seppinenj

Viikko valittua Trumpia; mitä on edessä turvallisuudessa?

Viikko on vierähtänyt vaalisokista Yhdysvalloissa. Harvinaiset ilmiöt jatkuvat. Protestit ovat olleet jopa väkivaltaisia, mikä ei kuitenkaan kyseenalaista itse vallanvaihdon rauhanomaisuutta. Hillary Clintonin äänisaalis näyttää jäävän historiaan suuremmaksi kuin osavaltiokisan voittaneen Donald Trumpin. Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta. Vastaavia tilanteita on nähty ennenkin.

 

Väistyvän presidentin Barack Obaman toiminta on ollut hyvin rakentavaa siirtymävaiheen alettua. Rakentava asenne on kuin hänen tavaramerkkinsä koko valta-ajaltaan. Hän on korostanut vallanvaihdon rauhanomaisuutta sekä sujuvuutta. Hän on rakentamassa viime kuukausinaan presidenttinä jatkuvuutta Yhdysvaltojen asemalle maailmassa sekä hiomassa pois pahimpia isolationismin uhkia. 

Trumpin valinnan sokkivaikutuksen pahimmat iskut muun maailman silmissä kohdistuvat juuri viimeksi mainittuun tekijään sen eri muodoissa. Yhdysvaltojen isolationismi on kuitenkin eräiden diktatuurimaiden intresseissä. Venäjän vallanpitäjille Yhdysvaltojen vetäytyminen olisi mannaa.

Raskaan ja verisen 1900-luvun historian vaikutusta ei saa peittää eikä unohtaa. Historioitsijoilla on tässä tärkeä tehtävänsä, mutta itsenäisesti. Siksi tohtori Erkki Tuomiojan hanke "Historioitsijat ilman rajoja" on uhka itsessään. Hän himoitsee ylimmän poliittisen tuomarin asemaa määrätäkseen, miten historiaa tulee tulkita. Sitä hän on yrittänyt jo kauan. Tuomiojan tavoite itsessään muistuttaa populistista politiikkaa: mitä tahansa voi sanoa tarkoituksenmukaisuussyistä. Samaa tekivät myös 1900-luvun kommunistit niin Suomessa, Neuvostoliitossa kuin muuallakin. Ns. vasemmistodemarit seurasivat samoja jälkiä. Suomettuneessa Suomessa poliittinen historia oli tosin monilla tahoilla tieteellisesti hataralla pohjalla.

 

Yhdysvallat vetäytyi I maailmansodan jälkeen Euroopasta havaitakseen vain II maailmansodan syttyneen jälleen Vanhalla Mantereella. Hidastelusta huolimatta Yhdysvallat joutui mukaan sotaan tilanteessa, jossa sen tehtäväksi tuli vallata takaisin menetettyjä alueita laillisille tahoille Euroopassa ja Tyynellä merellä. Ennakkoehkäisyä ei ollut. Yhdysvallat jäi Eurooppaan. Nato syntyi vuonna 1949. Tällä oli ratkaiseva merkitys rauhantilan säilymiselle kylmän sodan yli. Neuvostoliitto toimi päinvastoin: se valtasi alueita itselleen ja alisti väkivallalla kansoja, vaikka oli allekirjoittanut Atlantin julistuksen vuonna 1941 oltuaan sitä ennen natsi-Saksan liittolainen ja maailmansodan aloittajavaltio. Stalin harhautti Länttä sodan aikana raskaimman kautta.

On vaikeata nähdä, miten isolationismin paluu palvelisi Yhdysvaltojen ilmiselviä etuja Euroopassa. Presidentti Obaman suuria ansioita on Yhdysvaltojen ja Naton voimapoliittisen painopistealueen palauttaminen Eurooppaan Venäjän heittäydyttyä Putinin toisella kaudella vuodesta 2012 kerrassaan uhkaavaksi ja arvaamattomaksi.

Mielestäni paras vaihtoehto niin Euroopalle kuin Yhdysvalloille on nykytilanteen kehittäminen siten, että Nato ja Euroopan unioni lähentyvät edelleen turvallisuuspolitiikassa. Tämä tarkoittaa Euroopan unionin jäsenmaiden kunnollisia lisäpanostuksia puolustukseen. Ratkaisu Eurooppa-keskeisen ja Nato-painotteisen linjan välillä tulisi olla kompromissi: Nato-sopimus säilyy muuttumattomana, mutta Euroopan unioni ottaa merkittävästi lisävastuuta kehittämällä puolustuslaitostaan lisätäkseen suhteellista osuuttaan kokonaispuolustuksesta.

Euroopan unionin ja Naton yhteispanos on niin kova, että rauhan säilymisen mahdollisuus siitä kasvaa merkittävästi suurvaltapoolien kesken. Tie Natolle Unionin sotilaspoliittiseksi kokonaisvaltaiseksi ytimeksi olisi avoin. Unionin sisällä tukipylväiksi kehittyisivät ennen kaikkea Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Suomi. Nato ja Eurooppa-armeija eivät välttämättä ole perimmältään toisiaan poissulkevia suureita.

Samalla poliittiset edellytykset Suomen Nato-jäsenyydelle helpottuvat: vänkääminen loppuu, kun Nato-jäsenyys havaitaan myös Moskovassa aivan normaaliksi olotilaksi, joka sallii kanssakäymisen normalisoitumisen. Krimin valtausta ei tule kuitenkaan missään tapauksessa hyväksyä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset