seppinenj

Ranskan presidentinvaalit 2017

Ranskanmaalla käydään vuonna 2017 seuraavat presidentinvaalit. Vaalikausi on viiden vuoden mittainen. Mahdolliset ehdokkaat ovat parhaillaan hakeutumassa kriittisissä tunnelmissa asemiin. Maata ovat ravisuttaneet raskaat terroriteot. Maata ravisuttaa sisäpolitiikka, kuten muutakin osaa Euroopan unionia. Populistista Kansallista rintamaa (Front National, FT) ja sen johtajaa Marine Le Peniä ravitsee pakolaiskriisi. Unioni on vetovoimainen pakokohde siihen mittaan, että rakenteellista kestokykynatinaa on kuultu. Ranska on maa, jonka poliittisella johdolla on edetty suuren suunnitelman, Euroopan integraation tiellä.

 

Parti Socialiste (PS) pitää Ranskan hallitusnaruja hallussaan. Sen ehdokas François Hollande voitti istuneen presidentin Nicolas Sarkozyn (oikeisto) varsin niukasti, 51,64 % - 48, 36 %.  Pääministerin salkku on Manuel Vallsin (PS) hallussa.

Ehdokas Hollande sai vuonna 2012 presidentinvaalien 1. kierroksella 28,63 % äänistä. Ehdokas Sarkozy puolestaan sai 27,18 %. Valtajärjestyksen torjuma Le Pen sai peräti 17,90 %, mitä saattoi pitää jopa eräänlaisena hovikelpoisuuden saavuttamisena. Sarkozy hävisi, otti nokkiinsa, mutta alkoi pian tehdä paluuta. Vanha suola alkoi janottaa. Häntä rasitti tietty suomalaisin urheilutermein sanottuna tiki-ilmiö, eräänlaisen touhu-taavin habitus.

 

Hollande tähtää, luonnollista kyllä, toiselle kaudelle. Tosin hän on asettanut maan taloudellisen edistymisen ehdoksi. Ongelmana on kuitenkin kannatus, joka junnaa ja on altis jo-jo-ilmiölle. Ylös, alas nopeatempoisesti. Nousu ei kestä. Näin on käynyt le Figaro Magazinen tilaamassa kannatusmittauksessa (14.1.2016). Presidentti Hollanden voimakkaat toimet terrorismikriisissä erityisesti marraskuun iskujen jälkeen nostivat kriisiajan presidentin kannatusta merkittävästi. Tammikuussa 2016 on palattu vanhalle uralle, sosialistiselle lähtötasolle. Kuukaudessa on 18 prosenttiyksikköä sulanut. Jälleen vain 10 % oikeiston sympatisoijista luottaisi häneen.

Nicolas Sarkozy on nähnyt paljon vaivaa noustakseen varteenotettavaksi ehdokkaaksi sen jälkeen, kun hän päätti uudistua ja pyrkiä uudelleen presidentiksi. Järjestökoneisto on myllätty. Sarkozy on sen (Les Républicains) johdossa. Kaikki ei kuitenkaan ole sujumassa niin kuin Strömsössä, suomenruotsalaisittain. Déjà vu-ilmiö saattaa painaa, eikä Sarkozy-uusinta sittenkään ehkä ole riittävässä imussa.

Bordeaux’sta on noussut uusvanha haastaja, pormestari ja presidentti Jacques Chiracin (ENA) pääministeri Alain Juppé, Suomessakin nähty Hollanden koulukaveri Ranskan valtion hallintokorkeakoulusta ENA:sta. Hän voisi Ranskan presidenttinä huokaista: vaikeuksien kautta voittoon. Visio on mahdollinen. Juppén on nähty nousseen Sarkozyn edelle eräissä mittauksissa. Hänellä on haavinsa melko vasemmallakin, mutta on liikkunut myös Sarkozyn oikeistotontille viime aikoina kaventaakseen tämän liikkumatilaa.

Marine Le Penin (FT) nousu on jatkunut vuonna 2015. Tuoreissa aluevaaleissa FT nousi ykkössijalle useilla alueilla ja sai lähes kolmanneksen äänistä. Kuitenkaan yhdelläkään alueella FT ei loppupeleissä saanut valtanuijaa eli puheenjohtajan paikkaa haltuunsa. Oikeisto ja sosialistit pelasivat yhteistä uhkaa vastaan onnistuneesti. Kuitenkin FT oli vaalien suuri voittaja.

 

Presidentinvaalien kannalta Marine Le Pen on noussut mahdolliseksi toiselle kierrokselle etenijäksi. Todennäköisesti silloin oikeisto ja sosialistit yhdistäisivät jälleen voimansa ja yrittäisivät estää Le Penin etenemisen Ranskan presidentiksi. Näin luulisi käyvän. Qui vivra, verra.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Nicolas Sarkozyn on kerrottu lähtevän uudelleen ehdolle sen vuoksi ettei Marine Le Penistä vain leivottaisi Ranskan uutta presidenttiä. Varsinainen syy ja ehdolle lähtemiseen lieneekin saanut kimmokkeen Le Penin korkeista kannatusmittausluvuista. Murheita piisaa monissa maissa oikeiston rynnistämisestä paalupaikoille, eikä vähiten Ranskassa.

Viimeaikaiseen kyselyyn vastanneista 88 prosenttia on katsonut, että Ranskan poliitikkokaarti kaipaa vaihtuvuutta.

Vastaajista peräti 56 prosenttia toivoi konkaripolitiikkoa Alain Juppea (70 v.) ehdokkaiden joukkoon. Marine Le Peniä toivoo ehdolle 37 prosenttia, joka sekin on korkea lukema.

http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/2016/01/02/rans...

Oman kysymyksen asettaa pidetyt paikallisvaalien tulokset. Onko niillä merkitystä tuleviin presidentin vaaleihin? http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ranska%20alue...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset