seppinenj

Etyk - 40 vuotta

Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kokous tänä viikonloppuna Helsingissä 40 vuotta sitten allekirjoitetun Etykin päätösasiakirjan juhlistamiseksi on pursunut yli äyräitten. Venäjä on saanut Neuvostoliiton seuraajavaltiona kutsun. Kuitenkin se esitti valtuuskuntaa, jossa osa sen jäsenistä on EU:n pakotelistalla ja siten EU:n alueelle tulokiellossa. Se teki asiasta poliittisen kuplan tarkoituksena hajottaa EU:n rivejä. Ensi sijainen pyrkimys näyttää olleen Suomen irrottaminen EU-rintamasta. Kun se ei onnistunut presidentti Sauli Niinistön ja hallituksen linjakkaan toiminnan ansiosta, Kreml nosti asiasta metelin.

KGB vastusti 1970 -luvulla koko Ety-prosessia. Se näki siiihen liittyneet vaarat. KGB:n vuonna 1967 johtoon noussut kovan linjan Juri Andropov pyrki estämään koko allekirjoituksen, kuten olen HS:ssä 27.8.2005 julkaistussa artikkelissa "KGB vastusti Etykin päätösasiakirjan allekirjoittamista" osoittanut. Andropov piti neuvostoblokin ongelmien ytimenä lännen tukemaa "ideologista tuholaistyötä". Asiakirjan allekirjoittamisen seurauksena syntyikin eri puolille ns. Helsinki-ryhmiä seuraamaan poliittisesti herkän III korin toteutumista. Lännen kiinnostus koko hankkeeseen perustui juuri III-korin ihmisoikeuksien yms. arvojen edistämiseen.

Ajatus eurooppalaisesta turvallisuuskonferenssista oli esiintynyt neuvostopolitiikassa jo 1950 -luvulla. Silloin Suomi torjui osallistumisen pelätessään liukumista lähemmäksi Neuvostoliittoa tilanteessa, jossa puolueettomuuspoliittinen status oli kehittymässä. Tällaisesta konferenssista syntyikin sosialististen maiden sotilaallinen yhteisö, Varsovan liitto vuonna 1955.

Varsin pian vuoden 1968 Tshekkoslovakian kriisin jälkeen alkoi liennytyksen kausi. Länsi-Saksan liittokanslerin Willy Brandtin johtama uusi ns. Ost-politik johti itä-länsi -suhteissa detente -kehitykseen. Liennytystä ei  kukaan järkevä ihminen voinut vastustaa.

Asialla oli kääntöpuolensa. Neuvostoliiton valtioideologian logiikan ja dogmien mukaisesti liennytys antoi kommunistisille puolueille lännen kapitalistisissa maissa mahdollisuuden tehostaa luokkasotaa. Näin kävi erityisesti Suomessa, jossa alkoi kansanrintamastrategian seitsemisen vuotta kestänyt loppunäytös. Moskovan panoksena oli Suomen siirtäminen neuvostoblokkiin. Oli kaksi kiihkeätä huippukautta, ensin vuosina 1970 -71 ja sitten heti Etykin jälkeen vuosina 1975 - 1977. Kreml piti Suomea kapitalistisen maailman heikoimpana renkaana Euroopassa.

Kun presidentti Kekkonen pyrki Etykillä myös Suomen puolueettomuuden vahvistamiseen, hän joutui pettymään. Neuvostoliitto päin vastoin aloitti vuonna 1969 Suomen puolueettomuusaseman kaatamisen sekä sisäisten levottomuuksien keittämisen kommunistien ja työmarkkinajärjestöjen avulla. Poliittiset lakot ja muut hankaluudet aina yleislakkoon asti olivat agendalla. Tarkoitus oli siirtää Suomi kommunistiseksi maaksi.

Kekkosella on ansionsa koko prosessissa. Suomi sai näkyvyyttä konferenssin paikan valinnalla, mutta asiallisesti Suomen ei odotettu puuttuvan prosessiin. Suomella oli hiljaisen tukiorganisaation rooli. Presidenttipeli kyllä kukki kesällä 1975. Ahti Karjalainen halusi siitä sulan presidenttitielleen, Urho Kekkonen sulan valtiomiestyölleen. Kekkonen syrjäytti ulkoministeri Karjalaisen ennen konferenssia. 

KGB:n Helsingin-residentti Vladimir Stepanov vuosilta 1964 - 1970 sekä sama mies poliittisena suurlähettiläänä vuosina 1974 - 1979 hääri keskiössä. Stepanov jo ilmoitti virallisissa kommunikeaneuvotteluissa keväällä 1977: "Suomen puolueettomuus on nyt loppu". Se kuulosti kuuluisalta 1890 -luvun huudahdukselta Pietarista: "Finis Finlandiae".

Olen nämä vaiheet selvittänyt tarkoin tutkimuksissani. Kekkosen osalta olen julkaissut tutkimuksen "Urho Kekkonen - Suomen johtaja, 2004". Ahti Karjalaisen toiveista Etykin suhteen, ks. tämän kirjoittajan tutkimus "Ahti Karjalainen - poliittinen elämäkerta 1997".

Etykin merkitys alkoi kuitenkin vahvistua sosialistisessa maailmassa. Sillä oli merkityksensä neuvostojärjestelmän romahtamisessa. Miten suuri kaikkien muiden järjestelmän ongelmien rinnalla, on vielä vaikeasti arvioitavissa tarkasti. Putinin mukaan romahdus oli "geopoliittinen katastrofi".

On tullut selväksi, että KGB-taustainen Venäjän presidentti V. Putin pyyhkii Etykillä herkästi pöytää, niin kuin viimeisenkin vuoden aikana on nähty Ukrainan suunnalla. 

Etykin muistaminen on hyvä juttu, mutta ajankohtaiset ongelmat ovat päälle kaatuvia. Kansainvälinen huomio on kohdistettava tulevaisuuden näkymiin ja rauhanomaisen kehityksen edellytysten kehittämiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Jukka Laine

Suomi ei päästä maahan Venäjän duuman puhehemiestä syystä että? Vaikea nähdä jotain linjakasta tässä.

Suomi ei aja omaa etuaan ja tee itsenäisiä päätöksiä vaan puhuvat päät perustelevat muiden päätöksiä ominaan. Ja maamme kärsii tästä itsenäisyyden ja johtajuuden menetyksestä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Suomi ei tietääkseni ole kutsunut EUn matkustuskiellossa olevaa Venäjän duuman puhehemiestä, vai miten oli.

Onko kutsu Suomen, vai Etyj:n lähettämä ja oliko kutsu henkilökohtainen ja vielä, eikö Venäjällä oltu muka tietoisia ketkä henkilöt eivät ole tervetulleita. Enemmänkin se, että ehdoin tahdoin valitaan delegaatioon matkustuskiellossa olevia henkilöitä osoittaa moukkamaisuutta Venäjän puolelta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

En yleensä häpeä muiden tekoja. Ihmetyttää ulkopoliitinen johtomme. Epäävät Venäjän parlamentin puhemiehen osallistumisen kansainväliseen kokoukseen Balttian maiden mielipiteisiin tukeutuen. Boikotissa ollut Castrokin on saanut USAn mantereella osallistua YKn kokouksiin.
ETYK onkin mitätön järjestö.
En kuitenkaan myönnä häpeäväni. Valtionjohtomme toimet nolottaa.
Rauhanomainen kehitys ei edisty jos vastapuolta ei kuunnella.

minnam ahonen

Oliko YK siis laittanut Castron henkilökohtaiseen boikottiin mutta jousti siitä sitten? Mitä pahaa Castro oli YK:lle tehnyt, miten sitä loukannut?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Eikö asioita voitaisi joskus nähdä meilläkin positiivisen ajattelun kautta? Vuonna 1968 puhuttiin Prahan keväästä. Se jäi vähän loppuunsatoteutumatta silloin, mutta 90-luvulla sitten jonkinverran toteutuikin. Helsingin henkikin näytti alun perin menevän vähän niin kuin muutkin komeat liturgiajuhlat utopian piikkiin mutta tulipahan juhlat pidettyä. Parikymmentä vuotta myöhemmin oli Itä-Eurooppa vapautunut ja Baltian venäläismiehitys ohi, mitä nyt joku Kaliningrad ja Itä-Petseri ja Suomen Karjala ym. jäivät vielä miehityksen alle.

Takapakkia tuli aikoinaan Prahan kevääseen ennen lopullista menestystä, ja takapakkia tarjoaa inha itä nyt Helsingin keväällekin, mutta sydämissä kyllä tiedetään mikä on suunta. ETYK 40 v -juhlaa voi juhlistaa itse tykönään näissäkin merkeissä: https://www.facebook.com/Viestihopeat.fi/posts/167...

Noista juhlavieraaksi pyrkineistä, jotka eivät muka tienneet pakotelistalla ja matkustuskiellossa olostaan hyvin perusteltuine syineen lisäisin nämä pari maltillista sanaa: http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19776...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jukka Seppiseltä erinomainen blogi. Kiitos.
Pienessä tilassa paljon ydinasioita. Kekkosen valinta poikkeuslailla on muuan demokratiamme pohjakosketuksista, ja Moskovan 1970-luvun myyräntyö eräiden suomalaisten "kansanrintaman" pikkupoliitikkojen avulla, eli "vaaran vuodet II", ansaitsevat myös valaistusta.

Putinin keinot ja tavoitteet ovat hieman iäkkäämmille ihmisille hyvin tuttuja ilmiöitä idän suunnalta. Mieleen tulee helposti juuri NL 2.0.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Casus Belli.

Mistä Helsingin ETYJ kokouksessa sovitaan. Ei mistään.

Etyjin toimielimet

Neuvottelu- ja päätöksentekoelimet

Huippukokoukset

Huippukokoukset ovat valtion tai hallituksen päämiesten kokouksia, joissa osallistujavaltiot ohjaavat järjestön toimintaa korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla. Helsingissä ei ole huippukokousta.

Ministerikokoukset

Huippukokousten välissä päätöksenteko- ja poliittinen ohjausvalta on vuosittain järjestettävällä ministerikokouksella, johon osallistuvat Etyj-maiden ulkoministerit.
Helsingin kokous ei ole ministerikokous.

Pysyvä neuvosto

Pysyvä neuvosto on poliittisen keskustelun ja päätöksenteon säännöllinen foorumi. Pysyvän neuvoston kokoukset järjestetään viikoittain Wienissä, tarvittaessa useamminkin. Kokouksissa osallistujavaltioita edustavat Etyj-lähettiläät tai heidän sijaisensa. Helsingin kokous ei ole pysyvän neuvoston kokous.

Komiteat

Pysyvän neuvoston alaisuudessa toimivat myös Etyjin kolmeen ulottuvuuteen keskittyvät komiteat: ei-sotilaallisiin kysymyksiin keskittyvä turvallisuuskomitea, talous- ja ympäristökomitea sekä inhimillisen ulottuvuuden komitea. Komiteoissa valmistellaan päätöksiä pysyvää neuvostoa varten. Helsingin kokous ei ole ETYJ komitean kokous.

Turvallisuusfoorumi

Turvallisuusfoorumi kokoontuu viikoittain Wienissä. Se keskittyy erityisesti Euroopan turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseen, eli niin sanotun poliittis-sotilaallisen ulottuvuuden asioihin. Helsingin kokous ei ole turvallisuusfoorumi.

http://www.finnland.at/public/default.aspx?nodeid=...

Helsingin ETYJ juhlakokous on muisteloa 40 vuoden takaisesta ETYK asiakirjan syntymisestä. Venäjä olisi voinut lähettää vaivatta delegaation jossa ei ole EU:n matkustuskiellossa olevia henkilöitä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Casus Belli."

Impetus Mainilae?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Käisttämättömän lyhytnäköistä, on lähtökohtaisesti asettaa matkustuskieltoon jonkin valtion niitä avainhenkilöitä, jotka ovat päätöksentekoasemassa kansainvälisissä kysymyksissä.

Hyvä esimerkki nykyisen, reaktiivisen politiikan loputtomista, haitallisista seurauksista.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Liisa Polameri

Yksikään Venäjän nimittämistä delegaation jäsenistä ei päätä faktisesti Venäjän kansainvälisistä kysymyksistä.

Venäjällä on vain yksi henkilö joka niistä päättää ja hänellä ei ole matkustuskieltoa EU alueelle.

Kansainvälisessä diplomatiassa ei matkustuskieltoja tai persona non grata statusta anneta valtioiden päämiehille tai istuville ministereille. Niitä jaetaan diplomaateille ja hallintoalamaisille.

Venäjä tai muut maat eivät ole tiettävästi lähettäneet Helsinkin ETYK juhlatilaisuuteen valtioiden päämiehiä tai merkittäviä ministeritä. Paikalle on kutsuttu ainoastaa Etyjin niin sanotun troikan eli Sveitsin, Serbian ja Saksan ulkoministerien lisäksi varaministeritason osallistujia Etyjin 57stä osallistujavaltiosta.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Siis: "lähtökohtaisesti", päätös on tehty EUn toimesta.

Lauri Kampela

Jos Venäjä aidosti olisi halunnut kunnioittaa ETYJ-kokousta osallistumisellaan, se olisi lähettänyt Putinin tai Lavrovin.

Mutta ei, Venäjä halusi tehdä provokaation, lähettämällä matkustukiellossa olevia edustajia.

Venäjä epäonnistui surkeasti, koska Suomi toimi oikein. Ei ihme, että venäläisiä ketuttaa.

Toimituksen poiminnat