päättänyt miehittämiensä maiden kohtalosta, vaikka se merkitsi Atlantin julistukseen liittyneiden sitoumusten pettämistä. Kuitenkin Neuvostoliitto avasi erillisrauhan tehneellä sopimuksella tien Suomen sisäisten valtasuhteiden radikaaliin muuttamiseen, mutta pitkän kaavan mukaisesti. Tämä näkyi jo Pariisin rauhansopimuksessa (1947) Suomen poliittisen aseman heikentymisenä.

Suomen armeija oli Tali-Ihantalan jälkeen kovassa iskussa. Stalin ei olisi edes kyennyt Suomen valtaamiseen vaarantamatta intressejään Keski-Euroopassa. Kun yli sata neuvostodivisioonaa alkoi hyökätä länttä kohden laajalla alueella Virosta etelään, ei joukkojen liikuttaminen Suomen rintamalle ollut enää logistisestikaan mahdollista. Todellisuudessa Stalin alkoi vetää joukkojaan Kannakselta jo kesä-heinäkuun vaihteessa 1944.

Käyttäjän seppinenj kuva
Jukka Seppinen

Teen vielä yhden lisäyksen edelliseen kommenttiini. Yhdysvallat siis katkaisi diplomaattiset suhteet heinäkuun alussa 1944 Rytin toiminnan vuoksi. Rytin henkilökohtainen kirje Hitlerille oli reaktio Neuvostoliiton yllätyshyökkäyksen aiheuttamaan paniikkiin Suomessa. Sitä esiintyi muuallakin kuin 10 D:ssä Valkeasaaressa. Suomen johto - niin siviili- kuin sotilasjohto - joutui toimimaan pimeässä. Sen tietotaso tärkeimmistä asioista oli tuolloin heikko.

Rauhan tila jatkui Suomen ja Yhdysvaltain välillä läpi koko toisen maailmansodan ajan. Tämä on erittäin tärkeä asia ja osoitti Suomen erillisaseman kestävyyden, minkä Neuvostoliitto ja Iso-Britannia tunnustivat 19.9.1944 tehdyssä sopimuspaperissa. Suhteiden katkaiseminen Saksaan ja sen vasallivaltioihin kuului ehtoihin. Saksalaiset sotilaat tuli riisua aseista. Ison-Britannian ym. sodanjulistus 6.12.1941 ei johtanut sotaan näiden kahden perinteisesti ystävällismielisten maiden välillä. Epäilemättä oli jopa Suomelle hyväksi, että Neuvostoliitto ei päässyt aivan yksin laatimaan papereita ja valvontakomissiossa käyttämään julkista valtaa Suomessa.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Jukka Seppiselle. Miksi kiellätte historialliset faktat?

Kirjoitatte: "Moskovan sopimus 19.9.1944 oli poliittiselta luonteeltaan erillisrauhansopimus, vaikka silläkin oli välirauhan nimi."

"Poliittinen luonne" on kokonaan eri asia kuin tosiasia. Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin 19.9. välirauhansopimus.

Välirauhansopimus, ensimmäinen kappale: "Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus ja Hänen Majesteettinsa Hallitus Isossa Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa, jotka toimivat kaikkien Suomen kanssa sotatilassa olevien Yhdistyneiden Kansakuntien nimessä, toiselta, ja Suomen Hallitus, toiselta puolen, ovat päättäneet solmia tämän välirauhansopimuksen".

Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa Iso-Britannia ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto valtioina, jotka olivat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, vaativat vuoden 1947 rauhansopimuksessa Suomen tuomittavaksi sotaan rikollisena.

Pariisin rauhansopimus oli sisältönsä puolesta tiukempi kuin välirauhansopimus, jonka määräykset lakkasivat Pariisin rauhansopimuksella.

Puhun tässä määräyksistä, sillä Suomihan antautui välirauhansopimuksella.

Käyttäjän seppinenj kuva
Jukka Seppinen

Lintuselle: en ryhdy inttämään keksityistä asioista. Lukutaitonne on omanne ja erikoinen. Suomen armeija ei koskaan antautunut. Sopimuksissa on aina sopimusmääräyksiä. Annan rautalankaa: vuokrasopimuksen määräys on esim. vuokran määrä. Lopetan keskustelun tähän.

Käyttäjän seppinenj kuva
Jukka Seppinen

Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, tarkennan, että olen kiinnostunut asiallisesta keskustelusta, en trollien inttämisasenteesta. Tulen tietenkin jatkamaan julkisuudessa ammattitoimintaani. Julkinen keskustelu on osa tätä työtä. Olen viimeiset parikymmentä vuotta tutkinut erittäin laajasti alkuperäisaineistoja lukuisissa arkistoissa useilla kielillä meillä ja muualla ja julkaissut niiden pohjalta paljon. Todellisuuspohjan selvittäminen on minulle tärkeintä ja kunkin ajankohdan avaaminen, ei jälkikäteinen poliittinen vääntäminen ja viisasteleminen. Tulen palaamaan pian mm. Suomen erillisasemaan jatkosodan aikana natsi-Saksasta ja sen liittolaisista. Väite liittosuhteesta ei perustu tosiasioihin ja on suomettumis- ja poliittispohjainen jälkikäteinen historiaväännös. Jopa ex-proffa Seppo Hentilä eilen (9.5.2015) uutisissa asettui liittosuhteen kannalle. Hentilä ei kuitenkaan voi pyyhkiä kovia faktoja pöydältä joidenkuiden miellyttämisen vuoksi. Hän esitti sopimattomasti perustelemattoman yleisväitteen kuulijoille - ei muuta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset