seppinenj

EU:n turvallisuuspolitiikka muutoksen kynnyksellä

Yhdysvaltain presidentinvaalien loppusuora on auennut. Ison-Britannian neuvottelut Brexitistä alkavat pian ensi vuoden alkupuolella. Keväällä Ranskassa ovat presidentinvaalit. Saksan liittopäivävaalit seuraavat sitten syksyllä. Venäjä pyrkii mahtiasemiin eri puolilla, näkyvimmin juuri nyt Lähi-Idässä. Se tulkitsee ajankohdan itselleen edulliseksi muuttaa poliittisen mannerjalustan palasia uusiin asemiin.

Euroopan unionin turvallisuuspolitiikka on ollut tarkan harkinnan kohteena viime aikoina ylimmällä tasolla eri puolilla maanosaamme. Muutoksen oireita on ilmassa. Ison-Britannian, unionin sotilaallisen mahtimaan, poistuminen riveistä laukaisee väistämättä muutoksia noudatettavaan turvallisuuspolitiikkaan, antaen tilaakin muutoksille.

Yhdysvaltain poliittisessa ilmastossa on piirteitä, joiden merkitys saattaa olla suuri myös siinä toivottavassa tapauksessa, että Hillary Clinton voittaa vaalit. Turvallisuuspolitiikassa on varauduttava mahdollisuuteen, että myös Clinton presidenttinä joutuu vaatimaan Euroopalta lisäpanostusta kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen hoitamisessa, ennen kaikkea suhteessa levottomaan Venäjään. Venäjän osalta näyttää siltä, että unionissa on löydetty yhtenäinen näkemys Venäjästä ja siitä, miten asioihin on suhtauduttava.

Euroopan unionin kannattaakin varautua joka tapauksessa oman turvallisuuspoliittisen roolinsa profiilin nostamiseen. Tämä tarkoittaa enemmän solidaarisuutta, enemmän Eurooppaa myös turvallisuuspolitiikassa.

Ison-Britannian asema Natossa on tietenkin vakaa. Se saattaa jopa vahvistua tilanteessa, jossa Yhdysvallat vähentäisi vastuitaan. Joka tapauksessa Iso-Britannia on eurooppalainen maa ja pysyy sellaisena, mutta atlanttisen napanuoran ohentuminen voisi olla hankalaa Lontoon päättäjille. Kuitenkin Nato-nuora on olemassa.

Samanaikaisesti on viisasta monipuolistaa Euroopan unionin pehmeän voiman profiilia. Unionissa on sotilaallisesti vahvoja maita. Ranska on Brexitin jälkeen ainut ydinasevalta, mutta vahva muutoinkin. Saksa on ollut poliittisessa johtoasemassa viime aikoina ja ottanut uusia puolustuksellisia vastuita myös Itämeren piirissä. Välimeren suunta on hyvin tärkeä Euroopan vakauden kannalta. Sitten on merkityksessä nouseva arktinen suunta. Suomen asema on vahvistunut. Globaalissa katsannossa Suomen vakaa pohjoinen (dimension septentrionale) geopoliittinen asema alkaa näyttäytyä hyvin hyödylliseksi koko unionille.

Tämä ei ole ennustus, mutta saattaa olla, että unionin sotilasvoimapolitiikan ydin muodostuu jossain vaiheessa Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Espanjasta - ja Suomesta. Paras rauhan tae nykyoloissa on riittävä voima yhteistyöhakuisten neuvottelujen aukaisemiseksi.

Suomalaisten suuri enemmistö arvostaa EU:n tuomaa lisäarvoa kansainvälisessä turvallisuudessa. Näin kertovat useat tutkimukset. Kun lisäsolidaarisuutta nousee EU:n sisältä, vänkääminen Nato-jäsenyydestä Suomessa menettää merkitystään. EU:n ja Naton euro-osaston yhteistyön kehittyminen lisää turvallisuutta ja helpottaa Yhdysvaltoja antamaan panostustaan yhteiseen turvallisuuskoriin, myös sikäläisten kriittisten äänestäjien keskuudessa. Hyvän lähtökohdan Suomelle antavat tuoreet julistuksenomaiset paperit Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa unohtamatta mitenkään Ruotsia. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Vahva ja yhtenäinen EU:n puolustus helpottaisi osaltaan myös Naton toimntaa ja operaatioiden johtamista. Johtamisen kannalta olisi huomattavasti helpompaa, jos johdettavana olisi vain yhden organisaation alla olevat EU -joukot nykyisten 22 erillisen EU-Nato -valtion kansallisten joukkojen sijaan. EU -puolustuksen sisällä voitaisiin myös jakaa tehtävä- ja vastuualueita, niin, että vältyttäisiin liian suurilta päällekkäisyyksiltä.

Yhteinäinen EU -puolustus tukisi myös EU:n suurempaa vastuunottoa omasta puolustuksestaan, jota mm. USA on peräänkuuluttanut. Kuten myös Suomen tasavallan presidentti Niinistö on asiaa tuonut esiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset