*

seppinenj

Nopeasti vastaiskuun länsimaisen Suomen suojelemiseksi

Perussuomalaisten puoluevallankumous jää poliittiseen historiaan jo eilisten (10.6.2017) puoluekokoustapahtumien perusteella. Miten syvän arven se saa aikaan, jää nähtäväksi melko nopeastikin.

Suomalainen populismi sai jatkoa. Modernin populismin edelläkävijä, hyvin yhteiskuntakriittisen Totuuden Torvi -nimisen lehden perustaja Ernesti Hentunen mellasti Suomen politiikassa 1920- ja 1930-luvuilla ja yritti vielä sotien jälkeen. Hänen nimensä kuitenkin hiipui historian hämärään, eikä hänen vaikutuksensa ollut lopulta merkittävää.

Hentusen seuraajalle Veikko Vennamolle kävi paremmin. Ansiokkaasti Karjalan evakkojen asuttamisessa ollut Vennamo hajotti Maalaisliittoa 1950-luvun lopulla ja perusti oman puolueen. Se oli alkujaan Suomen Pientalonpoikain Puolue (SPP), mutta vaihtoi nimensä Suomen Maaseudun Puolueeksi (SMP). Sittemmin ”äsämpee” on ollut tunnettu suomalaisen populismin tavaramerkki, ”herravihalla” ratsastaneena ”rötösherrojen” jahtaajana. Pätevyys sai siinä kyytiä. Pontta Vennamo sai suurmies Urho Kekkosen sinnikkäällä nälvimisellä.

Kun SMP:lle lopulta kävi köpelösti omien jytkyjensä jälkeen, raunioista pinnisti Timo Soini. Tämä ”maisterisjätkä” puhalsi raunioihin uuden hengen. Kekkosen sijaan sylkykupiksi tuli Euroopan integraatio ja erityisesti Euroopan unioni, jonka jäseneksi Suomi liittyi vuonna 1995.

Neuvostoliiton romahdus mahdollisti livahtamisen tuon aggressiivisen kommunistijättiläisen etupiiristä ja liiallisesta syleilystä saman mielisten länsimaiden ja oikeusvaltioiden joukkoon Euroopan unioniin. Sinänsä siis sattuman kaltainen tapahtuma pelasti Suomen. Yksittäisillä näkyvillä suomalaisilla (kuten Mauno Koivistolla, Kalevi Sorsalla, Erkki Liikasella) ei ollut mitään ansiota tuolle tapahtumalla, sen takasi syvän suomettumisajan (lue: neuvostomyönteisen vasalliasenteen) omaksuminen edellytyksenä huippupaikoille Suomessa.

Suomen vaikuttava liike länteen alkoi vasta presidentti Kekkosen perustavaa laatua olleen länsityön ja vuonna 1977 saavutetun puolueettomuusaseman vakauttamisen jälkeen kokoomusvetoisena 1980-luvun puolessa välissä. Pohjan tälle työlle muodostivat Kekkosen vetämät Suomen Efta-ratkaisu vuodelta 1961, OECD-jäsenyys vuodelta 1969 ja tullisopimus EEC:n kanssa vuodelta 1973.

Nämä ratkaisut tekivät Suomesta länsiviennistä saaduilla tuloilla pohjoismaisen hyvinvointivaltion.

Tätä kaikkea räksyttämällä Timo Soini sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tuon ”jytkyn”, josta olemme kärsineet siitä alkaen. Kärsimys ei ole ohi, vaikka koko Soini katosi puolueen johdosta. Askel pahempaan suuntaan todennäköisesti tapahtui. Suomi sai oman Mme Le Peninsä Halla-ahon hahmossa ja koko PerusS-puolueen tämän käsiin.

Jos on ollut hankalaa seurata Timo ”missä EU, siellä ongelma” Soinia EU-mielisen Suomen ulkoministerinä, pahempaa seurasi eilen (10.6.2017). Lisäksi Eurooppa-ministeriksi nousi äskettäin kansanedustaja Sampo Terho tavoitteenaan Suomen EU-ero. Järkyttävää!

