seppinenj

D-day 6.6.1944 ja Suomi

 

 

Normandian maihinnousun alku kesäkuussa 1944 on tänään vahvasti esillä mediassa. Se olikin merkittävä vaihe II maailmansodan lopputuloksen kannalta. Samalla se mahdollisti Neuvostoliiton etenemisen länteen pitkälle Eurooppaan.

Se merkitsi Stalinin vaateen toteuttamista toisesta rintamasta Euroopassa. Sen koodinimi oli ”operaatio Overlord”. Liittoutuneet päättivät siitä 1.12.1943 Teheranin huippukokouksessa.

Suomen ystävä, Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt nosti Suomen pöydälle seuraavaksi asiaksi. Hän arveli Stalinin olleen tarpeeksi hyvällä tuulella, jotta Suomen asiassa päästäisiin eteenpäin. Roosevelt halusi Suomen pois sodasta neuvottelemalla. Hän halusi Viipurin pysyvän Suomella, mitä ehdotti Stalinille.

Neuvottelujen tarjoaminen tarkoitti Suomen erillissotateesin hyväksymistä viralliseksi kannanotoksi. Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill sen hyväksyi. Samaten Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin hyväksyi neuvotteluratkaisun, omine ehtoineen, joista tärkeimmät olivat vuoden 1940 raja ja sotakorvaukset. Suomi ei ollut Saksan liittolainen, kaikki totesivat. Natsi-Saksalle ja sen liittolaisille oli varattu vain yksi kohtalo: antautuminen ehdoitta ja miehitys. Natsi-Saksan ja sen liittolaisten kanssa ei neuvoteltu.

Tämän faktan eli tosiasian ohittaminen vuosikymmenien ajan on yksi Suomen neuvostomielistelyyn syyllistyneen historioitsijakunnan helmasynneistä. Niin sanottu ”ystävyyspolitiikka Neuvostoliiton kanssa” kun edellytti tätä.

Törmäsin asiaan jo 1970-luvulla, kun osallistuin UM:n poliittisen osaston edustajana Suomalais-neuvostoliittolaisen historiatoimikunnan työhön. Neuvosto-osapuoli vaati Stalinin ja Hitlerin välisen  Molotovin-Ribbentropin hyökkäämättömyyssopimuksen (23.8.1939) sisältämän salaisen etupiirijaon kieltämistä. Tähän en tietenkään voinut suostua. Neuvostoliitto yritti leimata Suomen Hitlerin liittolaiseksi, mikä menikin muualla Suomessa läpi, myös mediassa. Törmäsin lisäksi KGB:n ohjailuun jo vuonna 1970 Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksella. Käsittelin turvallisuuspoliittisessa pro gradussani sotien välisen ajan itsenäisiä Viroa, Latviaa ja Liettuaa. Kun KGB vaati, ettei näin ollut, eräät opettajat leimasivat graduni ”neuvostovastaiseksi”. Halveksittavaa tosiasioita hyljeksivää toimintaa, sanon minä. Tällaiset opettajat ovat päässeet kouluttamaan tulevia tutkijoita.

Julkaisen ensi viikolla (24) uudessa tutkimuksessani presidentti Koivistosta ja Suomen Karjala-politiikasta alkuperäisen sopimustekstin. Se on peräisin Saksan Liittotasavallan arkistosta, Bonnin kaudelta. Alkuperäinen natsi-Saksan kappale on nykyisin säilytettävänä tietojeni mukaan Dresdenissä Saksan kansallisessa sotahistoriallisessa museossa .

-----------------------------------------------------------------------------------------------------

Suomen sotilastiedustelu eivätkä diplomaatit saaneet koskaan tietää operaatio Overlordista mitään. Eri puolilla uskottiin kyllä maihinnousun joskus tulevan, mutta ehkä Norjan rannikolle, ehkä Ranskaan, ehkä muualle. Churchill ajoi sitä Balkanille pitkään, mutta suostui lopulta Normandiaan. Liittoutuneiden salaaminen onnistui erinomaisesti.

Onnistunut maihinnousu antoi Stalinille syyn lyödä Suomen sodasta strategisella iskulla Karjalan Kannaksella. Suomen sotilastiedustelu ei sen tulosta ymmärtänyt tuon taivaallista. Stalin keskitti Suomea vastaan kymmenien divisioonien voiman, eikä juuri mitään hälyttävää armeijan johdossa havaittu.

Stalinilla oli vain pari viikkoa aikaa lyödä Suomi sodasta, koska hän halusi kiihkeästi päästä Berliiniin ensimmäisenä. Hänellä oli oma massiivinen operaationsa Overlordin onnistumisen varalta. Sen nimi oli ”operaatio Bagration”. Siihen osallistui yli kaksi miljoonaa neuvostosotilasta. Kun se lähti kesäkuun 22. päivänä liikkeelle, Stalinin toimintamahdollisuudet Suomen suunnalla olivat rajoittuneita. Hän aloitti Kannaksella olleiden joukkojen siirtämisen pois Suomesta.

Suomen armeija nukkui koko kevään ja alkukesän 1944. Suomella olisi ollut aikaa tammikuun lopusta 1944 mukautua uuteen tilanteeseen ja ryhmittää omat divisioonat uudelleen. Natsi-Saksa nimittäin vetäytyi tuolloin Narvan tasolle Leningradista. Suomi vartioi alueellista integriteettiänsä ja  laillista rajaansa Kannaksella, eikä hyökännyt lainkaan Leningradia vastaan. Suomella oli tarpeeksi voimaa taltuttaa puna-armeijan läpimurto ennen sen tunkeutumista Koivistolle ja Viipuriin, mutta Mannerheim piti keskeisen voimansa Itä-Karjalassa,

Jos voima on väärässä paikassa, sillä ei ole merkitystä. Tilanteen linkittyminen D-dayhin Ranskassa ei avautunut kuin aivan liian myöhään Suomessa. Stalinin tavoite oli 1940 talvisodan rajan palauttaminen ja sotakorvausten määrääminen. Hän onnistui. Neuvostotiedustelu pääsi saman tien tunkeutumaan Suomeen Liittoutuneiden valvontakomissioon piiloutuneena.

KGB:n edeltäjä NKVD aloitti Suomessa hiipivän ja kärsivällisen pitkäkestoisen operaation ”ystävyyden” istuttamiseksi politiikan pohjaksi. Tästä kehittyi Suomessa vähitellen uskonomainen dogmi: ”Kaiken pohjana on Neuvostoliiton luottamus”. Sen ansaitseminen johti länsimaisen Suomen jälleen kuoleman vaaraan 1980 -luvulla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen olisi kannattanut diplomaattiteitse pyytää USA:ta julistamaan sota Suomelle kesäkuussa 1944, niin USA olisi ollut mukana rauhanneuvotteluissa. Nyt siellä jyräsi Molotov ja Stalin brittiedustajan vain nyökytellessä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Myös Venäjällä julkistettiin hiljattain skannattu alkuperäinen Neuvostoliiton kappaleesta Molotovin-Ribbentropin sopimusta: http://historyfoundation.ru/2019/05/31/pakt/

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

2014 - siis viisi vuotta sitten, kun oli kulunut 70 vuotta D-päivästä, otin näin tiukkoja kantoja asiaan;

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16977...

Julkaisin tuon blogin ensin Agricola-sivuilla, ja sain melkoisen ryöpyn vastaani, näkemystä ei ollenkaan kyetty ymmärtämään. Meikäläistä syytettiin jopa siitä, että ollaanko sitä nyt sitten kovin tunteettomia juutalaisten kohtalosta jne.
Itse muistan jo 1960-luvulla käymistäni keskusteluista - kiihkeistä sellaisista - keskeisen D-päivän teeman: miksi Länsi auttoi niin voimaperäisesti toista MR-sopimuksen osapuoli-diktaattoria, Stalinia. Ymmärsin jo silloin, että se oli ajankohdan kollektiivisessa tajunnassa vallitseva käytäntö, että oltiin Hitleriä ja hänen diktatuuriaan vastaan, kun taas Stalin edusti jotenkin "lievempää" yksinvaltiaan mallia (?).
Ja kuitenkin, jo pitkin 1930-lukua oli meillekin tihkunut ja viimeistään 1938 selkeästi tosiasiatietoina Suomeenkin saatiin tietää, mitä kamaluuksia itärajan takana tapahtui, ja miten suuria ihmisjoukkoja siellä pantiin hengiltä, mikä olennaisinta; mukana tuhatkaupalla myös suomalaisia!
Mikäli MR-paktin sopijaosapuolien olisi annettu kämätellä keskenään pitempään, sen heikompí NLiitto olisi tilinteon hetkellä 1944-1945 ollut.

Sitä paitsi väite, että ilman toista rintamaa Ranskaan, Stalin olisi vallannut koko keskisen Euroopan, ei pidä paikkaansa. Millä voimalla? Tähän kuvioon olisi tietysti kuulunut ajoissa aloitettu L&L -avun tiukka rajaaminen jo vuodesta 1942 lähtien, eikä sitä alun alkaenkaan niin ylön olisi tarvinnut tarjota!

FDR:n "Suomi-ystävyydestä" kirjoittelen joskus toiste. Hänen esikunnassaan suorastaan vilisi Moskoan sympatiseeraajia tai suoranaisia myyriä. Liittokummppanuus toi sitten omat piirteensä, sekä Lontoo että Washington vuotivat kuin seula Moskovaan. Vain Stalinin paranoidia pelasti osan hommasta ja vuodetun tiedon avaamista mahdollisuuksista.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

D-dayn juhlassa on merkillepantavaa suomalaisten laskuvarjojääkäreiden (noin 30 2019) osallistuminen hyppynäytökseen. Väärä uniformu ei minua haitannut, synninpäästöltä tuntuva oikeus osallistua juhlallisuuksiin alleviivaa sivistysmaiden käsityksen Suomen roolista sodan kurimuksessa. Kumpa vielä sisäiset "hinkkaajat" oivaltaisivat syistä ajautua "erillissotaan", pitänee kuitenkin odotella viikatemiestä työkaluineen, niin vaikeaa se on niin monelle.

Toimituksen poiminnat