seppinenj

"Laiha sopu on parempi kuin lihava riita"

Nykyinen taloudellinen ja sen seurauksena yhteiskunnallinen tilanne on seurausta pitkäaikaisesta taloudenpidon vinosuuntauksesta. Se on edelleen heijastumaa markka-ajan kulttuurista. Ns. jakopoliitikot jakoivat silloin kaiken mahdollisen ja enemmänkin ääntenkalastelun merkeissä; kun hintakilpailukyky horjui, devalvoitiin. Kuitenkin presidentti Mauno Koiviston kaudella Suomi ajoi kotikutoisesti seinään. Syntyi todellinen hammasten kiristys. Syntyi pahaa jälkeä. Keskustapuolue sai silloinkin istuskellen suurvoiton.

Sama jakokulttuuri on voinut viimeisten seitsemän laihan vuoden aikana hyvin. Alijäämälle on löytynyt halpaa lainarahaa. Euroa on itse asiassa turha syyttää. Se on maksuväline. Korko on alhainen. Markka-ajan lainat olivat sietämättömän kalliita. Kun maksaa jatkuvasti enemmän kuin on tuloja, ongelmien synty on takuuvarmaa. 

Mieltäni on riipinyt monien poliitikkojen vuosia kestänyt muiden EU:n ongelmamaiden lätkiminen. Ne ovat yksi toisensa jälkeen nousseet kasvu-uralle. Suomen ongelmat sen sijaan ovat kasautuneet. Osoittamatta nyt yksittäisiä poliitikkoja sormella, Suomen maine on kärsinyt. Poliittinen pääoma on vähissä. Sitä kertyy rakentavalla toiminnalla, joka voi olla ja sen täytyykin joskus olla kriittistä. Jopa ylimielisyyttä on ilmennyt. Nyt EU:ssa on virinnyt laajalti taloudellista kasvua, hyvääkin. Paitsi Suomessa. Suomi on nyt pahnanpohjimmainen monella mittarilla mitattuna, vaikka eväitä olisi paljon parempaan. Hallitukset ovat odottaneet kasvua kuin kuuta taivaalta - tekemättä sen eteen juuri mitään. Meno ei ole ollut "fantastista". Monet yritykset ovat silti tehneet hyvää tulosta.

Nyt siis täytyy yrittää ihmettä eli äkkiloikkaa. Sitä Juha Sipilän hallitus yrittää. Aika on kuitenkin vähissä. Yhteiskuntaan on syntynyt epäsymmetrinen tilanne. Se on jälleen aivan kotikutoista.

On aivan oikein päätelty, että kasvu syntyy taloudesta, jota pyörittävät ennen kaikkea yritykset. Kun vienti ja kotimarkkinat vetävät, voi kasvua odottaa. Kasvu suhteuttaisi velan hallittavammaksi. Mutta ei. Nyt hallitus on etenemässä viikate kourassa ja käyttää sanaa "pakottava". 

Yhteiskuntarauha on nyt uhattuna. Vaikka teknisesti näyttää siltä, että tie eteenpäin vie yksiselitteisesti yritystoimintaa helpottamalla, asiassa on ylen määrin psykologiaa ja politiikkaa. On syntynyt laaja häviäjien kansanosa ja kuitenkin vähälukuinen voittoa odottavien joukkue.

Vanha kansa tiesi, että "laiha sopu on parempi kuin lihava riita". Suomi on lihavan riidan tiellä. Hyvät neuvot ovat nyt kalliita. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Sosiaalisen pääoman perälauta vuotaa, koska jokaisella puolueella on vuosia ollut omat intressit, toimia vaan oman puolueensa hyväksi, tämä näkyy sosiaalisen pääoman romahtamisena ja kustannusten nousuna.
Yhteiskuntasopimuksessa pitäisi hakea poliittista luottamusta, jotta yhteisöllisyyden verkosto on toimiva, ja mahdollisimman laaja ja oikeudenmukainen, tulonjakopolitiikan kautta. Tämän pitäisi myös ammattiyhdistysliike ymmärtää, mikä on realimailma taloudessa. Vuonna 2007 kalliit palkkaratkaisut tehtiin kun Suomessa talous alkoi jo hiipua, tulokset näkyvät kuntien ja valtion velkaantumisina, sekä työpaikkojen menetyksinä. Tämän myötä, myös sosiaalinen pääoma on romahtanut, koska parhaiten sitä voimme pitää yllä työn kautta.
Nyt joudumme tätä romahdusta parsimaan mm. eläkeiän nostolla,leikkauksilla ym, Tässä pitäisi olla yhteinen näkemys työmarkkinoitten kesken, sekä poliittisella päätöksen teolla, miten tärkiä sopimuksilla on sosiaalisen pääoman ylläpitämisella, tälläinen valtataistelu ei edistä sitä mitä ay-liike nyt uhoaa, silllä oli mahdollisuus sopia kahteen kertaan.
Luottamuksen ja sosiaalisen pääoman suhde voidaan nähdä myös kaksisuuntaisea, luottamus on sekä väline sosiaalisen pääoman muodostumiselle että sosiaalisen pääoman tuotos, joka hyödyttää kokonaispääomaa. Välineenä luottamus toimii siten, että jokainen verkoston jäsen tuo oman osaamisensa ja resurssinsa verkostoon, joka parhaimmillaan kerryttää verkoston yhteisöllistä sosiaalista pääomaa. Ilman verkostoyhteistyöhön kohdistuvaa luottamusta näin ei tapahtuisi. Osaamisen ja resurssien avoin jakaminen vaatii toimijoiden luottamusta siihen, että verkosto toimii heidän kannaltaan tuloksellisesti ja että verkoston pelisäännöt estävät sen, ettei näitä tietoja käytetä muiden vahingoittamiseksi. Perusluottamusta verkostoon täytyy siis olla, jotta tiedonjakamista ylipäätään tapahtuu ja sosiaalista pääomaa syntyy. Verkostossa syntyvä yhteisöllinen sosiaalinen pääoma, joka on tasaisesti kaikkien yhteiskunnan verkoston toimijoiden käytössä, puolestaan vahvistaa verkostossa vallitsevaa luottamusta. Sosiaalinen pääoma siten sekä rakentuu luottamuksesta että saa aikaan luottamusta, ja kerryttää kansantalouden kokonaispääomaa

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin. Puolueiden vikahan se on. Eihän se äänestäjien vika voi olla. Sehän tarkoittaisi, että me itse kukin olemme ihan itse munineet tämän homman.

Ja yleisestihän on tunnettua, että Suomessa kaikki on jonkun muun vika. Aina.

"Aididnduit" -Bart Simpson

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Olen samaa mieltä. Viisas osaa analysoida, suunnitella ja ennakoida. Tavallinen tallaaja oppii kokemuksesta, omasta ja muiden. Tyhmä ei opi edes silloin kun tosiasiat hyppäävät silmille. Ilmassa tuntuu nyt olevan aimo annos tyhmyyttä.

Käyttäjän seppinenj kuva
Jukka Seppinen
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hyvä neuvo: 100 000 euroa ylittävältä kokonaisvuositulon osalta 50 % lisää pois. Ei vaikkuttaisi kenenkään elintasoon, mutta vaikuttaisi tulonjakoon ja sitä kautta talouteen.

Suomen kilpailukyky on katastrofin partaalla, olemme Euroopassa tilalla 2 ja maailman 200 valtion joukossa tilalla 4.

Mitä kaikkea tapahtuukaan??? Hui kauhistus!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Onko Seppisen kirjoitus mustaa huumoria?

"On syntynyt laaja häviäjien kansanosa ja kuitenkin vähälukuinen voittoa odottavien joukkue"

Tämähän on nimenomaan ollut tarkoituskin, ja se on kirjoitettu auki ja julkisuuteen sekeäsanaiseti jo EUn perustamissopimuksessa vuodelta 1991 sekä toistettu "parannuksissa".

Suomi nyt vain sattuu olemaan sitä periferiaa, ja siksi olemme viimeisiä osavaltioita, joissa tämä toteutetaan.

Samaa köyhien tarpeen täyttämistä edustaa jo lähes 5 vuotta jatkunut pakolaisvirta, josta vasta nyt on jostain syystä tullut "uutinen". Tosiasia on, että EUssa yksikään merkittävä voima ei halua padota muuttovirtaa, vaan se on oleellinen EUn suunnitellulle "amerikkalaiselle" rakenteelle. Liittovaltiossa pitää olla riittävän suuri ja riittävän köyhä työvoimareservi. Siihen perustuu mm. USAssa armeija, ja sitä tullaan hyödyntämään EUssa, kun asevelvllisuus lopullisesti saadaan romutettua.

Ainoa maa, joka on jotain tehnyt siirtolaisongelmalle, on Australia, joka on päättänyt ottaa vastaan parikymmentätuhatta syyrialaista ja samalla lähettää ilmavoimansa pommittamaan ISIS taivasten valtakuntaan.

Suomellakin olisi ylimääräisiä, käyttämättömiä, Hornetteja, mutta hallituksella ei ole selkärankaa eikä päämäärää.

Petteri Hiienkoski

Suomen kansalla on sellaiset johtajat kuin se ansaitseekin. He eivät hyvistä neuvoista huoli. Nyt toteutetaan jääräpäisesti Eteläranta 10:ssa laadittua ohjelmaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset