Ranskan Presidentti Emmanuel Macronin Afrikan kiertue kertoo omaa kieltään aamun Ylen uutisissa (6.15 ->). Viimesimpänä kohdemaana on ollut Ranskan entinen siirtomaa Burkina Faso.
Harvinaisen mielenkiintoinen viikko huipentui eilen Ranskan vaaleihin. Ensimmäiseen kierrokseen. Äänestäjät tuntuvat luottavan uudistusmieliseen Macroniin. Toivottavasti ranskalaiset ovat valmiita myös käytännössä tekemään uhrauksia paremman tulevaisuuden puolesta. Niitä tarvitaan. Muuten ei ”gallialainen kunnian kukko” laula. Tässä ajassa jossa elämme, tarvitaan avoimen markkinatalouden valtioihin johtajia, joihin luotetaan. Omassa maassa ja myös erityisesti niissä maissa, joitten kanssa kauppasuhde on tärkeä. Le Penin tuska jatkuu.
Nyt näyttää siltä, että Marine Le Penin Kansallinen rintama saattaa sittenkin saada Ranskan 577-jäseniseen kansalliskokoukseen jopa kymmenen edustajaa. Minusta pari kolme olisi riittänyt. Onneksi tulos ei vielä ole lopullinen.
Näillä näkymin Macronin puolue on marssimassa veret seisauttavaan voittoon kesäkuussa pidettävissä parlamenttivaaleissa. Ennakkokyselyn mukaan La Republique en Marche voisi saada jopa 310…330 paikkaa 535:sta. Siis suoraan määräenemmistön. Siihen vielä päälle ”saman henkiset EU-myönteiset” – niin ainakin lähtökohdat välttämättömille rakenneuudistuksille Ranskassa ovat erinomaiset. Miten sitten uudistusohjelma onnistutaan rakentamaan ja toteuttamaan – jää nähtäväksi. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus saada maassa muutosprosessi käyntiin.
Yksi olennainen syy Brexitille oli maahanmuuton, erityisesti haittamaahanmuuton tyrehdyttäminen.
Tähän asti Iso-Britannia ja Ranska ovat hyvässä EU-hengessä sopineet erityisestä rajan vartioinnin järjestelystä. Ranskan Calais on toiminut brittien Doverin etuvartioasemana, ja luonnollisesti britit ovat maksaneet siitä aiheutuneet kustannukset.
Nyt Macronin Ranska haluaa päästää 10.000 "leiriläistä" irti, ja luonnollisesti Doverin asukkaat ovat kauhuIssaan. He ovat jo vaatineet automaattiasein varustettuja asejoukkoja kauniiden hiekkarantojensa turvaksi.
Ranskan presidentinvaalit osoittivat, että ihmiset haluavat vaihtoehtoja ja selkeitä linjoja EU:n kehittämiseksi. Macronin selvälukuisessa voitossa merkittävää ovat hänen painotuksensa eurooppalaisen yhteistyön ja EU:n kehittämisen suhteen. Macron on sanonut suosivansa EMU:n yhteistyön väkevöittämistä tiiviimmän ja aidomman talous- ja rahaliiton aikaansaamiseksi.
Ranskan vaalien lopputulosta ei todellakaan voi vielä tietää, ja juuri niinkuin Huusko tuossa kirjoitti, se, että Macronista yritetään julistaa voittajaa jo ennen toista vaalipäivää, saattaa keikauttaa puntit Marine Le Penin hyväksi. Kukaan ei tiedä Macronin taitoja vielä politiikassa, Le Pen on ollut jo kuvioissa monta vuotta. Sekään ei välttämättä merkitse mitään. -Mutta Ranska haluaa muutosta, se on selvää. Macron haluaa paremmat suhteet Venäjään talouden miehenä, ja haluaisi poistaa Venäjän pakotteet vähitellen.
Ranskan presidentinvaalien toisen kierroksen molemmat ehdokkaat ajavat yleisen asevelvollisuuden - tosin lyhyen - palauttamista Ranskaan. Macronin tavoitteena on koko ikäluokkaa, miehiä ja naisia, koskeva kuukauden asevelvollisuus. Le Penin tavoitteena on vähintään kolmen kuukauden pakollinen asevelvollisuus. Macronin tavoitteena on Suomenkin haaveilema vahvempi EU-puolustus, Le Pen taas ajaisi Ranskan irti NATO:n komentorakenteesta De Gaullen tapaan.
Mistä ihmeestä on tullut se käsitys, että kaikki UK:n kansainvälinen kauppa olisi juuri EU:n kanssa ja kaikki se pysähtyisi nyt yht'äkkia?
Ensinnäkin, yli 50% Iso-Britannian kaupasta on EU:n ulkopuolista. Toiseksi, jos sellainen tilanne syntyisi, että UK ja EU ei pääse sopuun vapaakaupasta, niin tarpeellisten tavaroiden vienti ja tuonti kyllä kestää mahdollisen tullimaksun.
Hyväksyn vain asiallista kieltä ja totuudellista asiaa sisältävät kommentit. Reijo Kallinen ei saa jatkuvasti valheellista sisältöä käyttävänä kommentoida.