Pehmoiset uramiehet Soini ja Terho jäivät tsunamin jalkoihin Jyväskylässä. Jälkipotkuina kaikki kovan linjan varapuheenjohtajat ovat mallia ”vm. Halla-aho 2017”. Piippu sai kovat sisuksiinsa tussahduksen sijaan. Parlamentaarisen eurooppalaisen oikeusvaltio Suomen on noustava vastaiskuun heti eikä sitten, kun on myöhäistä.

Euroopassa on avautunut SUURI MOMENTUM rauhan ja yhteistyön maailman vakauttamiseksi vahvan Euroopan unionin tuella. Suomi tarvitsee EU:n rakentajia, ei näköalattomia raunioittajia.

Jukka Seppinen

Ranskan valtion ENA:n entinen oppilas vm. 1979

OTK (1969), VTT (1997), Helsingin yliopisto

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

"Euroopassa on avautunut SUURI MOMENTUM rauhan ja yhteistyön maailman vakauttamiseksi vahvan Euroopan unionin tuella. Suomi tarvitsee EU:n rakentajia, ei näköalattomia raunioittajia."

---> enpä voi enempää olla samaa mieltä !

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Huhtasaarta on povailtu ulkoministeriksi. Yritin etsiä Laura Huhtasaaren ulkopoliittisia kannanottoja. Tammikuussa hän toivoi eroon Venäjä-pakotteista. Perustelu oli, että Suomi kärsii, jos Helsingin telakan venäläisomistajat ovat pakotelistalla Ukrainan vuoksi.

Tuossa on hänen visionsa viime vuodelta: https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=...

Niko Sillanpää

Kaiken järjen mukaan jos hallitus jatkaa, seuraava ulko- ja Eurooppa-ministeri on Sampo Terho. Huhtasaaresta tullee sitten kulttuuri- ja urheiluministeri?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Suomessa oli 1930-luvulla vaikutusvaltaisia natseja kuten Erkki Räikkönen, joka toivoi Hitlerin voittavan sodan ja lähettävän Suomesta poliitikkoja keskitysleireihin. Halla-aho ammentaa tästä vaietusta radikalismin perinteestä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_R%C3%A4ikk%C3%B6nen_(s._1900)

Timo Heikkila

"Parlamentaarisen eurooppalaisen oikeusvaltio Suomen on noustava vastaiskuun heti eikä sitten, kun on myöhäistä."
Kun demokratia toimii oman ideologian mukaan, niin se on hienoa ja parlamentaarista, sitten kun ihmiset ei äänestä oikein, niin on vastaiskun paikka. Kummallista logiikkaa.

Niko Sillanpää

Halla-ahoa ei oikein voi ylipäätään sanoa populistiksi; Hänhän tarjoaa kansalle vain "verta, hikeä ja kyyneleitä", ei lupaa mitään suurta tulevaisuutta eikä väitä, että hänellä on avaimet erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Hän ei tarjoile suomalaisen populismin perinteistä herravihaa. Hän ei ole utopiapoliitikko, toisin kuin esimerkiksi vasemmistopopulisti Ville Niinistö. Halla-ahon myyntiartikkeli on suvereniteetti, hallinnan kokemus ja kollektiivisen vastuun rajoittaminen maan rajojen sisälle. Tämä on toki olennainen osa sitä konseptia, joka tuotti Brexitin ja valitsi Trumpin.

Myöskään Seppisen tulkinta itään kääntymisestä ei ainakaan ulostulojen perusteella pidä paikkaansa; Halla-ahohan otti Ukrainan kriisin yhteydessä voimakkaasti kantaa Putinia vastaan.

EU on mielestäni erinomainen ajatus ja asia. Nykyinen Merkelin-Junckerin EU taas ei sitä ole. EU:n on syytä uudistua yksipuolisen globaalin vastuun ja kollektiivisen syyllisyyden EU:sta EU-kansalaisen intressin EU:ksi. Jos joku Saksassa ja kolonialismin ajan suurvalloissa haluaa yhä edelleen tehdä tilintekoa ja historiapolitiikkaa hakien jonkinlaista historiallista sovitusta ja katarsista, tehkööt niin oman päänsä sisällä, eikä kansainvaelluksen kautta.

Ainakaan minä en tarvitse mitään tällaista sovitusta tai katarsista. En ole toisen maailmansodan siviiliuhreille tai kehitysmaille velkaa yhtään mitään.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Sillanpää: "Nykyinen Merkelin-Junckerin EU taas ei sitä ole."
---
Tuohon - paino sanalla 'nykyinen' - kiteytyy monen Eurooppa-aatteen ja Eurooppaan orientoituneen suomalaisen ajatuksen kulku. Euroideologia on omine ylärakenteen tai eliitin tavoitteineen etääntynyt positiivisesta Eurooppa-aatteesta, jonka lämpimänä kannattajana oli mm. toimittaja Erkki Toivanen. Sen mukana eli vielä aito tahto ja sydämen halu löytää yhteisyyttä. Ei yhdistää valtioita, vaan kansoja.
Nykyinen EU on siis alkuperäisaatteen korruptoitunut ja vaurioitettu versio, jossa myös paljon puhuttu "primääristi rauhanunioni" on huonossa hapessa riitoineen.

EU:n on pakko hakea legitimiteettiä YHTEISISTÄ asioista ja tavoitteista, ei pelkästään erottavista, joihin on lisätty pakkokeinoajattelua (Schengen ja taakanjako, velkakriisi ja yhteisvastuu, eurokriisi ja eritahtiset taloudet, nettomaksaja- ja nettosaajajäsenet, omaleimaisuus vs. samankaltaisuus jne.).

Tämä olisi voitu demokraattisessa Euroopassa ymmärtää jo kauan ennen Wildersiä, Orbania, brexitiä, Le Peniä, Halla-ahoa, SD:a, Kreikka-kriisiä, Schengen-katastrofia, Charlie Hebdonia jne.
Mutta kun ei haluttu.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Halla-Ahoa ei todellakaan putinistiksi voi moittia. Kyse on vain siitä, että pyllistämällä länteen emme oikein voi välttää "idättymistä". Vallatonta tilaa ei ole ja meillä ei oikein tuo muskeli riitä.

Niko Sillanpää

Länsi on Yhdysvallat ja Iso-Britannia, ei historiallisessa kollektiivisessa syyllisyydessä piehtaroiva Saksa vasalleineen ja sykofantteineen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #19

Saksalaisten kollektiivinen syyllisyydentunto on hyvä asia, jos se syyllisyydessä piehtarointi joskus loppuu, se on sitten paha asia.

Sitä syyllisyydessä piehtarointia pitäisi kyllä harrastaa muuallakin, sillä syyllisiä olemme kaikki, ei vain saksalaiset. Samaa porukkaa tässä ollaan, samanlaisia omine synteinemme. Saksalaiset vain päästivät synnin valloilleen, mutta siitä valloilleen pääsystä voimme syyttää Hitleriä.

Tärkeintä olisi ettei Hitlereitä enää missään päästettäisi valloilleen ja siksi se synnintunnossa piehtarointi olisi kyllä varsin terveellistä puuhaa itsekullekin.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #21

Menneisyydessä eläminen on paitsi yksilölle myös kansakunnalle typerää ja vahingollista.

"Samaa porukkaa tässä ollaan, samanlaisia omine synteinemme."

Paitsi tietysti synnittömät ja hyveelliset kehitysmaalaiset ja muut kanonisoitu uhriusvähemmistöjen edustajat, eikö?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

"Paitsi tietysti synnittömät ja hyveelliset kehitysmaalaiset ja muut kanonisoitu uhriusvähemmistöjen edustajat, eikö?"

Eivät ne, emmekä me, ole yhtään sen synnittömämpiä. En ole millään tadalla uskovainen, mutta raamatussa on jotain hyviä oivalluksia ja tässä on yksi sellainen.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #24

Jos kerta kaikki ovat syntisiä, miksi pitää alkaa itsetuhoisesti piehtaroimaan itsesäälissä? Minä olen vastuussa vain itsestäni ja omasta ajastani, minua ei kiinnosta mitä joku teki 100 vuotta sitten.

Jos usean sukupolven karsimys on jonkun mielestä ideaali, voi sitä mennä kokeilemaan Pohjois-Koreaan. Ei tartte omien traumojen takia pilata muiden elämää.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #24

#24: Eli mistä se "velka" kyseisiä ryhmiä kohtaan, jos kerran samalta historialliselta viivalta lähdetään?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mihin ihmeen vastaiskuun Seppisellä ja Kokoomuksella on tarvetta. Halla-ahon johtamista perussuomalaiseista he saavat itselleen suopean aisankannattajan kaikessa muussa kuin maahanmuuttopolitiikassa. Sekö eli pakolaisten hyysääminen ja tasa-arvoisuus, on muka ollut Kokoomukselle tähän saakka se tärkein asia?

Niko Sillanpää

EU-politiikka se kompastuskivi tässä on. Ja bad press, vaikka mitä siitä turhaan välittämään, vaalit ratkaistaan jo nyt somessa eikä pääkirjoitussivun kolumneissa.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Populisti hakee muutosta perusteella: "Tämä ei ainakaan pahemmaksi voi mennä". Sitten kun muutos monimutkaisia asioita yksinkertaistaen on saatu tehtyä ja pöly on laskeutunut niin huomataan, että kyllähän se meni.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Juuri noinhan Katainen ja Urpilainen, EU-komissio, troikka, Merkel ja monet muut ajattelivat.
Mutta harva kuunteli euroopplaisia ihmisiä ja heidän tyytymättömyyksiensä syitä, vaikka eräät tutkijat (mm. Markku Jokisipilä) jo v. 2014 tajusivat, mistä on kysymys:
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/634705/Kansa...

Sama tutkija piti jäitä hatussa myös eilisen jälkeen:
https://yle.fi/uutiset/3-9662735

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"...vuonna 1977 saavutetun puolueettomuusaseman ..."

Mistä tuollaisen vuosiluvun repäisit? Mitä silloin tapahtui?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Blogisti viitannee Stepanovin ja Kekkosen väliseen kamppailuun , joka vuonna 1977 päättyi Kekkosen voittoon ja Stepanovin tappioon ja Suomen puolueettomuusaseman vakauttamiseen Neuvostoliiton ( Stepanovin ) pitkään harjoittaman kovan painostuksen alla.

Luettavissa esimerkiksi sivuilta 770-788 kirjassa Urho Kekkonen -Suomen johtaja ( Jukka Seppinen ,Gummerus 2004)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ilmeisesti, mutta oliko tuo yksi episodi kahden herran välisestä kissanhännänvedosta sittenkään niin merkittävä, että sitä voitaisiin luonnehia koko sodan jälkeisen ajan Suomen tilanteen käännekohdaksi? Eikö ETYK-isännyys vuonna 1975 ollut merkittävämpi, tai EFTA-sopimus 60-luvun alkupuolella, tai noottikriisin "torjuminen" vuonna 1961, t.m.s.

Käyttäjän seppinenj kuva
Jukka Seppinen

Pekka Toivonen on hyvin selvillä asiasta. Nkp, Skp ja KGB käynnistivät vuonna 1954 Suomessa nk. kansanrintamapolitiikan, joka tähtäsi kommunistiseen vallankumoukseen. Sen mukaan yhtynyt vasemmisto ja yhtyneet ammattiliitot yhdessä ns. edistyksellisen porvariston ja "intelligentsian" kanssa johdattaisivat maan tilanteeseen, jossa valta kasaantuisi kommunisteille. KGB:n Vladimir Stepanov johti lähes koko ajan Suomessa residenttinä ja poliittisena suurlähettiläänä tätä prosessia vuosina 1964-1977.

Suomi valikoitui silloin "kapitalistisen maailman heikoimpana lenkkinä" kansainvälisen Moskova-mielisen kommunistisen maailman kohteeksi, kuin suppilon jatkeeksi tiivistyneessä tilanteessa. Merkittävä vaihe oli tannerilaisen Sdp:n muljahtaminen neuvostomieliseksi vuosina 1964-1966.
Menemättä yksityiskohtiin, joille ei tässä kohden ole tilaa, on todettava, että vuosina 1970-1977 Suomen puolueettomuusaseman kaataminen oli yhtenä ykkösasiana. Tämä asia kuului ulkoministeriön poliittiselle osastolle. Nkp ja KGB vaativat kaiken puolueettomuuspolitiikkaan viittaavan terminologian häivyttämisen Suomen ulkopoliittisista kannanotoista ja erityisesti suomalais-neuvostoliittolaisista kommunikeoista. Tilalle Nl vaati sanojen "syvenevä ystävyyspolitiikka" -käyttöönottoa.
Olin 1970-luvun näissä ydinasioissa tiiviisti mukana Kekkosen kyljessä. UM:n poliittisen osaston sosialististen maiden jaoston jaostosihteerinä ja jaostopäällikkönä kokosin ja laadin Suomen pohjapapereita sekä kehittelin puolueettomuutta tukevia sanontoja ja määreitä. Neuvottelin niin epävirallisesti kuin virallisesti poliittisen osaston toiminnassa näistä asioista. Saimme siis suuren voiton, kun Nkp:n pääsihteeri Leonid Brezhnev tunnusti valtiovierailulla 17.5.1977 Kremlissä Kekkosen länsimaisen maan valtion päämieheksi. Olin läsnä. Olin saanut 30.4.1977 Nl:n ensimmäisen luonnoksen Kekkosen valtiovierailua varten Stepanovin kansliapäälliköltä. Siinä Nl tunnusti oma-aloitteisesti Suomen länsimaisuuden puolueettomana maana.
Samalla Brezhnev lopetti kansanrintamapolitiikan ja ideologisen ulkopolitiikan. Ns. Brezhnevin oppi romuttui samalla. Kommunistit pudotettiin samalla pois Suomen ulkopolitiikan määrittämisestä. Skp tietenkin vaati puolueettomuuden romuttamista. Nkp hylkäsi Skp:n, niin kuin Stasi-arkistosta olen jälkeenpäin havainnut. Siinä tuloksia kerraksi.
Silloin kaikki nämä asiat leimattiin joko erittäin salaisiksi tai salaisiksi, eikä kansalaisille muodostunut tästä poliittisesta sodasta käsitystä, miten lähellä länsimaisen Suomen kaatuminen oli. Lehdistö harjoitti laajasti itsesensuuria. On kestänyt kauan, ennen kuin tämän itsenäisyyden ajan rauhanajan Neuvostoliiton pitkäaikainen aggressio on tulossa kansalaisten tietoisuuteen. Vihdoinkin näin alkaa käydä. Minua ei voi erottaa tästä prosessista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #30

Tuo selvensi siltä osin, että kyseessä oli neuvostojohdon antama "tunnustus" vuonna 1977. Sitä puolueettomuutta ei neuvostojohto tosin julkisesti koskaan ollut täysin kumonnutkaan.

70-luvulla vallitsi suuren yleisön keskuudessa juurikin johonkin vuoteen 1977 saakka sellainen tunne, että maata viedään vääjäämättömästi kohti sosialismia. Ehkä se oli suuren yleisön keskuudessa selkeämpi tunne kuin tunne ajautumisesta suurvaltapoliitisessa milessä itäblokkiin virallisemmin kuin siihen asti de facto oli jo ollut asian laita.

Muistan kuinka tuo mainitsemani kollektiivinen tunne alkoi laantua 70-luvun lopulla ja Afganistanin hyökkäyksen jälkeen ei enää taistolaisten kutistuva joukko saanut juurikaan uutta kasvupohjaa uuden nuorison keskuudessa.

Olisiko tuo Afganistanin operaatio muuten ollut yksi syy sille, että "Suomi-projektista" luovuttiin? Tokihan miehitys oli varmasti suunniteltu jo viimeistään vuoden 1977 paikkeilla, vaikkakin sitten odotettiin vain sopivaa "carpe diem" -tilannetta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #32

Eiköhän Afganistania tärkeämpi ollut Puolan tilanne. Puolassa oli vastarintaa ja levottomuuksia jo syksyllä 1970 eli juuri silloin, kun suurlähettiläs Beljakovin piti yllyttää työläiset kaappaamaan valta Suomessa. Puolan tilanne kärjistyi uudelleen 1970-luvun loppua kohti. Paavin vierailu toi Puolassa miljoonat ihmiset kaduille kesäkuussa 1979.

https://en.wikipedia.org/wiki/1970_Polish_protests

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka Vastaus kommenttiin #30

Kekkosen kolmas kausi ilmeisesti oli täynnä tätä taistelua. Vuonna 1971 Beljakovin toiminta Metallin lakon yhteydessä sekä Stepanovin työskentely koko hänen kautensa ajan.

On väitetty, että Viktor Vladimirov ei halunnut Suomea kansandemokratiaksi ja että hänellä olisi ollut tekemistä Stepanovin kotiin kutsumisen kanssa. Toisaalta, mikäli ymmärrän oikein, hän halusi pitää Suomen käpälässä toisin keinoin eli ns. "hyvänä provinssina". Asialla oli ehkä myös propaganda-arvoa.

Tietenkin kaikkein tärkeintä on meille suomalaisille havaita, että tuollaisen Damokleen miekan alla olette tehneet hartiavoimin tärkeää ja hiljaista työtä itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi. Ilman sitä kaikki olisi mennyt toisin emmekä puhuisi edes suomettumisesta vaan meillä olisi menneisyyden osalta aivan muuta selviteltävää. Siitä suuri kiitos.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

Vladimirovin julkinen ulostulo vuoden 1982 keskusteluistaan Paavo Väyrysen kanssa ennen vuoden 1988 presidentinvaaleja kieli hänen tunteestaan Suomea kohtaan. Hän halusi varoittaa suomalaisia. Vladimirov puhui sujuvasti suomea, jopa yhtä hyvin kuin karjalainen Stepanov ja hän oli asustellut Suomessa pitkään. Jotenkin hän ilmeisesti tunsi olevansa jotain velkaa suomalaisille.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #30

#30: Tuosta ajasta ei koskaan käyty Suomessa historiallista tilintekoa, vaan liki kaikki vain lakaistiin maton alle ja "sovjetoijat" jatkoivat yhteiskunnallista elämäänsä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Soini sai mitä tilasi. Itsehän se tämän käenpojan pesäänsä päästi. Kyyninen opportunismi kostautui: työväenpuolueesta ilman sosialismia tuli äärioikeistolainen puolue ilman moraalia.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Nyt Suomessa sitten on yksi selvästi äärioikeistolainen puolue. Kas, kun Seppinen ei vielä ole hakenut sen jäsenyyttä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Niin, ennenhän persut oli toinen puolue jota ei voinut selkeästi sijoittaa vasemmisto-oikeisto-akselille. Ensimmäinen sellainen oli vihreät, ja nyt se on taas lajinsa ainoa.

Hannu Rautomäki

Seppinen sai näköjään perussuomalaisien sisäisistä ratkaisuista jonkinlaisen psyykkisen hepulin, ja hämmentää samaan pataan jos vaikka mitä.
Parlamentarismin ja demokratian yksi kulmakivi on se, että puolueet saavat tehdä sisäiset linjauksensa vapaasti, ja siihen on tyytyminen jatkossakin.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”Seppinen sai näköjään perussuomalaisien sisäisistä ratkaisuista jonkinlaisen psyykkisen hepulin, ja hämmentää samaan pataan jos vaikka mitä”.

Näin on!

PERINTEISEN MEDIAN ITKUPOTKURAIVARIT SAIVAT TÄYTTYMYKSENSÄ

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005249086.html...

ERÄS VASTINE: http://anupalosaari.blogspot.fi/2017/06/ei-vittu-n...

Jospa nyt suhtautuisimme asiallisesti ja maltillisesti ”erään suomalaisen puolueen” tekemiin valintoihin.

http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237627-...

POPULISMI TOIMII MUUTOKSEN AIRUENA: https://www.tapionajatukset.com/28066

Olen kuullut väittämän, että eliitti, valtamedia ja ”kaiken maailman asiantuntijat” eivät ymmärrä tätä.

Kyllä he ymmärtävät: juuri siksi he saavat ”itkupotkuraivareita”!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ennen "länsimaisuuden" suojelun aloittamista meidän tulisi määritellä, mitä termi "länsimaalaisuus" tarkoittaa. Myös "oikeusvaltio" pitäisi pystyä määrittelemään tarkemmin.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Tarkoittaako länsimaalaisuus liittymistä EU-nimiseen liittovalti0on?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei sen välttämätä tarvitse sitä tarkoittaa, mutta moiseen liittovaltioon liittyminen voisi olla hyvä varmistus länsimaalaisuuden säilymiselle, kun Suomesta puhutaan. Sama koskee mm. Baltiaa, vähemmän Ruotsia ja vielä vähemmän Saksaa tai Ranskaa. Ne säilyvät kyllä länsimaalaisina ilmankin.

Käyttäjän RaimoTulkki kuva
Raimo Tulkki

On tälläkin Seppisellä mielipiteet mutta onneksi ne ei ole välttämättä oikeita, kyllä tuon tason jos on jotain tasoa niin kannattasi joskus ajatella asia loppuun asti eikä heti kun jotain sellaista tapahtuu mikä ei oikein sovi omaan pirtaan alkaa siitä sitten huutelemaan täyttä paskaa.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Populisti on poliitikko, jonka tarkoituksena on edustaa tavallisen kansalaisen tarpeita ja toiveita. Näin sanoo Wikipedia. Mitä pahaa siinä on.

Minusta perussuomalaiset puolustavat länsimaista ja itsenäistä maata. Arvostavat rintamamiesten saavutusta ja haluavat Suomen pysyvän vapaana ja konfliktien ulkopuolella. Ei isänmaallisuus ainakaan minun mielestä ole huono asia.

Huono asia on se, että jotkut ovat tekemässä Suomesta osan EU-nimistä liittovaltiota, jota johtaa Saksa ja Ranska ja jossa sopimukset on tulkittavissa niikuin Saksa ja Ranska parhaaksi näkevät. Hyvä esimerkki on Kreikka tukipaketit ja EU: perussopimuksen § 123 ja 125.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”Minusta perussuomalaiset puolustavat länsimaista ja itsenäistä maata. Arvostavat rintamamiesten saavutusta ja haluavat Suomen pysyvän vapaana ja konfliktien ulkopuolella. Ei isänmaallisuus ainakaan minun mielestä ole huono asia”.

Juuri näin!

Minun isäni oli jatkosodan aikana Karjalan rintamalla puolustamassa Suomea, ei kokoomuksen nykyisin ajamaa federalismia eli EU-liittovaltiota tai kokoomuksen ”sapelien kalistelua” eli liittymistä sotilasliitto Natoon.

Isäni serkku, Suomen Valkoisen Kaartin vänrikki, ei koskaan palannut Taipaleelta Talvisodan tulimyrskystä.

Nämä ja muut rintamamiehet olisivat pahoillaan Suomen puolustajien demonisoinnista ja mediassa esiintyvästä mustamaalaamisesta.

On se käsittämätöntä, että meillä nykyisessä Suomessa on äärioikeistolaisia kokoomuslaisia, jota haluavat luovuttaa päätäntävallan ja maamme rahat Brysselille ilman taistelua.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Rintamamies ja kenraali Adolf Ehrnrooth jätti jälkipuolelle perinnöksi viisauden:
"Ei enää koskaan yksi."

Nyt perussuomalainen puolue on ilmaissut selkeästi, viimeksi Sampo Terhon puheenvuorossa eduskunnassa, että Suomi pitää irrottaa EU:sta ja palata taas siihen tilanteeseen, jossa olisimme taas yksin itäisen naapurin kyljessä. Mitä se tarkoittaisi ? YYA-2:sta ?

Mitä huonoa on liittovaltiossa, jos se liittovaltio on toimiva hallinnollisesti ja edustaa samoja arvoja kuin meillä on. Yhdessä olemme vahvoja, niin talous-, finanssi- , sosiaali- , ulko- ja turvallisuus- sekä puolustuspolitiikassa. Venäjän on liittovaltio, USA on liittovaltio ja Saksa on liittovaltio. Ainakin kahdella viimeisellä menee kohtuullisen hyvin.

Ainahan jokaisessa valtiossa on ns. eriarvoisia alueita, niin myös Suomessa. Vrt Pohjois-Suomi ja pks. Suomessakaan ei kulut mene tasan, mutta koko maata pidetään asuttuna.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Maailmalla ei Halla-Ahon valinta ole toistaiseksi herättänyt suurta huomiota, mutta Reuters uutisoi 10.6.2017:

"Finnish coalition at risk after nationalists pick hardline leader".
https://www.reuters.com/article/us-finland-governm...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Reutersin uutisen kirjoittajat ovat Jussi Rosendahl ja Tuomas Forsell. Halla-ahon saaman tuomion (...was fined by Finland's Supreme Court in 2012 for comments on a blog that linked Islam to paedophilia and Somalis to theft) perusteet he selostavat harhaanjohtavasti kontekstista erillään, mainitsematta suomea osaamattomille Reutersin uutisten vastaanottajille mitään syytteenalaisen uskonrauhan rikkomisen taustasta (ks. http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_taky_illm...) tai somali-viittauksen olleen parodia Kalevan pääkirjoituksesta, joka taas halvensi kantaväestöä, sekä liittyneen tuolloin ajankohtaiseen uutisaiheeseen tiettyjen jengien tekemistä ryöstöistä.

Petteri Hiienkoski

USA on edelleen ylivertainen sotilasmahti. Jos historiasta voi jotain oppia, ehkä sen että Suomen kohtaloista päätetään viimekädessä niiden suurvaltojen kesken, joilla reaalista valtaa ja suorituskykyä. Siinä pöydässä ovat ainakin Valkoisen talon ja Kremlin isännät. Muista en olisi niinkään varma.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Niin, EU-mailla on kaksi vaihtoehtoa: Tehdä asialle jotkakin tai jäädä kuopan pohjalle vikisemään. Asioille voidaan tehdä jotkin, sillä EU:ssa on siihen riittävästi resursseja jos vain on poliittista tahtoa. EU on jo taloudellisesti suurvalta.

Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
Jouni Suninen

"Euroopassa on avautunut SUURI MOMENTUM rauhan ja yhteistyön maailman vakauttamiseksi vahvan Euroopan unionin tuella."

Se vakauden MOMENTUM meni jo, Merkelin avattua rajat sepposen selälleen.

Nyt ei Euroopassa ole kuin jatkuvasti paheneva kaaos, islamin vyöryessä yli niiden rajojen, joita se ei ollut kyennyt asevoimalla ylittämään 1300 vuoteen.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Brexit äänestyksen ja Ranskan presidentinvaalien jälkeen EUta ajetaan vielä voimakkaammin liittovaltioksi, jossa Suomella on entistäkin vähemmän sanottavaa mistään.

Tämäkö on Seppisen mielestä joku upea momentum? Saksan ja Ranskan osalta se voi olla, muun Euroopan osalta olen kyllä varsin eri mieltä. Kahden mainitunkaan osalta se ei maiden nykyisen johdon ohjauksessa todennäköisesti johda muuhun kuin yhä pahenevaan maahanmuuttokatastrofiin, joka ikävän holtittomasti leviää myös muihin jäsenmaihin.

Eiköhän Suomeen mahdu oikein hyvin myös yksi maahanmuuttokriittinenkin puolue ja hallitukseenkin. Mitä enemmän sitä yritetään painaa marginaaliin, sitä todennäköisemmin kansa vastaa niin kuin se on tehnyt Ruotsissa. Jos suurimman puolueen paikkaa tarjotaan (vaikka oppositiossa) Halla-aho on sen valmis ottamaan. Sen hän on sanonut ääneen ennenkin. Katsokaa viime kuntavaalien tulosta; vaikka Persut hävisivät, maahanmuuttokriittiset voittivat tai uusivat paikkansa. Kannatusta Halla-ahon ajatuksille on siis myös äänestäjäkunnassa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

" ...jossa Suomella on entistäkin vähemmän sanottavaa mistään."

Paljonko Suomella oli sanottavaa Kremlille YYA -aikakaudella ? Montako komissaaria tai kansanedustajaa Suomella oli Kremlissä, josta vähän väliä ohjattiin Suomen sisä-, ulko-, talous-, kauppa-, koulutus-, kulttuuri- puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa? Puhumattakaan presidentin vaaleista tai presidentin valinnasta poikkeuslailla.

Minkälaisia Kultaranta-seminaareja pidettiin YYA-aikakaudella ?

Jukka Seppinen voi varmaan kertoa näistä kun on ollut "paikan päällä". Toki YYA aikakaudesta on jo 90 -luvun alusta julkaistu paljon kirjallisuutta, kannattaa lukea.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Minkälaisia Kultaranta-seminaareja pidettiin YYA-aikakaudella ?"

Se ei ole näköjään ongelma EU:n aikakaudella?

Pitäisikö siis palata YYA- aikakaudelle?

Toimituksen poiminnat