EU http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132360/all Wed, 20 Jun 2018 19:54:21 +0300 fi Mitä on se terrorismi ja ISIS? http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257220-mita-on-se-terrorismi-ja-isis <p>Jutuupissa on / oli keväällä vielä useita, pitkiä pätkiä, kun ISIS pakenee Raqqaan. Ne olivat heidän oman tuotantonsa laittamia. Satoja valkoisia, uusia Toyota avolava-autoja monta rinnan tulee kaupunkiin. Perässä Toyotan kevytkuorma-autoja ja busseja. Lavat täynnä miehiä, joilla kannettavia FIM05 sinkokalustoa made in USA. Sitä uudempaa mallia on Jane&#39;sin tietojen mukaan myyty vain Saudeihin, Israeliin ja nyt siis ISIS:lle.</p><p>&nbsp;</p><p>Toyotan ovat pääosiltaan 2015, -16 mallisia (paljonko Japanille niistä maksetaan ISIS-rahaa kiertoteitse?). Millainen terrorismin tukija Japani todellisuudessa onkaan ollut Lähi-Idässä? Ainakin 50 - 60 avolavalle on kiinteästi kiinnitetty uusin lasertoiminen tankkituho-ohjuslaukaisin, sekä ammuslaatikot. Meilläkin koulutetaan kai 6 kuukautta saman tyyppisiin varusmiehiä, joten ei ole varvastossupojille kai auennut heti ensisilmäyksellä? Heillä, Raqqaan pakenevilla, on loppuun ammutut AK:t heitetty pois ja korvattu USA:n M16 malleilla. Joku tietävämpi sanoi niiden olleen Belgiassa valmistettuja. (osa aukeaa vieläkin &quot;Syria war&quot; hakusanalla)</p><p>&nbsp;</p><p>Tuota väitettyä Iranin osuutta Syyrian 2017&nbsp; tappelussa&nbsp; ihmettelen, kun kaikki heidän finanssi ja muut raha-asiansa on jäädytetty. Ulos ei tavallinen tyyppi saa sieltä viisumia, eikä muukaan kaupankäynti ole toiminut 32 vuoteen! Iranilasiperäistä kalustoa ei USA löydä mistään hiekasta Syyriassa!</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta ei ole järkevinä pidettyjen tahojen tiedossa YK:ssa tai EU:ssa ainuttakaan Iranin tukemaa terroritekoa. Se olisi rummutettu kaikilla läntisillä kielillä ja kanavilla&nbsp; sataan kertaan suurena uutisena vuorokaudesta toiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Saudien tukemina kanavina ja kouluttamina henkilöäinä on alkaen WC-torneista kaikki EU:n räjäytykset ja luultavammin venäläissiviilikoneen räjäyttäminen Siinailla. Ranskan ja Englannin tukeman terrorismin jätän kertomatta, kun tulisi jo pitkää piimää muutenkin isisin alkutaipaleelta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jutuupissa on / oli keväällä vielä useita, pitkiä pätkiä, kun ISIS pakenee Raqqaan. Ne olivat heidän oman tuotantonsa laittamia. Satoja valkoisia, uusia Toyota avolava-autoja monta rinnan tulee kaupunkiin. Perässä Toyotan kevytkuorma-autoja ja busseja. Lavat täynnä miehiä, joilla kannettavia FIM05 sinkokalustoa made in USA. Sitä uudempaa mallia on Jane'sin tietojen mukaan myyty vain Saudeihin, Israeliin ja nyt siis ISIS:lle.

 

Toyotan ovat pääosiltaan 2015, -16 mallisia (paljonko Japanille niistä maksetaan ISIS-rahaa kiertoteitse?). Millainen terrorismin tukija Japani todellisuudessa onkaan ollut Lähi-Idässä? Ainakin 50 - 60 avolavalle on kiinteästi kiinnitetty uusin lasertoiminen tankkituho-ohjuslaukaisin, sekä ammuslaatikot. Meilläkin koulutetaan kai 6 kuukautta saman tyyppisiin varusmiehiä, joten ei ole varvastossupojille kai auennut heti ensisilmäyksellä? Heillä, Raqqaan pakenevilla, on loppuun ammutut AK:t heitetty pois ja korvattu USA:n M16 malleilla. Joku tietävämpi sanoi niiden olleen Belgiassa valmistettuja. (osa aukeaa vieläkin "Syria war" hakusanalla)

 

Tuota väitettyä Iranin osuutta Syyrian 2017  tappelussa  ihmettelen, kun kaikki heidän finanssi ja muut raha-asiansa on jäädytetty. Ulos ei tavallinen tyyppi saa sieltä viisumia, eikä muukaan kaupankäynti ole toiminut 32 vuoteen! Iranilasiperäistä kalustoa ei USA löydä mistään hiekasta Syyriassa!

 

Toisaalta ei ole järkevinä pidettyjen tahojen tiedossa YK:ssa tai EU:ssa ainuttakaan Iranin tukemaa terroritekoa. Se olisi rummutettu kaikilla läntisillä kielillä ja kanavilla  sataan kertaan suurena uutisena vuorokaudesta toiseen.

 

Saudien tukemina kanavina ja kouluttamina henkilöäinä on alkaen WC-torneista kaikki EU:n räjäytykset ja luultavammin venäläissiviilikoneen räjäyttäminen Siinailla. Ranskan ja Englannin tukeman terrorismin jätän kertomatta, kun tulisi jo pitkää piimää muutenkin isisin alkutaipaleelta.

 

]]>
16 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257220-mita-on-se-terrorismi-ja-isis#comments EU ISIS Terrorismi USA Wed, 20 Jun 2018 16:54:21 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257220-mita-on-se-terrorismi-ja-isis
Turvapaikkoja ilman hallitsematonta rajanylitystä? http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta <p>Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita.&nbsp;</p><p>Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.</p><p>En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.</p><p>Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä.&nbsp;</p><p>Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.</p><p><strong>Elefantti vai Merkel?</strong></p><p>Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa.&nbsp;</p><p>Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun.&nbsp;</p><p>Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona.&nbsp;</p><p>Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.</p><p><strong>Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta</strong></p><p>Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:</p><ol><li>Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.</li><li>Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.</li><li>Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa.&nbsp;</li></ol><p>Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.</p><p>Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.</p><p>Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin.&nbsp;</p><p>Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.</p><p><strong>Suoraan leireiltä</strong></p><p>Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.</p><p>Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa.&nbsp;</p><p>Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.</p><p>Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat.&nbsp;</p><p>Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.</p><p>Kai Mykkänen</p><p>Sisäministeri</p> Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita. 

Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.

En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.

Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä. 

Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.

Elefantti vai Merkel?

Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa. 

Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun. 

Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona. 

Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.

Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:

  1. Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
  2. Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.
  3. Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa. 

Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.

Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.

Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin. 

Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.

Suoraan leireiltä

Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.

Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa. 

Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.

Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat. 

Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.

Kai Mykkänen

Sisäministeri

]]>
115 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta#comments Kotimaa EU Frontex Kiintiöpakolaiset Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Wed, 20 Jun 2018 11:55:38 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta
11 päivän päästä EU saatta lähteä viimeiselle matkalleen http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257172-11-paivan-paasta-eu-saatta-lahtea-viimeiselle-matkalleen <p>Merkelin asema käy yhä <a href="http://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005726370.html?ref=rss">tukalammaksi.</a></p><p>Liittokansleri <u>Angela Merkelin </u>ja sisäministeri Horst Seehoferin välinen riita Saksan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta uhkaa johtaa liittohallituksen kaatumiseen ja epävarmuuteen koko Euroopan unionissa.</p><p>Kiista on syvä ja periaatteellinen. Seehofer haluaa Saksalle vapauden tehdä omia kansallisia päätöksiä maahanmuuttopolitiikassa riippumatta EU:n linjauksista. Merkel puolestaan pitää tiukasti kiinni EU:n yhteisistä päätöksistä ja vastuunjaosta. Hän haluaa EU-maiden sopivan yhdessä, keiltä rajat suljetaan ja keille ne pysyvät auki, siinä kun Seehofer haluaa ensisijaisesti ajatella oman kansansa etua.<br /><br />Sisäministeri Saksassa ajaa Perussuomalaisten Suomessa&nbsp;pitkään kannattamaa linjaa ja Merkel haluasi jatkaa EU:n omien sääntöjen vastaista linjaa, jossa ihmisiä voi vaeltaa ristiin rastiin hakemassa turvapaikkoja milloin mistäkin.</p><p>Suomessa jatkuu tuo Merkelin linja, eli Siniset, Keskusta ja Kokoomus odottavat, että mitä se EU nyt sitten sattuu määräämään linjaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun EU maiden vanhat valtapuolueet eivät ole kuunnelleet maahanmuutto ja EU kriittisten äänestäjien ääntä, vaan ovat heitä vähätelleet, ovat nämät vanhat nyt helisemässä. Oma mokansa, kun ei kuuntele järki puhetta..</p><p>&nbsp;</p><p>Merkelin ongelma &ndash; ja koko EU:n &ndash; on se, ettei yhteistä maahanmuuttolinjaa ole. Vastakkain ovat maat, jotka&nbsp;haluavat&nbsp;toimia maailman sosiaalitoimistoina ja ne jotka eivät halua.</p><p>&nbsp;Viimeksi mainittuihin kuuluvat Unkari, Puola, Tshekki ja Slovakia ovat jo saamassa seuraa Italiasta ja Itävallasta, joissa&nbsp;uudistushenkiset puolueet ovat nousseet hallitusvaltaan. Maahanmuutto on keskeinen teema myös syksyn valtiopäivävaaleissa Ruotsissa, jossa&nbsp;maahanmuuttokriittisten ruotsidemokraattien nousu uhkaa perinteisiä puolueita.</p><p>Suomessa Persut koki takaiskun ja kannatus romahti Soinin lepsuiluun, vaikka nykyiset Persut olivat ensimmäisenä tätä jo nykyään normaaliksi muodostunutta maahanmuuttolinjaa viemässä hallitukseen, mutta ikäväkseen osalle porukasta tärkeämpää oli ura kivoissa hommissa veronmaksajien rahoilla, kun Suomen etu.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kun nämä ongelmat ikään kuin loikkasivat pois edestä Perussuomalaiset voivat taas hyvin, eikä mikään estä puolueen enää toteuttamasta äänestäjiensä etua.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Merkelin asema käy yhä tukalammaksi.

Liittokansleri Angela Merkelin ja sisäministeri Horst Seehoferin välinen riita Saksan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta uhkaa johtaa liittohallituksen kaatumiseen ja epävarmuuteen koko Euroopan unionissa.

Kiista on syvä ja periaatteellinen. Seehofer haluaa Saksalle vapauden tehdä omia kansallisia päätöksiä maahanmuuttopolitiikassa riippumatta EU:n linjauksista. Merkel puolestaan pitää tiukasti kiinni EU:n yhteisistä päätöksistä ja vastuunjaosta. Hän haluaa EU-maiden sopivan yhdessä, keiltä rajat suljetaan ja keille ne pysyvät auki, siinä kun Seehofer haluaa ensisijaisesti ajatella oman kansansa etua.

Sisäministeri Saksassa ajaa Perussuomalaisten Suomessa pitkään kannattamaa linjaa ja Merkel haluasi jatkaa EU:n omien sääntöjen vastaista linjaa, jossa ihmisiä voi vaeltaa ristiin rastiin hakemassa turvapaikkoja milloin mistäkin.

Suomessa jatkuu tuo Merkelin linja, eli Siniset, Keskusta ja Kokoomus odottavat, että mitä se EU nyt sitten sattuu määräämään linjaksi.

 

Kun EU maiden vanhat valtapuolueet eivät ole kuunnelleet maahanmuutto ja EU kriittisten äänestäjien ääntä, vaan ovat heitä vähätelleet, ovat nämät vanhat nyt helisemässä. Oma mokansa, kun ei kuuntele järki puhetta..

 

Merkelin ongelma – ja koko EU:n – on se, ettei yhteistä maahanmuuttolinjaa ole. Vastakkain ovat maat, jotka haluavat toimia maailman sosiaalitoimistoina ja ne jotka eivät halua.

 Viimeksi mainittuihin kuuluvat Unkari, Puola, Tshekki ja Slovakia ovat jo saamassa seuraa Italiasta ja Itävallasta, joissa uudistushenkiset puolueet ovat nousseet hallitusvaltaan. Maahanmuutto on keskeinen teema myös syksyn valtiopäivävaaleissa Ruotsissa, jossa maahanmuuttokriittisten ruotsidemokraattien nousu uhkaa perinteisiä puolueita.

Suomessa Persut koki takaiskun ja kannatus romahti Soinin lepsuiluun, vaikka nykyiset Persut olivat ensimmäisenä tätä jo nykyään normaaliksi muodostunutta maahanmuuttolinjaa viemässä hallitukseen, mutta ikäväkseen osalle porukasta tärkeämpää oli ura kivoissa hommissa veronmaksajien rahoilla, kun Suomen etu.

 

Nyt kun nämä ongelmat ikään kuin loikkasivat pois edestä Perussuomalaiset voivat taas hyvin, eikä mikään estä puolueen enää toteuttamasta äänestäjiensä etua.
 

 

 

 

]]>
26 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257172-11-paivan-paasta-eu-saatta-lahtea-viimeiselle-matkalleen#comments EU Maahanmuutto Tue, 19 Jun 2018 19:25:47 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257172-11-paivan-paasta-eu-saatta-lahtea-viimeiselle-matkalleen
EU:lle lisää uskottavuutta - mutta miten? http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257153-eulle-lisaa-uskottavuutta-mutta-miten <p>Viimeksi erinomaisten Kultaranta-keskustelujen myötä on nostettu esille EU:n imagohaasteet, etenkin sisäisesti. Allekirjoitan huolen mutta en paniikkimielialaa. EU:n ei lopulta tarvitsisi tehdä kovinkaan paljon nostaakseen imagoaan kansalaisten silmissä. Pari vinkkiä seuraa.</p><p><strong>Talous ja oikeus</strong></p><p>Tosi lyhyt versio tästä on se, että laittakaa velkakriisin vastuulliset osapuolet vastaamaan teoistaan. Älkää päästäkö epärehellisiä pankkiireja pälkähästä. Tutkikaa heidän toimet, hakekaa korvauksia ja tarvittaessa rikosoikeudellista vastuuta. Sadat miljoonat EU-kansalaiset kärsivät heidän takia, eikä heidän fiilis kun kuulevat syyllisten saavan uusia palkankorotuksia. Tiedän hyvin ettei EU ole tuomari ja pyöveli, mutta EU:lla on valta vaatia tutkimuksia ja ehkä ennen kaikkea muuttaa äänensävyä. Sanokaa EU-kansalaisille täysin selvästi, että tietyt tahot toimivat väärin, se aiheutti tuskaa ja ette aio katsoa rikkeitä läpi sormien. Tällä hetkellä EU:sta haukutaan työnsä menettäneitä kansalaisia mutta kehutaan rötöstelijöitä. Kääntäkää tuo toisin päin, kiitos.</p><p><strong>Tunnustakaa virheet</strong></p><p>EU on tehnyt paljon hyvää, en tätä kiistä. Vaan kun virheitä sattuu, olisi hyväksi tunnustaa ne. Älkää haukkuko olosuhteita tai &quot;sitä toista&quot;, vaan joskus tekee ihan hyvää tunnustaa omakin moka, vaikka syyllisyyttä olisi jaettavaksikin asti. Velka- ja maahanmuuttokriisit sekä Ukraina ovat mielestäni päteviä esimerkkejä. Niiden hoidossa tunaroitiin aivan kotitarpeiksi. Pahimmillaan valheiden kierre saa kansalaiset todella vihaiseksi. Olkaa siis rehellisiä, kiitos.</p><p><strong>Hyväksykää erilaisuus</strong></p><p>Minulla ei ole mitään rakkautta ultrakonservatiivisia valtionpäämiehiä kohtaan, mutta minun markkinaliberaalissa maailmankuvassa myös väärät mielipiteet ovat sallittuja. On tarpeetonta sapelinkalistelua määritellä sallittu aiheiden konteksti ja pistää kaikki erimielisyys &quot;länsimaisten arvojen vastaiseksi&quot;. EU:n täytyy sietää erimielisyyttä ja tuoda aiheet keskusteluun - ei kuritukseen. Kommentoikaa kritiikkiä asiapitoisesti, ei siilipuolustuksella. Keskustelkaa siis älykkäämmin, kiitos.</p><p><strong>Bonustehtävä: vastatkaa kysymyksiin</strong></p><p>Keskivertokansalaisen ja EU:n välinen viestintä Suomessa on tällä hetkellä lähinnä <a href="https://areena.yle.fi/1-1517763">Ylen Brysselin koneen</a> varassa (mainio ohjelma!). Tässä ohjelmassa aina joskus myös yleisön kysymys päätyy perille. Ehdotan että EU:n tulisi harjoittaa dialogia eri maiden yleisradioyhtiöiden kanssa rohkaistakseen jatkuvampaa keskustelua niistä aiheista jotka kansalaisia mietityttävät. Teette kyllä paljon kyselyitä verkossa, mutta tuloksilla ei näy olevan väliä. Harjoittakaa siis dialogia, kiitos.</p><p>Mantereemme ei jakaudu EU:ta varauksetta rakastaviin cityliberaaleihin ja eurooppavihamielisiin änkyräkonservatiiveihin. Sokea fanitus on huono merkki siinä missä rakentava kritiikki osoittaa todellista kiinnostusta yhteiseen projektiimme. Päätän siis väkevään kliseeseen, johon tämä koko juttu oikeastaan tiivistyy: vastakkainasettelujen aika on ohi. Terkkuja Brysseliin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeksi erinomaisten Kultaranta-keskustelujen myötä on nostettu esille EU:n imagohaasteet, etenkin sisäisesti. Allekirjoitan huolen mutta en paniikkimielialaa. EU:n ei lopulta tarvitsisi tehdä kovinkaan paljon nostaakseen imagoaan kansalaisten silmissä. Pari vinkkiä seuraa.

Talous ja oikeus

Tosi lyhyt versio tästä on se, että laittakaa velkakriisin vastuulliset osapuolet vastaamaan teoistaan. Älkää päästäkö epärehellisiä pankkiireja pälkähästä. Tutkikaa heidän toimet, hakekaa korvauksia ja tarvittaessa rikosoikeudellista vastuuta. Sadat miljoonat EU-kansalaiset kärsivät heidän takia, eikä heidän fiilis kun kuulevat syyllisten saavan uusia palkankorotuksia. Tiedän hyvin ettei EU ole tuomari ja pyöveli, mutta EU:lla on valta vaatia tutkimuksia ja ehkä ennen kaikkea muuttaa äänensävyä. Sanokaa EU-kansalaisille täysin selvästi, että tietyt tahot toimivat väärin, se aiheutti tuskaa ja ette aio katsoa rikkeitä läpi sormien. Tällä hetkellä EU:sta haukutaan työnsä menettäneitä kansalaisia mutta kehutaan rötöstelijöitä. Kääntäkää tuo toisin päin, kiitos.

Tunnustakaa virheet

EU on tehnyt paljon hyvää, en tätä kiistä. Vaan kun virheitä sattuu, olisi hyväksi tunnustaa ne. Älkää haukkuko olosuhteita tai "sitä toista", vaan joskus tekee ihan hyvää tunnustaa omakin moka, vaikka syyllisyyttä olisi jaettavaksikin asti. Velka- ja maahanmuuttokriisit sekä Ukraina ovat mielestäni päteviä esimerkkejä. Niiden hoidossa tunaroitiin aivan kotitarpeiksi. Pahimmillaan valheiden kierre saa kansalaiset todella vihaiseksi. Olkaa siis rehellisiä, kiitos.

Hyväksykää erilaisuus

Minulla ei ole mitään rakkautta ultrakonservatiivisia valtionpäämiehiä kohtaan, mutta minun markkinaliberaalissa maailmankuvassa myös väärät mielipiteet ovat sallittuja. On tarpeetonta sapelinkalistelua määritellä sallittu aiheiden konteksti ja pistää kaikki erimielisyys "länsimaisten arvojen vastaiseksi". EU:n täytyy sietää erimielisyyttä ja tuoda aiheet keskusteluun - ei kuritukseen. Kommentoikaa kritiikkiä asiapitoisesti, ei siilipuolustuksella. Keskustelkaa siis älykkäämmin, kiitos.

Bonustehtävä: vastatkaa kysymyksiin

Keskivertokansalaisen ja EU:n välinen viestintä Suomessa on tällä hetkellä lähinnä Ylen Brysselin koneen varassa (mainio ohjelma!). Tässä ohjelmassa aina joskus myös yleisön kysymys päätyy perille. Ehdotan että EU:n tulisi harjoittaa dialogia eri maiden yleisradioyhtiöiden kanssa rohkaistakseen jatkuvampaa keskustelua niistä aiheista jotka kansalaisia mietityttävät. Teette kyllä paljon kyselyitä verkossa, mutta tuloksilla ei näy olevan väliä. Harjoittakaa siis dialogia, kiitos.

Mantereemme ei jakaudu EU:ta varauksetta rakastaviin cityliberaaleihin ja eurooppavihamielisiin änkyräkonservatiiveihin. Sokea fanitus on huono merkki siinä missä rakentava kritiikki osoittaa todellista kiinnostusta yhteiseen projektiimme. Päätän siis väkevään kliseeseen, johon tämä koko juttu oikeastaan tiivistyy: vastakkainasettelujen aika on ohi. Terkkuja Brysseliin.

]]>
9 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257153-eulle-lisaa-uskottavuutta-mutta-miten#comments EU EU:n arvot Kultaranta-keskustelut Tue, 19 Jun 2018 14:33:10 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257153-eulle-lisaa-uskottavuutta-mutta-miten
Merkelillä 12 pv aikaa tunkea kolmio ympyrään http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257107-merkelilla-12-pv-aikaa-tunkea-kolmio-ympyraan <p>Saksan sisäministeri Horst Seehofer on antanut liittokansleri Angela Merkelille kesäkuun loppuun asti aikaa löytää EU-tason ratkaisu maan hallitusta repivään turvapaikkakysymykseen.</p><p>Seehofer ja CSU haluavat alkaa käännyttää Saksan rajalta sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka on jo aiemmin rekisteröity johonkin toiseen EU-maahan. Merkel on vastustanut ehdotusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi olla EU tason ratkaisun saaminen 12 päivässä vähän piukassa, kun ottaa&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-10261971?origin=rss">TÄMÄN</a> huomioon.</p><p>&nbsp;</p><p>CSU haluaa siis toimia EU:n yhteisten sopimusten mukaan, mutta Merkel taas haluaa toimia yhteisten sopimusten mukaan, eikun miten tämä nyt meni?</p><p>&nbsp;</p><p>Kultarannassa tänään hyvin selkeästi tuli ilmi, että ei oikein yksimielisyyttä löydy muuhun kun rajojen vahvistamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Merkel ei keksi jotain mullistavaa ihmettä, tai muuta keinoa voidella väki tyytyväiseksi ja CSU lyö portit kiinni, niin mitä Merkel voi tehdä?&nbsp; Erottaa Seehofer? Se olisi varmaan uusien vaalien tie?</p><p>Koska ihmiset tajuavat, että Euroopan suurin ongelma on EU toimimattomine sääntöineen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksan sisäministeri Horst Seehofer on antanut liittokansleri Angela Merkelille kesäkuun loppuun asti aikaa löytää EU-tason ratkaisu maan hallitusta repivään turvapaikkakysymykseen.

Seehofer ja CSU haluavat alkaa käännyttää Saksan rajalta sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka on jo aiemmin rekisteröity johonkin toiseen EU-maahan. Merkel on vastustanut ehdotusta.

 

Voi olla EU tason ratkaisun saaminen 12 päivässä vähän piukassa, kun ottaa TÄMÄN huomioon.

 

CSU haluaa siis toimia EU:n yhteisten sopimusten mukaan, mutta Merkel taas haluaa toimia yhteisten sopimusten mukaan, eikun miten tämä nyt meni?

 

Kultarannassa tänään hyvin selkeästi tuli ilmi, että ei oikein yksimielisyyttä löydy muuhun kun rajojen vahvistamiseen.

 

Jos Merkel ei keksi jotain mullistavaa ihmettä, tai muuta keinoa voidella väki tyytyväiseksi ja CSU lyö portit kiinni, niin mitä Merkel voi tehdä?  Erottaa Seehofer? Se olisi varmaan uusien vaalien tie?

Koska ihmiset tajuavat, että Euroopan suurin ongelma on EU toimimattomine sääntöineen.

 

 

 

]]>
17 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257107-merkelilla-12-pv-aikaa-tunkea-kolmio-ympyraan#comments EU Mon, 18 Jun 2018 20:03:10 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257107-merkelilla-12-pv-aikaa-tunkea-kolmio-ympyraan
Kultarantakeskustelut EU:sta http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257068-kultarantakeskustelut-eusta <p>Mukavaa nähdä keskusteluja EU:sta ja sen tulevaisuudesta ja sen ongelmista.</p><p>&nbsp;</p><p>Näistä ongelmista kun ei yleensä keskusteluja valtamediassa nähdä.</p><p>&nbsp;</p><p>Näissä Kultarantakeskusteluissa ilmenee ongelmat. Eli&nbsp;yhtenä&nbsp;&nbsp;syynä ongelmiin&nbsp;nähdään integraation syventämisen ja EU:n laajentumisen suhde ja samaan aikaan euron ongelmat.</p><p>2004 ostettiin 10 uutta nettosaajamaata EU:hun samaan aikaan, kun integraatiota oltiin syventämässä.</p><p>Onko tämä ollut hieman huono yhtälö, koska ainakin itse kokisin, että noille 10 maalle EU on ollut pakopaikka Venäjästä, mutta samaan aikaan keino palauttaa itsenäisyyttään.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun yhtäaikaa EU yrittää lisätä&nbsp;integraatiota, eli ottaa jäsenmailta päätösvaltaa pois ja lisää kymmenen jäsenmaata, jotka pyrkivät lisäämään omaa määräysvaltaansa omista lähtökohdistaan, niin tänä päivänä näemme, mihin se on johtanut.</p><p>&nbsp;</p><p>Näitä ongelmia on piiloteltu valtamediassa. Tai näin väistämättä kokee, kun niistä ei pahemmin pohdintaa uutisissa näy, vaikka ovat kaikkein oleellisimpia kysymyksiä EU:n ja sitä kautta Suomen tulevaisuudelle.</p><p>Koin erittäin positiivisena asiana nämä keskustelut ja näin paljon todella hyvää pohdintaa.</p><p>EU maissa nousevat uudet puolueet kohisten valtaan.</p><p>Vallassa olevat puolueet ovat piilotelleet ongelmia, joita vaihtoehtopuolueet ovat tuoneet esiin ja sitä mukaa, kun kansan keskuudessa silmät avautuvat myös ongelmille, niin tosiasioista puhuvat voittavat vaaleissa kannatusta niiltä, jotka näitä asioita ovat piilotelleet.</p><p>Kun Euroopan maiden päätöksen tekoa rajoittaa EU:n päätöksenteon&nbsp;umpikuja erimielisten jäsenmaidensa kesken, koko Eurooppa kärsii.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma ratkaisu on vallan uudellenjako. Ensin palauttaa se takaisin jäsenmaille, jonka jälkeen jäsenmaat tekevät yhteistyötä omaan tahtiinsa omien kykyjensä sallimissa rajoissa ja niiden kumppaneiden kanssa, joiden kanssa se onnistuu.</p><p>Uudelleenjaon voisi tehdä hallitusti ilman kaaosta, tai sitten voidaan edetä kuten nyt ja odottaa, kun EU ajautuu kaaokseen ja tehdä se uudelleenjako sitten rauniosta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mukavaa nähdä keskusteluja EU:sta ja sen tulevaisuudesta ja sen ongelmista.

 

Näistä ongelmista kun ei yleensä keskusteluja valtamediassa nähdä.

 

Näissä Kultarantakeskusteluissa ilmenee ongelmat. Eli yhtenä  syynä ongelmiin nähdään integraation syventämisen ja EU:n laajentumisen suhde ja samaan aikaan euron ongelmat.

2004 ostettiin 10 uutta nettosaajamaata EU:hun samaan aikaan, kun integraatiota oltiin syventämässä.

Onko tämä ollut hieman huono yhtälö, koska ainakin itse kokisin, että noille 10 maalle EU on ollut pakopaikka Venäjästä, mutta samaan aikaan keino palauttaa itsenäisyyttään.

 

Kun yhtäaikaa EU yrittää lisätä integraatiota, eli ottaa jäsenmailta päätösvaltaa pois ja lisää kymmenen jäsenmaata, jotka pyrkivät lisäämään omaa määräysvaltaansa omista lähtökohdistaan, niin tänä päivänä näemme, mihin se on johtanut.

 

Näitä ongelmia on piiloteltu valtamediassa. Tai näin väistämättä kokee, kun niistä ei pahemmin pohdintaa uutisissa näy, vaikka ovat kaikkein oleellisimpia kysymyksiä EU:n ja sitä kautta Suomen tulevaisuudelle.

Koin erittäin positiivisena asiana nämä keskustelut ja näin paljon todella hyvää pohdintaa.

EU maissa nousevat uudet puolueet kohisten valtaan.

Vallassa olevat puolueet ovat piilotelleet ongelmia, joita vaihtoehtopuolueet ovat tuoneet esiin ja sitä mukaa, kun kansan keskuudessa silmät avautuvat myös ongelmille, niin tosiasioista puhuvat voittavat vaaleissa kannatusta niiltä, jotka näitä asioita ovat piilotelleet.

Kun Euroopan maiden päätöksen tekoa rajoittaa EU:n päätöksenteon umpikuja erimielisten jäsenmaidensa kesken, koko Eurooppa kärsii.

 

Oma ratkaisu on vallan uudellenjako. Ensin palauttaa se takaisin jäsenmaille, jonka jälkeen jäsenmaat tekevät yhteistyötä omaan tahtiinsa omien kykyjensä sallimissa rajoissa ja niiden kumppaneiden kanssa, joiden kanssa se onnistuu.

Uudelleenjaon voisi tehdä hallitusti ilman kaaosta, tai sitten voidaan edetä kuten nyt ja odottaa, kun EU ajautuu kaaokseen ja tehdä se uudelleenjako sitten rauniosta.

 

 

 

 

 

]]>
10 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257068-kultarantakeskustelut-eusta#comments EU Mon, 18 Jun 2018 10:23:07 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257068-kultarantakeskustelut-eusta
EU:n tekijänoikeusuudistus uhka startupeille ja tutkivalle journalismille http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257053-eun-tekijanoikeusuudistus-uhka-start-upeille-ja-tutkivalle-journalismille <p><br />Euroopan unionilla on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, jonka tavoitteena on edistää digitaalista sisämarkkina-aluetta: On kaikkien toimijoiden etu että pelisäännöt ovat samat koko EU:n alueella. Kokonaisuudessa on mukana muutama ongelmallinen kohta, jotka olisi tärkeää saada korjattua ennen direktiivin hyväksymistä.&nbsp;<br />Aiemmin olen kirjoittanut <a href="http://alampila.fi/arkistot/384">linkkiverosta </a>(artikla 11) ja <a href="http://alampila.fi/arkistot/411">sensuuriboteista </a>(artikla 13).</p><p>Tiedon- ja tekstinlouhintaan liittyvät oikeuskysymykset ovat yksi keskeinen palanen valmisteilla olevaa EU.n tekijänoikeusuudistusta. Erilaiset louhintamenetelmät liittyvät käytännössä olennaisen ja mielenkiintoisen tiedon löytämiseen suurista datamassoista, ja ovat tutkimuskäytön lisäksi keskeinen työkalu muun muassa koneoppimisessa.&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä tiedonlouhinnan ja tekijänoikeuskysymysten tilanne on haastava. Tiedon- ja tekstinlouhintaan perustuva tutkimus- ja kehittämistyö toimii parhaimmillaankin harmaalla alueella ja johtaa käytännössä usein tekijänoikeusrikkomuksiin. Nämä tekijänoikeusrikkomukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti luonteeltaan teknisiä, liittyen esimerkiksi prosessien vaatimiin väliaikaisiin kopioihin. Tämä on ollut huomattava haaste eurooppalaisessa tutkimustyössä sekä selkeä rajoite uusien start upien synnylle. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi esimerkiksi: <a href="https://www.create.ac.uk/blog/2018/04/25/why-tdm-exception-copyright-directive-digital-single-market-not-what-eu-copyright-needs/">https://www.create.ac.uk/blog/2018/04/25/why-tdm-exception-copyright-directive-digital-single-market-not-what-eu-copyright-needs/</a> ja <a href="https://www.researchgate.net/publication/323668123_A_Legal_Perspective_on_Training_Models_for_Natural_Language_Processing">https://www.researchgate.net/publication/323668123_A_Legal_Perspective_on_Training_Models_for_Natural_Language_Processing</a></p><p>Tämä on ongelma on ollut tiedossa myös EU:n uudistusta valmisteltaessa ja siihen yritetään vastata artiklassa 3. Käytännössä tarkoitus on ratkaista nämä ongelmat rajaamalla tiedon- ja tekstinlouhintatoiminta tekijänoikeuksien ulkopuolelle. Ajatus on hyvä, mutta valitettavasti rajattu aivan liian jyrkästi.&nbsp;</p><p>Artikla 3 on rajattu&nbsp; vain tieteellistä tutkimusta varten ja vain tutkimusorganisaatioiden käyttöön. Tässä yhteydessä tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan vain &quot;korkeakoulua, tutkimuslaitosta tai mitä tahansa muuta organisaatiota, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä tieteellistä tutkimusta&quot;. Useat toimijat ovat olleet huolissaan rajauksen tiukkuudesta, ulkopuolelle jäävät muunmuassa journalistit ja itsenäiset tutkijat. Ymmärrettävästi erittäin pettyneitä ovat olleet myös yksityisen sektorin toimijat: tiedon- ja tekstinlouhinta ovat merkitystään kasvattava työkalu useiden yritysten toiminnassa.</p><p>Käytännössä Eurooppalaiset yritykset joutuvat joko viemään toimintansa muualle, tai jättämään nämä toiminnot pois tuotteistaan ja tuotekehityksestään. (&nbsp; <a href="https://www.leru.org/news/eu-copyright-reform-and-tdm-potentially-good-for-research-but-certainly-not-yet-for-innovation">https://www.leru.org/news/eu-copyright-reform-and-tdm-potentially-good-for-research-but-certainly-not-yet-for-innovation</a> )&nbsp; Useat artiklan kriitikot puolustavat niin sanottua &quot;The Right to Read is the Right to Mine&quot; -periaatetta, eli sitä että materiaalia joka sinulla on lupa lukea voit myös hyödyntää louhinnassa. Louhinnassa tarkoituksena on kerätä kohteena olevista aineistoista tietoa ja havaintoja osana isoa kokonaisuutta - ei uudelleenkäyttää tai levittää teosta -&nbsp; joten kysymyksen ei pitäisi olla kopioinnista tekijänoikeuslakien alkuperäisessä tarkoituksessa.&nbsp;<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Euroopan unionilla on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, jonka tavoitteena on edistää digitaalista sisämarkkina-aluetta: On kaikkien toimijoiden etu että pelisäännöt ovat samat koko EU:n alueella. Kokonaisuudessa on mukana muutama ongelmallinen kohta, jotka olisi tärkeää saada korjattua ennen direktiivin hyväksymistä. 
Aiemmin olen kirjoittanut linkkiverosta (artikla 11) ja sensuuriboteista (artikla 13).

Tiedon- ja tekstinlouhintaan liittyvät oikeuskysymykset ovat yksi keskeinen palanen valmisteilla olevaa EU.n tekijänoikeusuudistusta. Erilaiset louhintamenetelmät liittyvät käytännössä olennaisen ja mielenkiintoisen tiedon löytämiseen suurista datamassoista, ja ovat tutkimuskäytön lisäksi keskeinen työkalu muun muassa koneoppimisessa. 

Tällä hetkellä tiedonlouhinnan ja tekijänoikeuskysymysten tilanne on haastava. Tiedon- ja tekstinlouhintaan perustuva tutkimus- ja kehittämistyö toimii parhaimmillaankin harmaalla alueella ja johtaa käytännössä usein tekijänoikeusrikkomuksiin. Nämä tekijänoikeusrikkomukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti luonteeltaan teknisiä, liittyen esimerkiksi prosessien vaatimiin väliaikaisiin kopioihin. Tämä on ollut huomattava haaste eurooppalaisessa tutkimustyössä sekä selkeä rajoite uusien start upien synnylle. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi esimerkiksi: https://www.create.ac.uk/blog/2018/04/25/why-tdm-exception-copyright-directive-digital-single-market-not-what-eu-copyright-needs/ ja https://www.researchgate.net/publication/323668123_A_Legal_Perspective_on_Training_Models_for_Natural_Language_Processing

Tämä on ongelma on ollut tiedossa myös EU:n uudistusta valmisteltaessa ja siihen yritetään vastata artiklassa 3. Käytännössä tarkoitus on ratkaista nämä ongelmat rajaamalla tiedon- ja tekstinlouhintatoiminta tekijänoikeuksien ulkopuolelle. Ajatus on hyvä, mutta valitettavasti rajattu aivan liian jyrkästi. 

Artikla 3 on rajattu  vain tieteellistä tutkimusta varten ja vain tutkimusorganisaatioiden käyttöön. Tässä yhteydessä tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan vain "korkeakoulua, tutkimuslaitosta tai mitä tahansa muuta organisaatiota, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä tieteellistä tutkimusta". Useat toimijat ovat olleet huolissaan rajauksen tiukkuudesta, ulkopuolelle jäävät muunmuassa journalistit ja itsenäiset tutkijat. Ymmärrettävästi erittäin pettyneitä ovat olleet myös yksityisen sektorin toimijat: tiedon- ja tekstinlouhinta ovat merkitystään kasvattava työkalu useiden yritysten toiminnassa.

Käytännössä Eurooppalaiset yritykset joutuvat joko viemään toimintansa muualle, tai jättämään nämä toiminnot pois tuotteistaan ja tuotekehityksestään. (  https://www.leru.org/news/eu-copyright-reform-and-tdm-potentially-good-for-research-but-certainly-not-yet-for-innovation )  Useat artiklan kriitikot puolustavat niin sanottua "The Right to Read is the Right to Mine" -periaatetta, eli sitä että materiaalia joka sinulla on lupa lukea voit myös hyödyntää louhinnassa. Louhinnassa tarkoituksena on kerätä kohteena olevista aineistoista tietoa ja havaintoja osana isoa kokonaisuutta - ei uudelleenkäyttää tai levittää teosta -  joten kysymyksen ei pitäisi olla kopioinnista tekijänoikeuslakien alkuperäisessä tarkoituksessa. 
 

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257053-eun-tekijanoikeusuudistus-uhka-start-upeille-ja-tutkivalle-journalismille#comments EU Start-upit Tekijänoikeudet Mon, 18 Jun 2018 04:29:08 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257053-eun-tekijanoikeusuudistus-uhka-start-upeille-ja-tutkivalle-journalismille
Tehkäämme hyvää Kristuksen nimessä! http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257026-tehkaamme-hyvaa-kristuksen-nimessa <p>Tänään sunnuntaina auringon lämpimästi paistessa, lintujen laulauessa ja puiston kukkien kukkiessa oli lysti kävellä jumalanpalvelukseen Tuiran kirkkoon, joka oli jokseenkin täynnä sanankuulijoista. Komeasti kajahtivat kesäiset virret naiskanttorin soittaessa ja laulaessa ja seurakunan ylistäessä kesäisen luonnon kauneutta.</p><p>Suurta tyydytystä toi myös Tuiran seurakunnan kirkkoherran, teologian tohtori <em>Niilo Pesosen</em> saarna apostoli Matteuksen kutsumisesta opetustehtäviin. &rdquo;Seuraa minua&rdquo;, Jeesus sanoi, ja Matteus, tullimies, publikaani, seurasi. Kun Jeesus meni Matteuksen kotiin ja söi veronkerääjän kaverien kanssa, fariseukset kysyivät häneltä, miksi syöt publikaanien kanssa, Jeesus vastasi: &rdquo;Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.&rdquo;</p><p>Tohtori Pesonen valotti Jeesuksen aikaista Israelin yhteiskuntaa, joka oli roomalaisten miehittämä. Publikaanit, nuo veronkantaja-tullimiehet, kantoivat kaupunkien porteilla tullimaksut Roomalle ja tunnetusti kiskoivat omaan pussiinsa ja rikastuivat virkatoimissaan ja siksi olivat halveksittuja.</p><p>Otan vielä toisen kohdan kirkkoherra Pesosen saarnasta. Hän kertoi kuinka Kristuksen kirkko leviää vauhdilla kaikkialla maailmassa, paitsi Euroopassa. Erityisesti Afrikassa kristinusko menestyy lähinnä kahdesta syystä: ihmiset elävät yhä lähellä luontoa ja ovat kosketuksessa Luojaansa. Toinen syy on, että kirkot, seurakunnat ja yksittäiset kristityt julistavat Jumalan sanaa kouluissa, oppilaitoksissa ja yliopistoissakin on teologinen opetus korkealla tasolla. Erään piispan sanoin: &rdquo;Kristityt tuntee siitä, että he tekevät hyvää.&rdquo;</p><p>Iloitsin tästä kotiseurakuntani kirkkoherran opettavaisesta ja ajankohtaisesta saarnasta ja ajattelin, että tässä on suora ja hyvä viesti tämän päivän Suomeen. EU on rationaalinen ja ateistinen. Vieraita uskontoja se suosii, mutta kristinuskoa se ajaa tietoisesti alas. EU:n lippuun ja muihin tunnuksiin, saati periaatejulistukseen, ei päästetty mitään kristinuskoon viittaavaa, vaikka koko kulttuuurimme rakentuu kristinuskolle. EU kieltää uskonsa ja Kristuksen!</p><p>Kuten roomalaiset hallitsivat Israelin maakuntaa, perivät raskaat veronsa Roomalle ja pakottivat juutalaisia roomalaisen lain alle, elämme me suomalaisetkin EU:n lakien ja tapojen alla. Alusta alkaen olemme maksaneet kaikesta arvonlisäveron alaisesta maksusta vajaan puolen prosenttiyksikön siivun EU:lle, joka näin vetää meiltä jäsenyysveroa EU:n liittovaltiolle.</p><p>Vuosi vuodelta viedään Suomea yhä kauemmaksi omasta päätöksenteosta. Kun ennen maksoimme pienviljelijällekin kansallista tukea ammattinsa harjoittamiseen, nyt tukea saavat vain suurviljelijät. Miljardin euron jäsenmaksusta emme tavalliselle ihmiselle saa juuri mitään, vaan kaiken vievät suurviljelijät ja kasvava publikaanien, byrokraattien ja lobbarien porukka, joka laatii lait niin, että veronkiertäjien &ndash; fariseusten ja publikaanien porukka &ndash; pääsee verottajan kouraa karkuun.</p><p>Se, joka seurasi viime torstain kyselytuntia eduskunnasta, saattoi havaita kuinka alas olemme vajonneet omassa päätösvallassamme, kun emme edes kuuluisaa sote-uudistusta kykene tekemään seisomalla omin jaloin ja tekemällä omia kansallisia päätöksiä. &rdquo;Joo-miehen&rdquo; päätökset voitaisiin tehdä muutaman ihmisen porukalla, ei siihen kansaneduskuntaa tarvita.</p><p>Palaan lopuksi tohtori Niilo Pesosen saarnan kristinuskon ydinasiaan, siihen että kristityn tuntee siitä, että hän tekee hyvää. Kansalaisena kysyn: miksi kaikki hyvä pitää tehdä valtion, toisten veronmaksajien maksun päähän? Jospa 1000-vuotisen kristillisen perinteen mukaisesti valtiomme ja kirkkomme johtajat julkisesti kiittäisivät Jumalaa kaikesta hänen meille osoittamasta hyvyydestä, niin kansamme nurisematta antaisi kohtuullisen siivun &ndash; Jumalaa ja Kristusta ylistäen &ndash; suomalaisten hädänalaisten lisäksi myös todellisessa hädässä Suomeen tuleville. Ehkä silloin Suomen valtio ja kirkko menestyisivät ja kasvaisivat.</p><p>Kiitollisena muistelen sitä, että olen saanut kasvaa kristillis-isänmaallisessa Suomessa. Nyt mieli järkyttyneenä olen lukenut uutisia suomalaisista oppikirjoista, joissa maahanmuuttotaustaisia juuriltaan aavikkojen lapsia kasvatetaan kiittämään Allahia tästä kauniista maasta Suomesta, sen metsistä ja järvistä. &ndash; Suomen publikaanien ja fariseusten mielestä Suvivirsi ei kuitenkaan heille sovi, koska se on ristiriidassa heidän kotoutumisen kanssa. Mielestäni se sopii &ndash; ja sen pitää sopia &ndash; kaikille suomalaisille ja suomalaisiksi kasvatettaville lapsille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään sunnuntaina auringon lämpimästi paistessa, lintujen laulauessa ja puiston kukkien kukkiessa oli lysti kävellä jumalanpalvelukseen Tuiran kirkkoon, joka oli jokseenkin täynnä sanankuulijoista. Komeasti kajahtivat kesäiset virret naiskanttorin soittaessa ja laulaessa ja seurakunan ylistäessä kesäisen luonnon kauneutta.

Suurta tyydytystä toi myös Tuiran seurakunnan kirkkoherran, teologian tohtori Niilo Pesosen saarna apostoli Matteuksen kutsumisesta opetustehtäviin. ”Seuraa minua”, Jeesus sanoi, ja Matteus, tullimies, publikaani, seurasi. Kun Jeesus meni Matteuksen kotiin ja söi veronkerääjän kaverien kanssa, fariseukset kysyivät häneltä, miksi syöt publikaanien kanssa, Jeesus vastasi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.”

Tohtori Pesonen valotti Jeesuksen aikaista Israelin yhteiskuntaa, joka oli roomalaisten miehittämä. Publikaanit, nuo veronkantaja-tullimiehet, kantoivat kaupunkien porteilla tullimaksut Roomalle ja tunnetusti kiskoivat omaan pussiinsa ja rikastuivat virkatoimissaan ja siksi olivat halveksittuja.

Otan vielä toisen kohdan kirkkoherra Pesosen saarnasta. Hän kertoi kuinka Kristuksen kirkko leviää vauhdilla kaikkialla maailmassa, paitsi Euroopassa. Erityisesti Afrikassa kristinusko menestyy lähinnä kahdesta syystä: ihmiset elävät yhä lähellä luontoa ja ovat kosketuksessa Luojaansa. Toinen syy on, että kirkot, seurakunnat ja yksittäiset kristityt julistavat Jumalan sanaa kouluissa, oppilaitoksissa ja yliopistoissakin on teologinen opetus korkealla tasolla. Erään piispan sanoin: ”Kristityt tuntee siitä, että he tekevät hyvää.”

Iloitsin tästä kotiseurakuntani kirkkoherran opettavaisesta ja ajankohtaisesta saarnasta ja ajattelin, että tässä on suora ja hyvä viesti tämän päivän Suomeen. EU on rationaalinen ja ateistinen. Vieraita uskontoja se suosii, mutta kristinuskoa se ajaa tietoisesti alas. EU:n lippuun ja muihin tunnuksiin, saati periaatejulistukseen, ei päästetty mitään kristinuskoon viittaavaa, vaikka koko kulttuuurimme rakentuu kristinuskolle. EU kieltää uskonsa ja Kristuksen!

Kuten roomalaiset hallitsivat Israelin maakuntaa, perivät raskaat veronsa Roomalle ja pakottivat juutalaisia roomalaisen lain alle, elämme me suomalaisetkin EU:n lakien ja tapojen alla. Alusta alkaen olemme maksaneet kaikesta arvonlisäveron alaisesta maksusta vajaan puolen prosenttiyksikön siivun EU:lle, joka näin vetää meiltä jäsenyysveroa EU:n liittovaltiolle.

Vuosi vuodelta viedään Suomea yhä kauemmaksi omasta päätöksenteosta. Kun ennen maksoimme pienviljelijällekin kansallista tukea ammattinsa harjoittamiseen, nyt tukea saavat vain suurviljelijät. Miljardin euron jäsenmaksusta emme tavalliselle ihmiselle saa juuri mitään, vaan kaiken vievät suurviljelijät ja kasvava publikaanien, byrokraattien ja lobbarien porukka, joka laatii lait niin, että veronkiertäjien – fariseusten ja publikaanien porukka – pääsee verottajan kouraa karkuun.

Se, joka seurasi viime torstain kyselytuntia eduskunnasta, saattoi havaita kuinka alas olemme vajonneet omassa päätösvallassamme, kun emme edes kuuluisaa sote-uudistusta kykene tekemään seisomalla omin jaloin ja tekemällä omia kansallisia päätöksiä. ”Joo-miehen” päätökset voitaisiin tehdä muutaman ihmisen porukalla, ei siihen kansaneduskuntaa tarvita.

Palaan lopuksi tohtori Niilo Pesosen saarnan kristinuskon ydinasiaan, siihen että kristityn tuntee siitä, että hän tekee hyvää. Kansalaisena kysyn: miksi kaikki hyvä pitää tehdä valtion, toisten veronmaksajien maksun päähän? Jospa 1000-vuotisen kristillisen perinteen mukaisesti valtiomme ja kirkkomme johtajat julkisesti kiittäisivät Jumalaa kaikesta hänen meille osoittamasta hyvyydestä, niin kansamme nurisematta antaisi kohtuullisen siivun – Jumalaa ja Kristusta ylistäen – suomalaisten hädänalaisten lisäksi myös todellisessa hädässä Suomeen tuleville. Ehkä silloin Suomen valtio ja kirkko menestyisivät ja kasvaisivat.

Kiitollisena muistelen sitä, että olen saanut kasvaa kristillis-isänmaallisessa Suomessa. Nyt mieli järkyttyneenä olen lukenut uutisia suomalaisista oppikirjoista, joissa maahanmuuttotaustaisia juuriltaan aavikkojen lapsia kasvatetaan kiittämään Allahia tästä kauniista maasta Suomesta, sen metsistä ja järvistä. – Suomen publikaanien ja fariseusten mielestä Suvivirsi ei kuitenkaan heille sovi, koska se on ristiriidassa heidän kotoutumisen kanssa. Mielestäni se sopii – ja sen pitää sopia – kaikille suomalaisille ja suomalaisiksi kasvatettaville lapsille.

]]>
151 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257026-tehkaamme-hyvaa-kristuksen-nimessa#comments EU Kirkko Kristinusko Liittovaltio Suvivirsi Sun, 17 Jun 2018 11:11:47 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257026-tehkaamme-hyvaa-kristuksen-nimessa
Miksi Euroopan unioni ajaa ennakkosensuuria? http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria <p>Euroopan unioni on valmistelemassa <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52016PC0593">uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita</a>.&nbsp;Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.</p><ul><li>Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.</li><li>Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu <a href="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/">synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille</a>.</li><li>Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.</li><li>Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.</li><li>Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?</li></ul><p>Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni on valmistelemassa uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita. Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.

  • Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.
  • Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille.
  • Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.
  • Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.
  • Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?

Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.  

]]>
9 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria#comments Ennakkosensuuri EU Euroopan unioni Internet Tekijänoikeudet Fri, 15 Jun 2018 05:28:51 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria
EU ja NL kansojen vankila -eliitin paratiisi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256878-eu-kansojen-vankila-eliitin-paratiisi <p>Venäjällä ja sieltä paenneita kenraaleita oli paljon, jotka olivat uskollisuuttaan Romanoveille lausuneet. Yksi oli Mannerheim. Toinen oli vaikkapa Judenitsh. Muita oli 7 - 9, joillakin oma ns valkoinen armeijakin komennossaan.</p><p>Meillä englantilaiset sotarahoittajat, sekä juuri nämä valkoiset kenraalit houkutti Mannerheimin suomalaisia hyökkäämään Pietariin ja palauttamaan Romanovien sukurippeet valtaan. Osaammehan pohtia, mitä siitä olisi seurannut? Emmekö? Minä kerron.</p><p>Suomea ei olisi! Ainutkaan Romanov, tai neuvonantajansa ei olisi enää sietänyt autonomiaa 1919 jälkeen päästyään takaisin valtaan! Suomi, Baltia ja Puola olisi liitetty neuvostojen valtioon pysyvästi kiväärillä. Lopuksi junakuljetuksin Siperiaan, jos valkoinen Judenitsh olisi voittanut. Vastaan väittäjäähän löytyy. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että suojeluskunta olisi lyönyt Venäjän armeijan 1919, yksin sinne 1919 hyökätessään.</p><p>Minä en ymmärrä tätä iloittua &rdquo;itsenäisyyttämme&rdquo;! Käskyt, uhkaukset, määräykset, lait ja virkamiesvalta tulee meille 100% Rysselistä. Siis se on, hei Rysseli -eikä Kreml! Rahaamme ei ole! Se yhteinenkin meiltä viedään Kreikkaan ja Somaliaan! Lippu annetaan vielä olla tyhmien heilutettavaksi 4. kesäkuuta ja 6. joulukuuta.</p><p>Me menemme käskystä Obaman ja Naton Putinin vastaisiin toimiin. Kärsimme siitä kauppasuhteissamme. Miljoonapalkkiot meidän verorahoistamme EU:n kautta nostaa balttimeijerit ja maajussit -emme me, Venäjä- boikotista! Kysykää Jäätteenmäeltä, paljonko EU on meille maksanut!</p><p>Meillä ei ole pääministeriä, eikä ministeriä, jolla munaa housuissa, sekä uskallus kertoa, että me kärsimme pakotteista, eivät portugaalit, hollantilaiset, engelsmannit tai saksalaiset, jotka sitä huutaa eniten. Meille Rysseli määrää mitä saamme valmistaa, sanoa, syödä, tai pitää kansallistapoinamme!</p><p>Ei niitä mämmiä, tervoja, klapitakkoja, savusaunoja, käyriä kurkkuja, suvivirsiä, eikä karjalanpiirakoita Romanovien ajan hallintokaan kieltänyt, vaikka sillä yhä pelotellaan. Nyt meitä kyttää rysseliläinen koneisto avaruudesta, netistä, puheluista ja oman sisäisen yhteistyöläisen kyttäyskoneistomme kautta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjällä ja sieltä paenneita kenraaleita oli paljon, jotka olivat uskollisuuttaan Romanoveille lausuneet. Yksi oli Mannerheim. Toinen oli vaikkapa Judenitsh. Muita oli 7 - 9, joillakin oma ns valkoinen armeijakin komennossaan.

Meillä englantilaiset sotarahoittajat, sekä juuri nämä valkoiset kenraalit houkutti Mannerheimin suomalaisia hyökkäämään Pietariin ja palauttamaan Romanovien sukurippeet valtaan. Osaammehan pohtia, mitä siitä olisi seurannut? Emmekö? Minä kerron.

Suomea ei olisi! Ainutkaan Romanov, tai neuvonantajansa ei olisi enää sietänyt autonomiaa 1919 jälkeen päästyään takaisin valtaan! Suomi, Baltia ja Puola olisi liitetty neuvostojen valtioon pysyvästi kiväärillä. Lopuksi junakuljetuksin Siperiaan, jos valkoinen Judenitsh olisi voittanut. Vastaan väittäjäähän löytyy. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että suojeluskunta olisi lyönyt Venäjän armeijan 1919, yksin sinne 1919 hyökätessään.

Minä en ymmärrä tätä iloittua ”itsenäisyyttämme”! Käskyt, uhkaukset, määräykset, lait ja virkamiesvalta tulee meille 100% Rysselistä. Siis se on, hei Rysseli -eikä Kreml! Rahaamme ei ole! Se yhteinenkin meiltä viedään Kreikkaan ja Somaliaan! Lippu annetaan vielä olla tyhmien heilutettavaksi 4. kesäkuuta ja 6. joulukuuta.

Me menemme käskystä Obaman ja Naton Putinin vastaisiin toimiin. Kärsimme siitä kauppasuhteissamme. Miljoonapalkkiot meidän verorahoistamme EU:n kautta nostaa balttimeijerit ja maajussit -emme me, Venäjä- boikotista! Kysykää Jäätteenmäeltä, paljonko EU on meille maksanut!

Meillä ei ole pääministeriä, eikä ministeriä, jolla munaa housuissa, sekä uskallus kertoa, että me kärsimme pakotteista, eivät portugaalit, hollantilaiset, engelsmannit tai saksalaiset, jotka sitä huutaa eniten. Meille Rysseli määrää mitä saamme valmistaa, sanoa, syödä, tai pitää kansallistapoinamme!

Ei niitä mämmiä, tervoja, klapitakkoja, savusaunoja, käyriä kurkkuja, suvivirsiä, eikä karjalanpiirakoita Romanovien ajan hallintokaan kieltänyt, vaikka sillä yhä pelotellaan. Nyt meitä kyttää rysseliläinen koneisto avaruudesta, netistä, puheluista ja oman sisäisen yhteistyöläisen kyttäyskoneistomme kautta.

]]>
8 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256878-eu-kansojen-vankila-eliitin-paratiisi#comments EU Harvainvalta Paratiisi Vankila Thu, 14 Jun 2018 07:58:16 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256878-eu-kansojen-vankila-eliitin-paratiisi
Ahvenanmaa haluaa itsenäistyä http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256791-ahvenanmaa-haluaa-itsenaistya <p>Mitä sanoo EU myönteiset?</p><p>Ålands Framtid (Ahvenanmaan tulevaisuus) haluaa kansanäänestyksen Ahvenanmaan itsenäistymisestä. Jonsson uskoo, että Ahvenanmaan itsenäistyminen tekisi hyvää Manner-Suomen ja Ahvenanmaan suhteille.</p><p>&quot;Jos Ahvenanmaa olisi itsenäinen, voisimme olla ennemminkin hyviä naapureita sen sijaan, että meillä on jatkuvasti näitä konflikteja&quot;. <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806082200989649_u0.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806082200989649_u0.shtml">https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806082200989649_u0.shtml</a></p><p>Uuden Suomen eurovaalikoneessa esitettiin väite, jonka mukaan &rdquo;EU:lla tulee olla yhteinen ulkopolitiikka, johon jäsenmaat sitoutuvat&rdquo;. Ehdokkaiden vastauksista koottu puoluekohtainen keskiarvo osoitti, että erityisen paljon samaa mieltä väitteen kanssa ovat vihreät, kokoomus, Sdp sekä Ruotsalainen kansanpuolue. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/68765-suuri-eu-kysymys-jakaa-suomen-puolueet-yhden-etu-toisen-haitta" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/68765-suuri-eu-kysymys-jakaa-suomen-puolueet-yhden-etu-toisen-haitta">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/68765-suuri-eu-kysymys-jakaa-suomen-puo...</a></p><p>Espanjaan virallisesti kuuluvalla Katalonialla on oma kielensä ja kulttuurinsa. Katalaanit ovat useaan otteeseen historiassa halunneet itsenäisyyttä tai laajempaa itsehallintoa. Itsenäisyyden kannatus kasvoi 2010-luvun alussa. Lopulta lähes puolet kannatti itsenäisyyttä.&nbsp;</p><p>Katalonian parlamentti äänesti alueen itsenäisyydestä 27. lokakuuta 2017, julistaen Katalonian tasavallan. Äänestystä pidettiin etenkin EU mielisten leireissä laittomana ja äänestyksen järjestäjien johtohahmoja pidätettiin. Espanjan poliisi käytti monin paikoin melko kovaa väkivaltaa äänestyspaikkojen hajottamisessa, ja yli 600 ihmistä haavoittui yhteenotoissa.&nbsp;&nbsp;</p><p>Tulisiko nyt jo ihan ennalta ehkäisyn varjolla pidättää Axel Jonsson, ettei EU:n käskystä Suomen poliisin tarvitseisi tarttua aseisiin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä sanoo EU myönteiset?

Ålands Framtid (Ahvenanmaan tulevaisuus) haluaa kansanäänestyksen Ahvenanmaan itsenäistymisestä. Jonsson uskoo, että Ahvenanmaan itsenäistyminen tekisi hyvää Manner-Suomen ja Ahvenanmaan suhteille.

"Jos Ahvenanmaa olisi itsenäinen, voisimme olla ennemminkin hyviä naapureita sen sijaan, että meillä on jatkuvasti näitä konflikteja". https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806082200989649_u0.shtml

Uuden Suomen eurovaalikoneessa esitettiin väite, jonka mukaan ”EU:lla tulee olla yhteinen ulkopolitiikka, johon jäsenmaat sitoutuvat”. Ehdokkaiden vastauksista koottu puoluekohtainen keskiarvo osoitti, että erityisen paljon samaa mieltä väitteen kanssa ovat vihreät, kokoomus, Sdp sekä Ruotsalainen kansanpuolue. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/68765-suuri-eu-kysymys-jakaa-suomen-puolueet-yhden-etu-toisen-haitta

Espanjaan virallisesti kuuluvalla Katalonialla on oma kielensä ja kulttuurinsa. Katalaanit ovat useaan otteeseen historiassa halunneet itsenäisyyttä tai laajempaa itsehallintoa. Itsenäisyyden kannatus kasvoi 2010-luvun alussa. Lopulta lähes puolet kannatti itsenäisyyttä. 

Katalonian parlamentti äänesti alueen itsenäisyydestä 27. lokakuuta 2017, julistaen Katalonian tasavallan. Äänestystä pidettiin etenkin EU mielisten leireissä laittomana ja äänestyksen järjestäjien johtohahmoja pidätettiin. Espanjan poliisi käytti monin paikoin melko kovaa väkivaltaa äänestyspaikkojen hajottamisessa, ja yli 600 ihmistä haavoittui yhteenotoissa.  

Tulisiko nyt jo ihan ennalta ehkäisyn varjolla pidättää Axel Jonsson, ettei EU:n käskystä Suomen poliisin tarvitseisi tarttua aseisiin?

]]>
60 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256791-ahvenanmaa-haluaa-itsenaistya#comments Ahvenanmaa EU RKP Tue, 12 Jun 2018 17:26:19 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256791-ahvenanmaa-haluaa-itsenaistya
Sixten Korkman-Eurooppa on moniongelmainen potilas http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256785-sixten-korkman-eurooppa-on-moniongelmainen-potilas <p><a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005716957.html?ref=rss">KLIKKAA TÄSTÄ HS UUTISEEN</a></p><p>&nbsp;</p><p>SIXTEN:&quot;Yhdysvallat on plutokratia, Venäjä on kleptokratia ja Kiina on yhden puolueen diktatuuri. Euroopassa on demokratiaa, kirjoittaa Sixten Korkman.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Mitähän Sixten&nbsp;tässä oikein yrittää sanoa.&nbsp; Eurooppa on käsittääkseni maanosa, jossa on viitisenkymmentä valtiota, joista vähän yli puolet on EU liittovaltion esiasteella.</p><p>Ja Venäjäkin osin Euroopassa.</p><p>Jos Yhdysvallat on plutokratia, niin on Euroopassakin oma plutokratiansa. Sen nimi on EU.</p><p>&nbsp;</p><p>SIXTEN:&quot;Eurooppa on tänään moniongelmainen potilas tai &ndash; toivon mukaan &ndash; toipilas. Oikeusvaltio on Puolassa ja Unkarissa uhattuna. Pakolaisiin kohdistuu muukalaisvihaa eikä pakolaispolitiikasta ole sopua. Brexit voi aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa niin Britannialle kuin EU:n jäsenmaille, Sixten sanoo.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Puolassa ja Unkarissa on pelko, että EU kiristää toimimaan vastoin kansan tahtoa&nbsp;pakolaispolitiikassa&nbsp;vähentämällä rahoitusta, eli meiltä suomalaisiltakin&nbsp;(nettomaksajilta) veroina kerättyjä euroja, joita sinne on lähetetty.</p><p>SIXTEN:&quot;Pakolaisiin kohdistuu muukalaisvihaa eikä sopua...&quot;</p><p>No ei ole eikä tule sopua. Tämä on täysin selvä juttu, eikä ole Eurooppa toipumassa tämän asian suhteen. Ja se viha kasvaa entisestään niin kauan, kun ovet on avoimet, mutta sitä yhteistä linjaa ei ole.&nbsp; On täysin selvää, että sitä yhteistä linjaa ei tule niin kauan kun on nykyiset jäsenmaat EU:ssa, niin ainoa ratkaisu on sulkea ne ulkorajat.</p><p>Tähänkään tuskin löytyy EU tason yksimielistä päätöstä, niin valtioiden pitäisi siihen asti hoitaa omat rajansa itsenäisesti kuntoon.</p><p>&nbsp;</p><p>SIXTEN&quot;Brexit voi aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa niin Britannialle kuin EU:n jäsenmaille, Sixten sanoo.&quot;</p><p>&nbsp; Se on sitä demokratiaa. Britania koki EU:n aiheuttavan Britanialle tuntuvaa vahinkoa ja päätti demokraattisesti mitä päätti. Halusiko Sixten että sitä demokratiaa on vai että sitä ei ole?</p><p>&nbsp;</p><p>SIXTEN&quot;Italia on toteutumista vailla oleva katastrofi, jonka uusi populistihallitus voi herkästi sysätä koko Euroopan vakautta uhkaavaan rahoituskriisiin. Euroopan talouskasvu näyttää olevan hiipumassa.&quot;</p><p>Joo tämä on&nbsp;yksi Euroalueen&nbsp;ongelmista. Yks kusee, niin koko maailman talous on sekaisin ja itsenäiset maat, jotka ovat tähän hölmöyteen viety, ei voi mitään asialle, kuten ei omalle kilpailukyvyllekään, edes rauhallisena aikana.</p><p>SIXTEN&quot;Iso uhka on, että protektionismi nostaa maailmalla päätään. Tilannetta ei helpota se, että <a class="person" href="https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpin"><u>Donald Trumpin https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpin</u></a>Yhdysvallat ja <a class="person" href="https://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putinin"><u>Vladimir Putininhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putinin</u></a> Venäjä pyrkivät lietsomaan Euroopassa eripuraisuutta. Maailman ja Euroopan tulevaisuudesta voi syystä olla huolissaan&quot;</p><p>Kumma juttu kun se protektionismi on iso uhka vain kun muut sitä tekevät, mutta se ei ole mikään uhka kun EU itse sitä tekee? <a href="http://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/eu-iski-kovat-tuontitullit-kiinalaisille-ja-venalaisille-terastuotteille-6571368">LINKKI 1</a>&nbsp;ja <a href="http://yle.fi/uutiset/3-6673150">LINNKI 2</a></p><p>&nbsp;</p><p>SIXTEN:&quot;Yhdysvaltojen ja Kiinan velkavetoinen talouskasvu ei ole kestävällä tolalla. Venäjän vakavat talousongelmat ovat ratkaisematta. Latinalaisessa Amerikassa yhä useampi maa on lähinnä kaaoksen tilassa. Merkittävä osa Afrikan väestöä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä.&quot;</p><p>Kai tämä nyt on huomannut, että täällä euroopassa velkaannutaan yhtä hurjaa ennätystahtia. Ja euroja on painettu 3 vuoden aikana yli 2 biljoonaa tyhjästä ja ollaan tilanteessa, että alkaa silti veto hyytyä. Korko on nollassa, velkaa ennätysmäärät ja biljoonaelvytys päällä ja silti talous alkaa hiipua. Missä se talous on kestävällä pohjalla?&nbsp;</p><p>SIXTEN:&quot;Sosiaalinen turvallisuus on Euroopassa omaa luokkaansa. Tässä maanosassa pyritään edelleen demokratian puolustamiseen.&quot;</p><p>Sananvapaus tosin kun on otettu pois, niin hieman se demokratian tunnekin siinä sivussa on varissut alleen..</p><p>&nbsp;</p><p>SIXTEN:&quot;Eurooppa on kohtalomme, onneksi enenevästi myönteinen sellainen.<br />Sen tarjoamia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää paremmin. Pakolaiskriisi voidaan ratkaista vain valtioiden välisen yhteistyön avulla. Sama pätee ilmaston lämpenemisen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen sekä talouden epävakaisuuden ja veropakolaisuuden kohdalla.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Täysin samaa mieltä. Ainoa mikä tuon estää on EU. Ne Euroopan valtiot, joilla on samankaltaiset taloustilanteet ja arvot, voisivat hyvin tehdä vahvaa yhteistyötä, mutta EU:ssa se ei onnistu, koska EU:ssa vaditaan yksimielisiä päätöksiä täysin erimielisiltä valtioilta kansoineen.</p><p>EU on ikuisten hitaiden ja kankeiden kompromissien hautasmaa, joka näivettää koko Euroopan rikkaan ja monimuotoisen historian, sekä tulevaisuuden.</p><p>&nbsp;</p><p>SIXTEN:&quot;Edessä on tämän kuun lopulla EU:n huippukokous ja ensi vuonna Suomen EU-puheenjohtajuus. Siihen tulee valmistautua hyvin.&quot;</p><p>Samaa mieltä. Kissa pöydälle vaan. Eli nämä ongelmat heti pöydälle EU:sta sekä Eurosta. Ja vaatia niihen ratkaisuja. Molemiin niitä on kaksi. Hajoaminen tai liittovaltio. Katsotaan sitten kumman demokratia haluaa...</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> KLIKKAA TÄSTÄ HS UUTISEEN

 

SIXTEN:"Yhdysvallat on plutokratia, Venäjä on kleptokratia ja Kiina on yhden puolueen diktatuuri. Euroopassa on demokratiaa, kirjoittaa Sixten Korkman."

 

Mitähän Sixten tässä oikein yrittää sanoa.  Eurooppa on käsittääkseni maanosa, jossa on viitisenkymmentä valtiota, joista vähän yli puolet on EU liittovaltion esiasteella.

Ja Venäjäkin osin Euroopassa.

Jos Yhdysvallat on plutokratia, niin on Euroopassakin oma plutokratiansa. Sen nimi on EU.

 

SIXTEN:"Eurooppa on tänään moniongelmainen potilas tai – toivon mukaan – toipilas. Oikeusvaltio on Puolassa ja Unkarissa uhattuna. Pakolaisiin kohdistuu muukalaisvihaa eikä pakolaispolitiikasta ole sopua. Brexit voi aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa niin Britannialle kuin EU:n jäsenmaille, Sixten sanoo."

 

Puolassa ja Unkarissa on pelko, että EU kiristää toimimaan vastoin kansan tahtoa pakolaispolitiikassa vähentämällä rahoitusta, eli meiltä suomalaisiltakin (nettomaksajilta) veroina kerättyjä euroja, joita sinne on lähetetty.

SIXTEN:"Pakolaisiin kohdistuu muukalaisvihaa eikä sopua..."

No ei ole eikä tule sopua. Tämä on täysin selvä juttu, eikä ole Eurooppa toipumassa tämän asian suhteen. Ja se viha kasvaa entisestään niin kauan, kun ovet on avoimet, mutta sitä yhteistä linjaa ei ole.  On täysin selvää, että sitä yhteistä linjaa ei tule niin kauan kun on nykyiset jäsenmaat EU:ssa, niin ainoa ratkaisu on sulkea ne ulkorajat.

Tähänkään tuskin löytyy EU tason yksimielistä päätöstä, niin valtioiden pitäisi siihen asti hoitaa omat rajansa itsenäisesti kuntoon.

 

SIXTEN"Brexit voi aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa niin Britannialle kuin EU:n jäsenmaille, Sixten sanoo."

  Se on sitä demokratiaa. Britania koki EU:n aiheuttavan Britanialle tuntuvaa vahinkoa ja päätti demokraattisesti mitä päätti. Halusiko Sixten että sitä demokratiaa on vai että sitä ei ole?

 

SIXTEN"Italia on toteutumista vailla oleva katastrofi, jonka uusi populistihallitus voi herkästi sysätä koko Euroopan vakautta uhkaavaan rahoituskriisiin. Euroopan talouskasvu näyttää olevan hiipumassa."

Joo tämä on yksi Euroalueen ongelmista. Yks kusee, niin koko maailman talous on sekaisin ja itsenäiset maat, jotka ovat tähän hölmöyteen viety, ei voi mitään asialle, kuten ei omalle kilpailukyvyllekään, edes rauhallisena aikana.

SIXTEN"Iso uhka on, että protektionismi nostaa maailmalla päätään. Tilannetta ei helpota se, että Donald Trumpin https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpinYhdysvallat ja Vladimir Putininhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putinin Venäjä pyrkivät lietsomaan Euroopassa eripuraisuutta. Maailman ja Euroopan tulevaisuudesta voi syystä olla huolissaan"

Kumma juttu kun se protektionismi on iso uhka vain kun muut sitä tekevät, mutta se ei ole mikään uhka kun EU itse sitä tekee? LINKKI 1 ja LINNKI 2

 

SIXTEN:"Yhdysvaltojen ja Kiinan velkavetoinen talouskasvu ei ole kestävällä tolalla. Venäjän vakavat talousongelmat ovat ratkaisematta. Latinalaisessa Amerikassa yhä useampi maa on lähinnä kaaoksen tilassa. Merkittävä osa Afrikan väestöä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä."

Kai tämä nyt on huomannut, että täällä euroopassa velkaannutaan yhtä hurjaa ennätystahtia. Ja euroja on painettu 3 vuoden aikana yli 2 biljoonaa tyhjästä ja ollaan tilanteessa, että alkaa silti veto hyytyä. Korko on nollassa, velkaa ennätysmäärät ja biljoonaelvytys päällä ja silti talous alkaa hiipua. Missä se talous on kestävällä pohjalla? 

SIXTEN:"Sosiaalinen turvallisuus on Euroopassa omaa luokkaansa. Tässä maanosassa pyritään edelleen demokratian puolustamiseen."

Sananvapaus tosin kun on otettu pois, niin hieman se demokratian tunnekin siinä sivussa on varissut alleen..

 

SIXTEN:"Eurooppa on kohtalomme, onneksi enenevästi myönteinen sellainen.
Sen tarjoamia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää paremmin. Pakolaiskriisi voidaan ratkaista vain valtioiden välisen yhteistyön avulla. Sama pätee ilmaston lämpenemisen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen sekä talouden epävakaisuuden ja veropakolaisuuden kohdalla."

 

Täysin samaa mieltä. Ainoa mikä tuon estää on EU. Ne Euroopan valtiot, joilla on samankaltaiset taloustilanteet ja arvot, voisivat hyvin tehdä vahvaa yhteistyötä, mutta EU:ssa se ei onnistu, koska EU:ssa vaditaan yksimielisiä päätöksiä täysin erimielisiltä valtioilta kansoineen.

EU on ikuisten hitaiden ja kankeiden kompromissien hautasmaa, joka näivettää koko Euroopan rikkaan ja monimuotoisen historian, sekä tulevaisuuden.

 

SIXTEN:"Edessä on tämän kuun lopulla EU:n huippukokous ja ensi vuonna Suomen EU-puheenjohtajuus. Siihen tulee valmistautua hyvin."

Samaa mieltä. Kissa pöydälle vaan. Eli nämä ongelmat heti pöydälle EU:sta sekä Eurosta. Ja vaatia niihen ratkaisuja. Molemiin niitä on kaksi. Hajoaminen tai liittovaltio. Katsotaan sitten kumman demokratia haluaa...

 


 

 

 


 

 

]]>
17 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256785-sixten-korkman-eurooppa-on-moniongelmainen-potilas#comments EU Tue, 12 Jun 2018 15:06:33 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256785-sixten-korkman-eurooppa-on-moniongelmainen-potilas
EU ja tekijänoikeusuudistus http://samimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256710-eu-ja-tekijanoikeusuudistus <p>Tällä hetkellä EU:ssa on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, joka toteutuessaan vaikuttaisi radikaalisti Internetiin. Tähän uudistukseen nimittäin sisältyy sellaisia ongelmakohtia kuin esimerkiksi linkkivero ja sensuuribotit.</p> <p>Linkkiveron tarkoituksenahan on yksinkertaisesti saada nettipalvelujen tuottajat, kuten Google ja Facebook, maksamaan sisällöntuottajille siitä hyvästä, että niiden palvelujen kautta jaetaan esimerkiksi uutislinkkejä. Tämähän ei ole mikään uusi ajatus, vaan tätä on jo aikaisemmin kokeiltu Espanjassa ja Saksassa. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet halutun kaltaisia. Sisällöntuottajien taloudellinen tilanne ei parantunut mitenkään ja Espanjassa Google News -palvelu lopetti toimintansa, kun taas Saksassa päädyttiin antamaan Googlelle poikkeuslupa linkittämiseen.</p> <p>Pidän myös erittäin huolestuttavana sitä, että tässä uudistuksessa nettialustat pakotettaisiin käyttämään ns. sensuuribotteja, jotka tarkistaisivat kaiken palveluun ladattavan sisällön tekijänoikeuksien alaisen materiaalin varalta. Tässähän ei myöskään ole mitään uutta, vaan samanlaisia järjestelmiä on ollut aikaisemminkin eivätkä ne ole osoittautuneet luotettaviksi. Laittoman sisällön lisäksi on sensuroitu myös paljon luvallistakin sisältöä.</p> <p>Oikeudellisten asioiden valiokunta tulee äänestämään asiasta 20. kesäkuuta ja tämä on ehdottomasti viimeinen mahdollisuus muokata aloitteen sisältöä. Valiokunnan jälkeen aloite menee Euroopan parlamentin käsittelyyn ja silloin ei ole kuin kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Joko hyväksyä aloite tai sitten hylätä se.</p> <p>Jos haluat olla vaikuttamassa asiaan, voit esimerkiksi ottaa yhteyttä suomalaisiin europarlamenttiedustajiin, joiden yhteystiedot löytyvät <a href="http://www.europarl.europa.eu/finland/resource/static/files/meppien-yhteystiedot-2014-2019.pdf" rel="noopener" target="_blank">täältä</a>. Suosittelen myös pitämään asiaa esillä sosiaalisessa mediassa.</p> <p><strong>Aiheeseen liittyviä kampanjoita:</strong><br /><a href="https://savethelink.org/" rel="noopener" target="_blank">Save the link!</a><br /><a href="https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/" rel="noopener" target="_blank">Let&rsquo;s stop the Censorship Machine!</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä hetkellä EU:ssa on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, joka toteutuessaan vaikuttaisi radikaalisti Internetiin. Tähän uudistukseen nimittäin sisältyy sellaisia ongelmakohtia kuin esimerkiksi linkkivero ja sensuuribotit.

Linkkiveron tarkoituksenahan on yksinkertaisesti saada nettipalvelujen tuottajat, kuten Google ja Facebook, maksamaan sisällöntuottajille siitä hyvästä, että niiden palvelujen kautta jaetaan esimerkiksi uutislinkkejä. Tämähän ei ole mikään uusi ajatus, vaan tätä on jo aikaisemmin kokeiltu Espanjassa ja Saksassa. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet halutun kaltaisia. Sisällöntuottajien taloudellinen tilanne ei parantunut mitenkään ja Espanjassa Google News -palvelu lopetti toimintansa, kun taas Saksassa päädyttiin antamaan Googlelle poikkeuslupa linkittämiseen.

Pidän myös erittäin huolestuttavana sitä, että tässä uudistuksessa nettialustat pakotettaisiin käyttämään ns. sensuuribotteja, jotka tarkistaisivat kaiken palveluun ladattavan sisällön tekijänoikeuksien alaisen materiaalin varalta. Tässähän ei myöskään ole mitään uutta, vaan samanlaisia järjestelmiä on ollut aikaisemminkin eivätkä ne ole osoittautuneet luotettaviksi. Laittoman sisällön lisäksi on sensuroitu myös paljon luvallistakin sisältöä.

Oikeudellisten asioiden valiokunta tulee äänestämään asiasta 20. kesäkuuta ja tämä on ehdottomasti viimeinen mahdollisuus muokata aloitteen sisältöä. Valiokunnan jälkeen aloite menee Euroopan parlamentin käsittelyyn ja silloin ei ole kuin kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Joko hyväksyä aloite tai sitten hylätä se.

Jos haluat olla vaikuttamassa asiaan, voit esimerkiksi ottaa yhteyttä suomalaisiin europarlamenttiedustajiin, joiden yhteystiedot löytyvät täältä. Suosittelen myös pitämään asiaa esillä sosiaalisessa mediassa.

Aiheeseen liittyviä kampanjoita:
Save the link!
Let’s stop the Censorship Machine!

]]>
1 http://samimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256710-eu-ja-tekijanoikeusuudistus#comments EU Tekijänoikeudet Mon, 11 Jun 2018 13:11:09 +0000 Sami Mattila http://samimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256710-eu-ja-tekijanoikeusuudistus
Palautuskeskukset Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256649-palautuskeskukset-pohjois-savoon-ja-pohjois-karjalaan <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10241863">Yle uutisten (6.6)</a> mukaan länsimaiset demokratiat: Itävalta, Tanska ja Saksa ovat neuvotelleet EU-alueen ulkopuolelle karkotusleirejä. &nbsp;Asiasta kertoivat Tanskan pääministeri ja Itävallan liittokansleri. Neuvotteluja on käyty suoraan euroopan maiden hallitusten kesken. Leireihin kerättäisiin <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005713815.html">kielteisen turvapaikkapäätöksen</a> saaneita odottamaan käännytystä.</p><p>Suomessa kielteisen päätöksen saaneiden määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna jopa &nbsp;5-6000 henkilöön. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10246879">Turvallisuuden takaamiseksi</a> voitaisiin perustaa koko maata palvelevat palautuskeskukset Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan , mistä matka jatkuisi Rissalan ja Onttolan kautta edelleen, EU:n toivomalla tavalla unionin ulkopuolelle.</p><p>Tanskan pääministerin mukaan, järjestelmä voidaan ottaa käyttöön jo tänä vuonna.</p><p>Maakuntien etuna olisi hyvät lentoyhteydet, rauhallinen ympäristö ja valmiiksi tarkoitukseen sopivaa tyhjää tilaa sadoille palautettaville. &nbsp;Myös osaavaa työvoimaa on runsaasti saatavilla, kun sitä on vapautunut jo suljetuista vastaanottokeskuksista. Mielestäni asiassa kannattaa olla aktiivinen nyt, sillä Itävallan kausi EU-puheenjohtajamaana alkaa heinäkuun alussa.</p><p>Suomi ja Savo voisi olla edelläkävijä, ja esittää niin maan hallitukselle kuin EU:lle pilottihanketta ja mahdollisesti saada EU-rahoitusta hankkeelle. Maakuntien tulee olla myös itse aktiivisia, eikä odottaa kaikkea valmiina.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisten (6.6) mukaan länsimaiset demokratiat: Itävalta, Tanska ja Saksa ovat neuvotelleet EU-alueen ulkopuolelle karkotusleirejä.  Asiasta kertoivat Tanskan pääministeri ja Itävallan liittokansleri. Neuvotteluja on käyty suoraan euroopan maiden hallitusten kesken. Leireihin kerättäisiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita odottamaan käännytystä.

Suomessa kielteisen päätöksen saaneiden määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna jopa  5-6000 henkilöön. Turvallisuuden takaamiseksi voitaisiin perustaa koko maata palvelevat palautuskeskukset Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan , mistä matka jatkuisi Rissalan ja Onttolan kautta edelleen, EU:n toivomalla tavalla unionin ulkopuolelle.

Tanskan pääministerin mukaan, järjestelmä voidaan ottaa käyttöön jo tänä vuonna.

Maakuntien etuna olisi hyvät lentoyhteydet, rauhallinen ympäristö ja valmiiksi tarkoitukseen sopivaa tyhjää tilaa sadoille palautettaville.  Myös osaavaa työvoimaa on runsaasti saatavilla, kun sitä on vapautunut jo suljetuista vastaanottokeskuksista. Mielestäni asiassa kannattaa olla aktiivinen nyt, sillä Itävallan kausi EU-puheenjohtajamaana alkaa heinäkuun alussa.

Suomi ja Savo voisi olla edelläkävijä, ja esittää niin maan hallitukselle kuin EU:lle pilottihanketta ja mahdollisesti saada EU-rahoitusta hankkeelle. Maakuntien tulee olla myös itse aktiivisia, eikä odottaa kaikkea valmiina.

]]>
9 http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256649-palautuskeskukset-pohjois-savoon-ja-pohjois-karjalaan#comments EU Palautuskeskus Sun, 10 Jun 2018 12:01:07 +0000 Jussi Wihonen http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256649-palautuskeskukset-pohjois-savoon-ja-pohjois-karjalaan
Taistelu Internetistä http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista <p>Euroopan unionilla on tekeillä iso digitaalisen sisämarkkina-alueen kehittämiseen liittyvä tekijänoikeusuudistus. Uudistus on oikeasti tarpeellinen ja selkeyttää pelisääntöjä monilta osin. On myös hyvä, että esimerkiksi uusien startup-yritysten on helpompi skaalata toimintaansa Eurooppaan, kun säännökset saadaan yhteneväisiksi koko alueella.</p> <p>Reformissa on kuitenkin pari keskeistä ongelmakohtaa, joiden korjaamiseksi muun muassa PiraattiMEP Julia Reda on toiminut koko valmisteluprosessin ajan. Nämä ongelmakohdat ovat niin huomattavia, että mikäli uudistus toteutuu tässä muodossa se muuttaa perustavalla tavalla sitä, miten ja mihin Internettiä käytämme.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>1) Linkkivero (artikla 11)</p> <p>Linkkiverolla tarkoitetaan lehdille/uutistoimijoille tarkoitettua uutta, tekijänoikeuksiin rinnastuvaa, niin kutsuttualähioikeutta.&nbsp; Tavoitteena linkkiverolla on saada erilaisten nettipalveluiden tuottajat (etenkin Google ja Facebook) maksamaan journalistista sisältöä tuottaville toimijoille siitä, että niiden palveluissa levitetään esimerkiksi uutislinkkejä. Ajatusta on jo kokeiltu mm. Espanjassa ja se toimi juuri niin huonosti kuin voi kuvitella: sisällöntuottajien taloudellinen tilanne lähinnä heikkeni - samoin kuin tiedon saatavuus.&nbsp;</p> <p>Lue lisää linkkiverosta:&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;<a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu" target="_blank">http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu</a></p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;<a href="https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/extra-copyright-for-news-sites/">https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/extra-copyright-for-news-sites/</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>2) Sensuuribotit&nbsp;(artikla 13)</p> <p>Yksi pelottavammista uudistuksen palasista ovat niinsanotut sensuuribotit. Ajatuksena on, että &quot;huomattavia määriä sisältöä&quot; netissä julkaisevat alustapalvelut käytännössä pakotetaan ottamaan käyttöön ns. sensuuribotit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki palveluun ladattava sisältö on ennakkotarkistettava algoritmilla, jonka tarkoitus on estää tekijänoikeuksien alaisen materiaalien julkaiseminen ilman lisenssiä.&nbsp;</p> <p>Miksi tämä on ongelmallista?</p> <p>Kaikki eri puolilla maailmaa kokeillut filtterijärjestelmät ovat osoittautuneet epätarkoiksi: paljon aivan luvallista sisältöä jää sensuuriin kiinni. Näissä tilanteissa pienet toimijat jäävät järjestelmällisesti isojen mediatalojen jalkoihin: Kun videosi, valokuvasi tai tekstisi jää aiheetta kiinni filtteriin, olet käytännössä syyllinen, kunnes todistat itsesi syyttömäksi - ja tämä on toistuvasti osoittautunut vaikeaksi tai mahdottomaksi.&nbsp;</p> <p>Lue lisää sensuuriboteista:&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;<a href="https://edri.org/proposed-internet-filter-will-strip-citizens-of-their-rights/" target="_blank">https://edri.org/proposed-internet-filter-will-strip-citizens-of-their-rights/</a></p> <p>&nbsp; &nbsp; * <a href="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/" title="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/">https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Call to action, eli mitä tälle vai tehdä?</p> <p>Ainakin valiokuntatasolla äänestykset ovat menossa todella tiukaksi. Seuraavaksi asiasta äänestää oikeudellisten asioiden valiokunta 20.6. Tämän hetken tiedon mukaan sensuuribotteja vaativa kanta on voittamassa äänestyksen yhden äänen erolla (<a href="https://juliareda.eu/2018/06/saveyourinternet/">https://juliareda.eu/2018/06/saveyourinternet/</a>)&nbsp;</p> <p>Oikeudellisten asioiden valiokunta on viimeinen paikka muokata aloitteen sisältöä fiksumpaan suuntaan. Valiokunnan jälkeen kokonaisuus menee parlamentin käsittelyyn heinäkuussa - tällöin vaihtoehdot ovat käytännössä hyväksy / hylkää.&nbsp;</p> <p>Nyt käsillä ovat viimeiset hetket osallistua julkiseen keskusteluun aiheesta ja luoda parlamentaarikoille painetta tehdä asiassa oikeat johtopäätökset.&nbsp;</p> <p>Kampanjoita aiheeseen liittyen:</p> <p>&nbsp; &nbsp; * Save the link!&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://savethelink.org/" target="_blank">https://savethelink.org/</a>&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;Let&rsquo;s stop the Censorship Machine!&nbsp;<a href="https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/" target="_blank">https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/</a>&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unionilla on tekeillä iso digitaalisen sisämarkkina-alueen kehittämiseen liittyvä tekijänoikeusuudistus. Uudistus on oikeasti tarpeellinen ja selkeyttää pelisääntöjä monilta osin. On myös hyvä, että esimerkiksi uusien startup-yritysten on helpompi skaalata toimintaansa Eurooppaan, kun säännökset saadaan yhteneväisiksi koko alueella.

Reformissa on kuitenkin pari keskeistä ongelmakohtaa, joiden korjaamiseksi muun muassa PiraattiMEP Julia Reda on toiminut koko valmisteluprosessin ajan. Nämä ongelmakohdat ovat niin huomattavia, että mikäli uudistus toteutuu tässä muodossa se muuttaa perustavalla tavalla sitä, miten ja mihin Internettiä käytämme. 

 

1) Linkkivero (artikla 11)

Linkkiverolla tarkoitetaan lehdille/uutistoimijoille tarkoitettua uutta, tekijänoikeuksiin rinnastuvaa, niin kutsuttualähioikeutta.  Tavoitteena linkkiverolla on saada erilaisten nettipalveluiden tuottajat (etenkin Google ja Facebook) maksamaan journalistista sisältöä tuottaville toimijoille siitä, että niiden palveluissa levitetään esimerkiksi uutislinkkejä. Ajatusta on jo kokeiltu mm. Espanjassa ja se toimi juuri niin huonosti kuin voi kuvitella: sisällöntuottajien taloudellinen tilanne lähinnä heikkeni - samoin kuin tiedon saatavuus. 

Lue lisää linkkiverosta: 

    * http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu

    * https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/extra-copyright-for-news-sites/

 

2) Sensuuribotit (artikla 13)

Yksi pelottavammista uudistuksen palasista ovat niinsanotut sensuuribotit. Ajatuksena on, että "huomattavia määriä sisältöä" netissä julkaisevat alustapalvelut käytännössä pakotetaan ottamaan käyttöön ns. sensuuribotit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki palveluun ladattava sisältö on ennakkotarkistettava algoritmilla, jonka tarkoitus on estää tekijänoikeuksien alaisen materiaalien julkaiseminen ilman lisenssiä. 

Miksi tämä on ongelmallista?

Kaikki eri puolilla maailmaa kokeillut filtterijärjestelmät ovat osoittautuneet epätarkoiksi: paljon aivan luvallista sisältöä jää sensuuriin kiinni. Näissä tilanteissa pienet toimijat jäävät järjestelmällisesti isojen mediatalojen jalkoihin: Kun videosi, valokuvasi tai tekstisi jää aiheetta kiinni filtteriin, olet käytännössä syyllinen, kunnes todistat itsesi syyttömäksi - ja tämä on toistuvasti osoittautunut vaikeaksi tai mahdottomaksi. 

Lue lisää sensuuriboteista: 

    * https://edri.org/proposed-internet-filter-will-strip-citizens-of-their-rights/

    * https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/

 

Call to action, eli mitä tälle vai tehdä?

Ainakin valiokuntatasolla äänestykset ovat menossa todella tiukaksi. Seuraavaksi asiasta äänestää oikeudellisten asioiden valiokunta 20.6. Tämän hetken tiedon mukaan sensuuribotteja vaativa kanta on voittamassa äänestyksen yhden äänen erolla (https://juliareda.eu/2018/06/saveyourinternet/

Oikeudellisten asioiden valiokunta on viimeinen paikka muokata aloitteen sisältöä fiksumpaan suuntaan. Valiokunnan jälkeen kokonaisuus menee parlamentin käsittelyyn heinäkuussa - tällöin vaihtoehdot ovat käytännössä hyväksy / hylkää. 

Nyt käsillä ovat viimeiset hetket osallistua julkiseen keskusteluun aiheesta ja luoda parlamentaarikoille painetta tehdä asiassa oikeat johtopäätökset. 

Kampanjoita aiheeseen liittyen:

    * Save the link!    https://savethelink.org/    

    * Let’s stop the Censorship Machine! https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/ 

   

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista#comments EU Tekijänoikeudet Sun, 10 Jun 2018 11:23:05 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista