seppinenj

Suomen tie vie Natoon!

Venäjän ammattidiplomatian piiristä on kuulunut aivan viime aikoina heikkoja signaaleja. Ulkoministeri Lavrov on vihjaissut vahvan EU:n tarpeellisuudesta Venäjälle. On ollut muutakin. Sellaisia olen kuullut aiemminkin eri yhteyksissä. Argumentointi Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan saattaa Moskovassa olla murenemassa. Merkitsisikö se jotain, vai onko se harhautusta? Olisiko sittenkin Venäjän tulevaisuushakuisten intressien mukaista sopeutua ilman tarpeetonta mutinaa Suomen (ja Ruotsin) jäsenyyksiin puolustusliitto Natossa? Muuan Suomessa aikanaan tunnettu, jo edesmennyt diplomaatti taisi ennustaakin vuosia sitten, että Suomi kuitenkin päätyy Naton jäseneksi ennen pitkää.

Voittaako Moskovassa tulevaisuus, vai testaako neuvostomenneisyys menetystensä palauttamista huikeilla itsetuhon riskeillä?  Ei ole mitään syytä tuudittautua kuitenkaan kuultujen signaalien varaan. Nyt täytyy toimia Putinin luoman uhkaavan tilanteen sisältämän pahimman vaihtoehdon ehdoilla.

 

Yhdysvallat ja Nato ovat lisäämässä voimaa Putinin Venäjän uhkaa vastaan. Se on erinomainen asia. Itämeri on saanut suunnittelussa ansaitsemaansa vahvaa lisäarvoa. Yhdysvallat nostaa budjetissaan Eurooppa-panostusta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jopa nelinkertaiseksi. Ison-Britannian laivasto purjehtii jälleen Itämerellä. Suomessa on nähty myös Ranskan armeijaa. Turkin ja Syyrian suunnilla tilanne vain pahenee sitä mukaa kuin Putinin Venäjän pommitukset kiihtyvät. Nykyasetelmassa niillä vaikuttaa olevan vaikutusta erityisesti Aleppossa. Pakolaisvirta pohjoiseen voimistuu. 

Naton kytkeytyminen ajankohtaisen  akuutin pakolaisongelman hoitamiseen on oikein. Se ei ole merkki EU:n epäonnistumisesta, vaan ulkopuolisten merkittävien voimien aktivoitumisesta EU:n lähialueilla. Seuraukset kohdistuvat unionin jäsenmaita vastaan. Sodankäynnin muotojen sirpaloituminen perinteisestä avoimesta kenttäsodasta monimutkaisiksi toimiksi vihollista vastaan oikeuttaa Nato-maat puolustuksellisiin toimiin. Alkaa olla selvää, että yksi Venäjän motiiveista Syyriassa on saada aikaan EU:ta horjuttava kansainvaellusta aikaan. Osa pakolaisvirrasta käyttäytyy EU-maissa naisia kohtaan kuin miehitysarmeijat menneinä aikoina. Osa suunnittelee terroritekoja. Osa on paossa henkensä edestä. Syyrian sodan seurauksena syntyneessä kansainvaelluksen virrassa on laaja-alaisen sodankäynnin merkkejä. 

Putinin Venäjän hahmo liikkuu tapahtumien taustalla. Venäjän armeija on läpikäynyt monenlaisia skenarioita harjoituksissaan Länsi-Venäjällä. Entä, jos Venäjän armeija onnistuisi pureutumaan Baltian selustaan Suomen ja Ruotsin kautta? Silloin Baltian turvallisuustilanne epäilemättä heikkenisi merkittävästi. Tasapainotilanteen ja riittävän pelotevasteen luominen on Itämeren alueen vakauden perusehto. Yksin Suomi ei riitä, vaikka Suomen armeijan taistelukykyä ei pidä aliarvioida. Reservejäkin on tällä haavaa kunnolla. Täysin yksin Suomi tuskin enää jää sotatilanteessa, mutta vain Nato-jäsenyys voi vakauttaa Pohjolaa oikeasti. Jos Suomen avainalueiden ja -kohteiden valtaus kävisi strategisella salamaiskuilla, takaisinvaltaus Naton voimin olisi epäilemättä epätodennäköistä. Jäsenenä Suomi saisi Naton koko voiman tuekseen.

Suuria ajattelun ja toiminnan kahleita Suomessa on liturginen tarrautuminen yhä edelleen joidenkin menneiden suuruuksien nimiin. Toistamalla konemaisesti, passiivisesti ja ilman historiatajua ja -ymmärrystä näitä mantroja (Paasikivi, Kekkonen) Suomen horjunut turvallisuustilanne ei parane. Selkeä ja vaikuttava tie johtaa Suomen puolustusliitto Natoon.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Venäjän "Nato on suomen sisäinen asia" kommentti on samaa luokkaa kuin jos ystävänpäivänä mies kysyy vaimolta että voiko lähteä pelaamaan kavereiden kanssa biljardia ja ottamaan olutta ja vaimon vastaus on "Mene vaan, ei minua haittaa"

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Vertauksesi on hyväntahtoinen ja oikeansuuntainen, mutta riittämätön.

Itse muotoilisin näin: Kommentti on samaa luokkaa kuin jos voitonpäivänä vaimo kysyy stalinistiukoltaan että voiko hän ottaa lapset mukaansa turvakotiin ennen kuin ukko avaa toisen vodkapullon ja muistaa minne piilotti eilen kirveen ja haulikon. "Njet helvetissä mene juhlapjaivana mihinkaan jos et halua turpaan huomenna lännenkätyri!" kuuluu vastaus, mutta oma asia on miten siihen suhtautuu...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Iltalehden eilisen jutun otsikossa Venäjän Suomen suurlähettiläs kertoo, että pakolaiskriisiä on dramatisoitu liikaa. Ensimmäisen kappaleen lopussa hän toteaa: "Oletamme, että jo lähiaikoina molempien maiden toimenpiteet saavat jännityksen laukeamaan hieman tämän teeman ympäriltä", ja siirtyy sitten tarkastelemaan yhteistä rajaamme ja jatkaa: "Liittyäkö vai ollako liittymättä Natoon on Suomen suvereeni asia. Se on kysymys, jonka Suomen poliittisen johdon ja kansalaisten on itse ratkaistava. Luonnollisesti sotilaallisen ja poliittisen tilanteen muuttuessa Venäjän olisi analysoitava tilannetta uudelleen."
- http://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/20160210210...
- http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venaja_pakola...

Kaiketi Kreml tähtää tällä EU:n hajottamispoitiikallaan myös hallitsemaan kahdenkeskisiin neuvotteluihin taipuvia naapureitaan äärimmilleen vietynä vuoden 1939 konsultaatiokutsujen tyyliin, ja tietysti saamaan paremmat asemat pitääkseen valtaamansa Krimin ja ehkä itäisenkin Ukrainan itsellään. Ukrainan picnictyyliin alkanut mutta sittemmin vaikeutunut venäläisanschluss ilmeisesti poiki pakolaiskriisin uudenlaisen kärjistymisen Eurooppaan. EU:ssakin on jo alettu tajuta, että Venäjä pyrkii toiminnallaan saamaan Euroopan harmiksi niin paljon pakolaisia kuin mahdollista ja se lisäksi rahoittaa ja tukee yhteiskuntarauhaa ja vakautta horjuttavia rasistisia/anarkistisia/natsistisia ym. viharyhmiä oikealla ja vasemmalla.

Siis: jos haluamme suoranaisten sotilaallisten lisäuhkien ohella välttyä myös Kreikan näkemältä pakolaistulvalta itärajamme yli, lienee parasta jo alkaa hakeutua sotilasliittoon - Venäjän kanssa. Maamme viimeaikaisen liittoutumisjahkailun tässä vaiheessa näyttäisi tosiaan olevan korkea aika tuoda reilusti esille mitä ilmeisin mutta pitkälti vaiettu varteenotettava ja ennen kaikkea vielä todennäköisesti avoin optio. Venäjä-johtoiseen puolustusliittoratkaisuun hakeutumista ei jostain syystä ole vielä käsitelty julkisessa keskustelussamme yhtä kattavasti ja avoimesti kuin nyt jo takaperoiseksi koettua, lähtökohtaisesti huonosti jäsentyvänä näyttäytyvää ja kaukaisen teoreettisesti argumentoituvaa natopohdintaa., ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198745-l...

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Jos Suomi viedään natoon, niin se tapahtuu epädemokraattisesti pienen lobbari ryhmän siunaamana. Suomessa natokannatus huitelee parinkymmenen% luokassa ja vastustus kuudenkymmenen.

Näin suuri asia kuuluu demokraattiseen kansanäänestyksen piiriin, eikä plutokratiamaiseen varjoissa käskyttämiseen.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Jep, ei Suomen pidä ikinä liittyä tähän sotahullujen koalitioon.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Niko Haapaniemi,
Plutokratian ja Suomen rinnastaminen on absurdia. Meitä lähin plutokratia (vallan keskittyminen upporikkaalle yksivaltiaalle ja hänen lähipiirilleen) löytyy välittömästi itärajamme takaa.

Mainitsemastasi "varjoissa käskyttämisestä" puheen ollen:

- Miten mielestäsi sopii demokratiaan, että ulkopoliittinen johto nyhtää puoluejohtajilta ennen eduskuntavaaleja lupaukset, että vaalikampanjoissa pidetään sitten turpa kiinni puolustuspolitiikasta ja varsinkin Nato-asiasta? Näin nimittäin tapahtui Suomessa 19.12.2014.

- Ja että puoluejohtajat suostuvat tähän kuin lampaat?

- Ja että samalla kun äänestäjät pidetään visusti ulkona ja tietämättömänä Natoon liittyvistä faktoista kieltämällä julkinen ja avoin keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, vaaditaan kuitenkin Nato-jäsenyydestä kansanäänestystä?

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Kannatan, että natosta käydään avointa ja rehellistä keskusteluja ja tuodaan esille oikeasti molempien leirien (kannattajat/vastustajat) mielipiteet ja asian hyödyt, sekä varsinkin haitat. Kansanäänestys asiasta on tarpeellinen ja nimenomaan pakollinen.

"- Miten mielestäsi sopii demokratiaan, että ulkopoliittinen johto nyhtää puoluejohtajilta ennen eduskuntavaaleja lupaukset, että vaalikampanjoissa pidetään sitten turpa kiinni puolustuspolitiikasta ja varsinkin Nato-asiasta? Näin nimittäin tapahtui Suomessa 19.12.2014."

Nato on suuri kysymys suomelle, suomentulevaisuudelle ja sille mille tielle suomi lähtee. Kansan mielipide tiedetään ja äänestäjiä ei haluta suututtaa.

"Plutokratian ja Suomen rinnastaminen on absurdia. Meitä lähin plutokratia (vallan keskittyminen upporikkaalle yksivaltiaalle ja hänen lähipiirilleen) löytyy välittömästi itärajamme takaa."

Plutokratia on valtiomuoto, jossa valtion vallankäyttö on keskittynyt rikkaimmalle kansanosalle tai vaihtoehtoisesti pienelle poliittiselle eliitille .Plutokratiamaista hallitsemista löytyy monesta euroopan maasta muuanmuassa Kreikka, Ukraina, jopa yhdysvalloissa tämä on havaittavissa, sekä tottakait Venäjä etc etc. En sanonut että suomi olisi tämän nimikkeen alla, vaan käytin enemmän vertauskuvana siihen, että pieni poliittinen sisäpiiri ajaa Suomea Natoon kansantahdosta riippumatta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #10

Käsite "kansan tahto" on abstrakti, ellei absurdi asia niin kauan, kuin faktatietoa ei ole riittävästi jaettu kansalle tahtomisen sisällöstä ja merkityksestä mahdollisten pahojen päivien tullen.

Kannatan ensimmäisessä kappaleessa esittämääsi periaatetta: ".. että natosta käydään avointa ja rehellistä keskusteluja ja tuodaan esille oikeasti molempien leirien (kannattajat/vastustajat) mielipiteet ja asian hyödyt".

Rehellisyyden nimissä en ymmärrä, miksi keskustelua tulisi tietoisesti vääristää: "...sekä varsinkin haitat".

Myös yksin puolustusliiton ulkopuolelle jättäytymisellä on pahimmillaan jopa vakavat haitat, ja ainakin ne tulisi saattaa yleiseen tietoon realistisesti esitettynä ja antaa kansalle aikaa kypsytellä ne mielessään, ennen kuin koko kansanäänestyksessä on mitään mieltä.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18836...

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi Vastaus kommenttiin #11

Rivien välistä luettuna; Ihmisiä kypsytetään niin kauan kun on tarve, eli järjestetään äänestys vasta kun ihmiset on aivopesty Natomielisiksi. Ministerimme Stubb kovana Natolobbarina itse sanoi, että Naton tyrmäys ei ole vaihtoehto. Kertoo paljon miehestä ja asenteesta kansaa kohtaan... Natoon liittymiselläkin on negatiivisia puolia ja Nato on osittain arvovaltakysymys. Itse olen tutustunu molempien leirien asenteisiin ja faktoihin ja minulle Nato on ei.

Avoin keskustelu hyvistä ja huonoista puolista molempien leirien välillä taitaa olla ainoa asia, josta olemme samaa mieltä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #12

Paras ihmisten kypsyttäjä ja Natomielisiksi aivopesijä taitaa olla Vladimir Putinin hallinnon voimapolitiikka.

Kansanäänestyksen sotkeminen osaksi päätöksentekoprosessia on edesvastuutonta selän taakse pakoilua niiltä, jotka on varta vasten valittu vaaleilla edustamaan kansaa ja perehtymään monimutkaisiinkin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Se on täysin moraalitonta, ellei ensin anneta kansalle todenmukaista ja monipuolista käsitystä Pohjois-Atlantin liitosta.

Miksi emme ole nähneet TV:ssä ainuttakaan dokumenttia Natosta järjestönä, eikä sen norjalaista pääsihteeriä, sosialidemokraatti Jens Stoltenbergia ole kutsuttu esittelemään Pohjois-Atlantin liittoa samalla foorumilla kuin aikoinaan Natoa kommentoinut 2012 kenraali Nikolai Makarov? Miksi emme saa tietää naapurimaidemme korkeimpien päätöksentekijöiden kokemuksia Naton jäsenyydestä Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa? Miksi omaa Nato-suurlähettilästämme ei haastatella kokemuksistaan puolustusjärjestöstä näköalapaikalta?

Näillä päästäisiin hyvään alkuun keskustelussa, edes perusasioiden tekemiseksi tunnetuiksi. Tahallinen kansan tietämättömyydessä pitäminen sopii huonosti yhteen sen kanssa, että jonakin päivänä aiotaan kysyä kansalta kannanottoa siltä pimitettyyn asiaan.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen Vastaus kommenttiin #13

Naulan kantaan osuva kommentti Hannu Monoselta.

Asiatietoa Natosta olisi saatavissa vaikka kuinka paljon ihan ilmaiseksikin, mutta useimmat äänestäjät ovat valitettavasti aivan liian laiskoja ottamaan asioista selvää oma-aloitteisesti.

Valtaosa kansanedustajista on samalla tasolla eli tietämättömyyden suossa. Asia selvisi koko surkeudessaan, kun jälkikäteen selasin valituksi tulleiden ehdokkaiden turvallisuuspoliittisia kantoja Yle:n vaalikoneesta. Sieltä ne ovat luettavissa vieläkin.

Suomessa ulkopoliittisen papiston asemaan itsensä nostaneet poliitikot haluavat vaientaa koko aiheesta keskustelun, vaikka demokratioissa avoin julkinen keskustelu on oleellinen osa päätöksentekoprosessia. Sitä tärkeämpi osa, mitä tärkeämmästä päätöksestä on kysymys. Minun on vaikea kuvitella, mikä olisi nykyisen turvallisuusympäristömme turbulenssissa tärkeämpi asia kuin liittoutumisesta päättäminen.

Prosessin pitäisi mennä järjestyksessä:

1. Asiantuntijaselvitykset, jotka perustuvat vain ja ainoastaan sotilasstrategisiin ja teknisiin faktoihin, resurssianalyyseihin ja taloudellisiin näkökohtiin. Homeisiin ideologioihinsa tarrautuvat poliitikot on siis syytä pitää asiantuntijatyöstä kilometrien etäisyydellä.

2. Selvitysten tulosten mahdollisimman laaja, tehokas ja avoin tiedottaminen kansalaisille.

3. Julkinen ja avoin keskustelu.

4. Mahdollinen neuvoa antava kansanäänestys.

5. Eduskunnan lopullinen päätös.

Kohdat 1, 2 ja 3 ovat ehdottomia edellytyksiä kansanäänestykselle, mikäli tilanne maassa on ylipäätään niin stabiili, että äänestykseen on edes aikaa tai mahdollisuutta.

Suomen laki ei vaadi kansanäänestystä. Nykyisistä Naton 28:sta jäsenmaasta vain kolmessa on järjestetty jäsenyydestä kansanäänestys. Onko siis jäsenmaiden suuri enemmistö demokratiaa halveksuvia hylkiövaltioita? Nato-jäsenyyttä "kansan äänellä" vastustavien mielestä nähtävästi on.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Nato-jäsenyys olisi oikeutettu kosto talvisodasta,ja ruotsi
mukaan natoon ,,lisättynä baltian maiden menetyksellä,,niin missä on voittosi,,ikuisesti kommunismin voitoon uskova politrukki,-tais jäädä trauma n-liiton kaatumisesta !!!

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Kirjoittaja vetää vääriä johtopäätöksiä.

Vahva Euroopan Yhteisö (jokin muu kuin EU - "the one everybody loves to hate", ei-kenenkään-unioni) olisi kaikkien etu, mutta valitettavasti EU on juuri nyt tekemässä harakirin. Euroopan olisi luontevinta tehdä yhteistyötä mantereen yli Kauko-Idän kanssa... ja kas, välissä on Venäjä läpikulkumaana, jota tämä yhteistyö toki hyödyttäisi monin tavoin. Eurooppa tekee mielestäni fataalin strategiavirheen, kun se yrittää yhteistyötä merentakaisen "ystävänsä" kanssa, joka ei ole todellisuudessa kenenkään ystävä, ja jolla on Euroopan kaltaisia rakenteellisia ongelmia. Emme eläkään "Amerikan vuosisataa", kuten muutama exceptionalisti-höyrypää kuvittelee, vaan Yhdysvaltain iltaruskoa... kaiken lisäksi tämä iltarusko on sen itse itselleen aiheuttamaa, eikä sillä ole enää kivuttomia keinoja perääntyä.

NATO on menneen maailman jäänne, sotaliitto jonka historia teki tarpeettomaksi, mutta joka epätoivoisesti yrittää tehdä itsensä tarpeelliseksi. Näin en tuumaile minä, vaan NATO:n sisällä sen umpikuja on ollut puheenaihe vuosien ajan. Yhdysvallat itse ovat vanhentuneen ja kömpelön allianssin sijaan alkaneet solmia kahdenvälisiä suhteita keskeisten maiden kuten Puolan kanssa. Köyhtynyt ja asevoimiaan viime vuosina merkittävästi supistanut Eurooppa kokonaisuutena ei ole sille enää kiinnostava, ei etenkään kömpelösti hallittavan NATO:n kautta. Kirjoittaja "hakkaa kuollutta hevosta", jos lainaisin vanhaa sanontaa: pikemminkin EU:n odotettavissa oleva romahdus tietää myös NATO:n romahdusta. Good riddance! Hartaaksi toiveeksi jää, että Euroopan yhteistyön terveet piirteet jatkuisivat EU-kaputin jälkeen... jotenkin. "Die Hoffnung stirbt zuletzt".

Baltian ongelma vaikuttaisi paljon esitettyä pirullisemmalta. Nykytilanteessa Kaliningradin eksklaavi on eteläistä Itämerta hallitseva ja USA:n kannalta harmittava haitta. Ymmärtäisin USA/Puola-allianssin ja yritykset destabilisoida Valko-Venäjää tempuiksi murtaa tuo Kaliningradin lukko, horjuttaa nykyistä balanssia missä Baltia saisi olla rauhassa niin kauan kuin kumpikaan (Yhdysvallat tai Venäjä) eivät tee aloitetta sen haltuunsa ottamiseksi, ja uhata ydin-Venäjää. Tämä reitti on jäänyt jäljelle, kun se tunaroi Ukrainan tilanteen umpilukkoon, ja kun Yhdysvallat (siis sen ulko- ja sotilaspolitiikkaa ohjaava fraktio) eivät näemmä ole luopuneet mielipuolisesta suunnitelmastaan ajaa sotaa (ydinsodan uhalla) Venäjää vastaan.

Mielipuolisuus on ymmärrettävissä (muttei hyväksyttävissä) vain sitä taustaa vasten, että Yhdysvallat ovat 1980-luvulta periytyvien ratkaisujensa vuoksi ja sotimisen köyhdyttäminä (virallisesti ylivelkaisena) lähellä taloudellista romahdusta - suurta resetointia, mikä riistäisi maalta sen vaivoin rakentaman hegemonian maailmassa (vrt. OECD-veteraaniekonomisti William White`n tammikuussa 2016 pitämä puhe - linkki). Todellinen tilanne on siis erittäin huolestuttava, hallitut ratkaisut vaikeita, ja Lännen johtajat niin hysterisoituneita riskeistä, ettei viileää harkintaa enää ole juurikaan havaittavissa. Täytyy vaan toivoa, että muualta löytyisi vielä kylmäverisiä kapteeneja istumaan yhdessä alas ja avaamaan tämän Gordionin solmun. Miekka ei tällä kertaa ole optio - se olisi viimeinen erhe.

http://www.telegraph.co.uk/finance/financetopics/d...

Mitä tarkemmin pidättäydymme veljeilemästä suurvaltojen (kummankaan) kanssa, sitä parempi.

Pekka Iiskonmaki

Suomi kantaa turhaa huolta Moskovan mielipiteistä. Ei Moskova ole kiinnostunut Helsingin mielipiteistä.

Sota loppui jo 1944. Moni ei ole huomannut asiaa. Ei tarvitse vetää enään maihin, kun viheltää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset