*

seppinenj

Poliittisen historian tutkimuksen lahoilmiöitä

Poliittisen historian tutkiminen ja perusteltujen tulosten esittely ei ole helppoa, aina ei edes ammattilaisille. Tarkkana pitää olla ja todellisuudentaju mukana. Päivänpolitiikan tarpeet ylittävät joskus harkintakyvyn, tai usein.

Viime päivinä ja viikkoina on taivaanrannan maalailu ylittänyt reagointikynnykseni. Akateemisen tutkijan ammattikuvaan kuuluu asioiden tarkka seuranta sekä oikaiseminen tarpeen vaatiessa.

 

Aloitetaan arvovaltaisimmasta päästä. Onnea Matti Klinge, 80 -v. on jo jotain. HS julkaisi tänä aamuna Klingen haastattelun. Kaunista, sinänsä. Kuitenkin lyhyestä virsi kaunis. Toimittaja Veli-Pekka Leppänen, tunnettu vanhojen tapojensa orja, on laittanut Klingen sanomaksi kuvatekstiksi suoraan lainattuna: "Ei Viaporiakaan rakennettu meidän omien mustikkamaidemme turvaksi vaan Pietarin puolustamiseksi".

Haloo, hyvät herrat. Herätys. Nyt kävi paha substanssimoka. Punainen kortti. Suomenlinna, Sveaborg, Viapori - rakkaalla lapsella on monta nimeä - rakennettiin Venäjän etenemisen katkaisemiseksi. Sen rakentaminen aloitettiin 1740-luvun lopulla. Ranska rahoitti paljon. Taustalla oli Venäjän eteneminen 1740-luvun alun sodan jälkeen Ahvenkoskelle ja jopa Etelä-Savoon. Venäjä oli edennyt Suuressa Pohjan sodassa 1700-luvun alussa jo Viipurin ohi. Ruotsi menetti suomalaisten asuttamasta kuningaskunnan itäisestä osasta lisää ja kaakkoisen kulmansa. Haloo, vai rakennettiin Viapori Pietarin turvaksi. Klinge, nämä ovat perusasioita. Kustaa III yritti vielä 1780-luvun lopulla saada alueita takaisin, mutta Kustaan sodan lopputulos oli tasapeli Värälän rauhassa. Suuret meritaistelut käytiin mm. Ruotsinsalmessa.

 

Viime aikojen taivaanrannan natsimaalausta ovat edistäneet Oy Yleisradio Ab ja Helsingin Sanomat. Lyhyesti tämäkin vapaalla blogityylilla. YLE julkaisi 9.8.2016 artikkelin, jossa Pekka Visuri ja Ohto Manninen esittivät vakavaa liioittelua. Idea on ollut Suomen syyllistämisessä osallisuudesta natsi-Saksan suorittamaan Leningradin osittaiseen piirittämiseen vuosina 1941-1944. Punainen kortti nousee jälleen. 

Suomi valtasi Neuvostoliiton aloitettua kesäkuussa 1941 sotatoimet Suomea vastaan talvisodassa menetetyt Karjalan alueet takaisin. Neuvostoliitto oli talvisodassa hyökännyt vastoin voimassaolleita hyökkäämättömyyssopimusta, Tarton rauhansopimusta sekä kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita. Suomen armeija pysähtyi lailliselle rajalla Karjalankannaksella, vain pienin sotilaallisin oikaisuin. Varsinainen peto rajanylityksissä oli Neuvostoliitto, joten se siitä.

Suomi ei ampunut ensimmäistäkään laukausta Leningradiin. Kaikki sotatoimet tulivat natsi-Saksan puolelta. Se ampui noin 200 000 kranaattia. Puna-armeijan puolustus oli hyvää. Huollon takasi Ladoga Trassa: oletteko kuulleet? Valtatie Leningradista Laatokan rannalle takasi huollon ja miljoonaluokan naisten ja lasten evakuoinnit. Suomi salli Neuvostoliiton kulkea Laatokan kautta. Valtatie oli natsi-Saksan lentopommitusten kohteena ja varustettu vahvalla ilmatorjunnalla. Presidentti Risto Rytin ja marsalkka Mannerheimin realistinen politiikka salli kaiken tämän. Se oli toteutunut virallisen Suomen ulkopoliittinen linja. Saattoi olla joitakin yksittäisiä veneenheiluttajia, mutta todellisuus muodostui Rytistä ja Mannerheimistä. He sanoivat EI sotatoimille Leningradia vastaan!

 

Vielä jatkosotaa. HS eli Veli-Pekka Leppänen jälleen, julkaisi 30.8.2016 jotain uskomatonta soopaa. Pääteema oli: "Barbarossa ei ollut mahdollista ilman Petsamon nikkeliä..." Nyt sanojen lausuja Antti Hietalahti upposi mustaan aukkoon. Hitler joka luovutti 23.8.1939 koko Suomen silmää räpäyttämättä Stalinille, olisi ollut riippuvainen suurissa unelmissaan Lebensraumista jostain Suomen nikkelistä. Nyt ei olla enää tässä maailmassa. Sen sijaan Ruotsin rautamalmi, jonka tuotannosta Hitlerin sotateollisuus oli jopa lähes 70 %:sesti riippuvaista, saattoi olla tässä asemassa. Hitler tokaisi nimittäin noustuaan valtaan, että sodan syttyessä hänen ensimmäinen tehtävänsä olisi vallata Ruotsi.

 

Tällaisia huikeita vedätyksiä esiintyy. Palaan asioihin vielä monta kertaa.

 

Jukka Seppinen

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kiitos Jukka Seppinen!

Kun Suomi täyttää itsenäisenä valtiona ensi vuonna 100 vuotta, saadaanpa nähdä kuinka historioitsijat tulkitsevat historiaamme. Varsinkin sotahistoriaamme. Kuinkahan jälkiviisaita ja jälkisuomettuneita siinä ollaan?

Eiköhän tultane toteamaan miten Lenin ja bolshevikkijohto hyvää hyvyyttään LAHJOITTIVAT meille itsenäisyyden. Ilman mitään taka-ajatuksia.
Eihän se näin mennyt!

Työväenluokan toimintaa itsenäisyyden saavuttamiseksi korostettaneen porvariston, jääkäriliikkeen, itsenäisyysmiesten ja talonpoikaiston kustannuksella.
SDP:n selvä syyllisyys puolueena vallankumouskapinaan ja nuoren itsenäisyytemme kumoamisyritykseen painettaneen mahdollisimman paljon taka-alalle. (Paradoksina, että punaisten voitto olisi lopettanut koko SDP:n toiminnan. Vain kommunistipuolue olisi sallittu.)

Ja ennen kuin viimeinen sotaveteraani on mennyt manan majoille on nuorempi, osa vanhemmastakin, tutkijapolvi "todistanut" Suomen syylliseksi talvisotaan.

Saapa nähdä miten tulee käymään? Pahaa pelkään.

***
Leningradin "piirityksestä".
Paitsi, että rintamassa oli kymmenien kilometrien aukko Laatokalle päin, oli Pohjois-Inkerissä laajahko melko turvallinen alue puna-armeijan huoltamiseksi ja kouluttamiseksi. Siellä ryhmittivät ja kouluttivat myös kesän 1944 suurhyökkäyksen joukkonsa.
Jos armeijamme johto olisi syyskesällä ryhmittänyt joukkojen painopisteen Itä-Kannakselle, olisi varmaankin pystytty etenemään Laatokan länsirantaa Nevalle. Silloin olisimme joukkoinemme olleet osa piiritysrengasta. Eipä edetty!

Pekka Visurin väite, että kyseisessä tapauksessa olisi puna-armeija voinut edetä pohjoisempana syvälle maahamme, ei pidä paikkaansa. Puna-armeija oli tuolloin kaikkialla puolustuskannalla. Se ei pystynyt kuin hyvin rajoitettuihin paikallisiin hyökkäyksiin.

Käyttäjän EsaRonkainen kuva
Esa Ronkainen

sdp:n johdon kanta kapinaan ryhtymisesta 1918 oli kai sama kuin sen ensimmaisen puheenjohtajan eetu salinin:" olen 20 vuotta tyoskennellyt suomen tyovaenluokan puoelsta enka voi hylata sita kun se tekee virheita". viela heinakuussa 1917 lenin sahkotti bolsheviikiien nuorisokonferenssille,etta hanen sukupolvensa valalnkumoukselliset eivat tule nakemaan vallankumousta. muutama viikko myohemmin valta oli pietarin kaduilla ja bolsheviikit vain pomivat sen. SKP perustettiin moskovassa vasta sisallissodan jalkeen 1918.

jatkosodan aikana ainoa huoltoreitti pietariin kulki kaiketi mursmanskista rataa pitkin. muistaakseni suomalaiset katkaisivat sen 27 kertaa ja sitten mannerheim kielsi homman.

ruotsin ja sveitsin kaikki toista maailmansotaa koskevat arkistot ovat suljettu histroian vaaristelijoilta.tapasin historian vaaristelija hans peter krosbyn siella.mitan mies mahtoi siella puuhata.voi olla vaikea saada tietoa mita oerlikonin ja buhrlen suuret metallitehtaan puuhasivat sodan aikana tai miten sveitsin pankit vaihtoivat saksalisen kullan dollareiksi.kohtalo repii miehia kappaleiksi ja ihmeita sattuu. kuten se miten historian vaaristelija george turner -kahin vaittaa paasseensa kaikken turvallisuuspalveluiden arkistoihin,jotka osallistuivat indonesia 1965 vallankaappauksen jarjastamiseen,lukkunottamatta taiwania.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

SDP:n syyllisyyttä puolueena kapinaan ei voida vähätellä mainitsemallasi tavalla Esa Ronkainen. Kovin vähän oli puolueen ylimmässä johdossa henkilöitä, jotka kapinaan ryhtymisen tuomitsivat ja sitä loppuun asti vastustivat. Muut olivat innolla mukana. SDP:n puoluetoimikunnan alainen toimeenpaneva komitea antoi kapinan valmistelukäskyn.

Puolueen radikaalisiipi punakaarteineen ei olisi yksin kapinasta selvinnyt. Varsinkin, jos johtavat puoluekaaderit olisivat kieltäytyneet erotettujen porvarillisten virkamiesten tehtäviä hoitamasta. Kapina olisi lopahtanut lyhyeen.

Kummankin sisällissodan osapuolen uhreja täytyy pahoitella, mutta valtiollisen järjestäytyneen yhteiskunnan toiminnan ja itsenäisyytemme jatkumisen kannalta osapuolten sotiminen ei ollut samanarvoista. Tätä "tasapuolisuutta" on turhaa ensi vuonnakaan yrittää liiaksi tähdentää. Tämä on historiallinen totuus. Kapinan oletetut syyt ja yksilöiden kärsimykset voidaan huomioida erikseen.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

"Suomi salli Neuvostoliiton kulkea Laatokan kautta."

Kesällä 1942 suomalaisista, saksalaisista ja italialaisista aluksista koottu laivasto-osasto miinoitti pariinkin otteeseen Leningradin saattuereittiä Laatokalla ja upotti yhden huoltoproomunkin.

En oikein ymmärrä, mitä kumman häpeilemistä tai paremmin päin selittelyn tarvetta tässä pitäisi edes olla. Totta kai vihollisen huoltoyhteyksiä pommitetaan ja ammutaan, ihan sama minne ne menevät. Eikä saarroksissa olevan kaupungin huoltosaattueiden tuhoamisessa ollut mitään kansainvälisoikeudellisesti laitonta, kunhan ne eivät matkanneet punaisen ristin suojissa. Ja nämä eivät niin tehneet.

Toimituksen poiminnat