Donald Trump http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/154187/all Thu, 11 Oct 2018 10:06:20 +0300 fi Kääntyivätkö osakemarkkinat Trumpia vastaan? http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262359-kaantyivatko-osakemarkkinat-trumpia-vastaan <p>Donald Trumpin kaltaiset oikeistopopulistiset johtajat &ndash; kuten myös Hitler ja Mussolini aikanaan tai Putin ja Erdogán nykyisin &ndash; uskovat pystyvänsä hallitsemaan talouden realiteetteja. Monesti he saavat myös kyyniset sijoittajat käyttämään uuden johdon tuomaa alkuvaiheen innostusta ja ensimmäisiä lupausten lunastuksia &ndash; kuten ympäristösäädösten purkua ja epärealistisia veronalennuksia - hyväkseen.</p> <p>Humalan jälkeen tulee kuitenkin krapula, ennemmin tai myöhemmin. Turkki ja Venäjä ovat jo tässä tilanteessa, ja siihen päätyy aikanaan myös Trumpin Yhdysvallat. Kiina on ilmeisesti jo alkanut myydä omistamiaan liittovaltion velkakirjoja, jolloin korot nousevat vaikka Trump kuinka sättisi keskuspankkia. Trump heikensi tällä viikolla mainettaan entisestäänkin umpityperällä hyökkäyksellä demokraattien terveydenhuoltoaloitetta vastaan, eikä hänellä ole varaa ryhtyä peruuttelemaan isommin aiempia kauppasotajulistuksiaan.</p> <p>Odotusarvot USA:n osakemarkkinoilla ovat nousseet niin korkeiksi, että laskeva momentum jää herkästi päälle kerran alettuaan. Sama suunta voi nousta vallalle kiinteistömarkkinoilla, jolloin kotitaloudet ja pankit ovat vaikeuksissa. Ennen pitkää myös yritysten markkinanäkymät heikkenevät, jolloin nykyinen ankara kilpailu työvoimasta kääntyy toimintojen saneerauksiksi ja henkilöstövähennyksiksi.</p> <p>Taitava presidentti keksisi jotakin momentumin pysäyttämiseksi, mutta Trump ei ole taitava eikä hänellä ole oikein välineitäkään käytettävissään. Ellei sitten kansainvälisen jännityksen kiristyminen saa kansakuntaa ryhmittymään johtonsa taakse, varusteluteollisuutta vauhtiin ja hetkeksi unohtamaan kasvavaan julkiseen velkaan liittyvät riskit.</p> <p>Eilen Yhdysvaltojen keskeiset osakeindeksit laskivat&nbsp; 3-4 prosenttia, viimeisten kuuden päivän aikana alamäkeä on tullut yhteensä vajaasta viidestä (Dow Jones) seitsemään ja puoleen (Nasdaq) prosenttiin. Lähipäivät näyttävät, arvioivatko markkinat jo toteutuneen kurssikorjauksen riittäväksi vai onko ilmapiiri muuttunut pysyvämmin. Ne testaavat myös Donald Trumpin hermojen kestävyyttä.</p> <p>Näillä tapahtumilla on iso merkitys kongressin välivaaleja ajatellen. Niihin on enää runsaat kolme ja puoli viikkoa. Vielä ennen eilistä korkeasuhdanteen synnyttämän hyvän olon tunteen yhdessä patriarkaatin vastahyökkäyksen kanssa arvioitiin ehkä auttavan republikaaneja säilyttämään Trumpin toilauksista huolimatta enemmistönsä niin senaatissa kuin edustajainhuoneessakin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trumpin kaltaiset oikeistopopulistiset johtajat – kuten myös Hitler ja Mussolini aikanaan tai Putin ja Erdogán nykyisin – uskovat pystyvänsä hallitsemaan talouden realiteetteja. Monesti he saavat myös kyyniset sijoittajat käyttämään uuden johdon tuomaa alkuvaiheen innostusta ja ensimmäisiä lupausten lunastuksia – kuten ympäristösäädösten purkua ja epärealistisia veronalennuksia - hyväkseen.

Humalan jälkeen tulee kuitenkin krapula, ennemmin tai myöhemmin. Turkki ja Venäjä ovat jo tässä tilanteessa, ja siihen päätyy aikanaan myös Trumpin Yhdysvallat. Kiina on ilmeisesti jo alkanut myydä omistamiaan liittovaltion velkakirjoja, jolloin korot nousevat vaikka Trump kuinka sättisi keskuspankkia. Trump heikensi tällä viikolla mainettaan entisestäänkin umpityperällä hyökkäyksellä demokraattien terveydenhuoltoaloitetta vastaan, eikä hänellä ole varaa ryhtyä peruuttelemaan isommin aiempia kauppasotajulistuksiaan.

Odotusarvot USA:n osakemarkkinoilla ovat nousseet niin korkeiksi, että laskeva momentum jää herkästi päälle kerran alettuaan. Sama suunta voi nousta vallalle kiinteistömarkkinoilla, jolloin kotitaloudet ja pankit ovat vaikeuksissa. Ennen pitkää myös yritysten markkinanäkymät heikkenevät, jolloin nykyinen ankara kilpailu työvoimasta kääntyy toimintojen saneerauksiksi ja henkilöstövähennyksiksi.

Taitava presidentti keksisi jotakin momentumin pysäyttämiseksi, mutta Trump ei ole taitava eikä hänellä ole oikein välineitäkään käytettävissään. Ellei sitten kansainvälisen jännityksen kiristyminen saa kansakuntaa ryhmittymään johtonsa taakse, varusteluteollisuutta vauhtiin ja hetkeksi unohtamaan kasvavaan julkiseen velkaan liittyvät riskit.

Eilen Yhdysvaltojen keskeiset osakeindeksit laskivat  3-4 prosenttia, viimeisten kuuden päivän aikana alamäkeä on tullut yhteensä vajaasta viidestä (Dow Jones) seitsemään ja puoleen (Nasdaq) prosenttiin. Lähipäivät näyttävät, arvioivatko markkinat jo toteutuneen kurssikorjauksen riittäväksi vai onko ilmapiiri muuttunut pysyvämmin. Ne testaavat myös Donald Trumpin hermojen kestävyyttä.

Näillä tapahtumilla on iso merkitys kongressin välivaaleja ajatellen. Niihin on enää runsaat kolme ja puoli viikkoa. Vielä ennen eilistä korkeasuhdanteen synnyttämän hyvän olon tunteen yhdessä patriarkaatin vastahyökkäyksen kanssa arvioitiin ehkä auttavan republikaaneja säilyttämään Trumpin toilauksista huolimatta enemmistönsä niin senaatissa kuin edustajainhuoneessakin.

]]>
9 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262359-kaantyivatko-osakemarkkinat-trumpia-vastaan#comments Donald Trump Suhdannevaihtelut USAn vaalit Thu, 11 Oct 2018 07:06:20 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262359-kaantyivatko-osakemarkkinat-trumpia-vastaan
Professori Sixten Korkman: - "Trump saattaa joutua vankilaan" http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262340-professori-sixten-korkman-trump-saattaa-joutua-vankilaan <p>Jyväskylän yliopistolla kuultiin tänään Professori Sixten Korkmanin ja Professori Jukka Pekkarisen pitämä luento - Rahan valta ja hyvinvointivaltion tulevaisuus.</p><ol start="10"></ol><p>Korkmanin ehkä mielenkiintoisin teema keskittyi institutionaalisen politiikan perinteeseen, joka on vahva erityisesti USA:ssa. Taustaa tälle voi Korkmanin mukaan hakea antiikin stoalaisuudesta, jossa ajateltiin ihmisen luonnostaan pyrkivän hyvään. Tämä filosofia kantoi myöhemmin kristinuskoon ja on sitä kautta pohjana vahvalle länsimaiselle institutionaaliselle politiikalle ja yhteiskuntarakenteelle. Tässä näkyy demokratian edut kuten ihmisyys, arvot, päätöksentekokyky ja monet muut yleisesti tunnustetut hyveet.</p><p>Se miksi kaikki valtiot eivät kykene pääsemään irti eriarvoisuudesta johtuu juuri institutionaalisen politiikan puuttumisesta. Tällaisessa valtiossa työn hedelmät vievät korruptio, rosvot tai muut välistävetäjät ja valtion kehityskulku katkeaa. Tästä syystä valtioiden huonovointisuuden syynä ei ole esimerkiksi&nbsp;Ilmastonmuutos vaan se, että maan institutionaalinen politiikka on syystä tai toisesta pirstaloitunut.</p><p>Tähän saakka Korkamin luento oli looginen ja hyvin perusteltu esitys.</p><p>Sitten seurasi kiusallisempi osuus kun keskustelu siirtyi salaliittoteorioihin.</p><p><u><strong>Valtaako <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_maailmanjärjestys_(salaliittoteoria)">NWO</a> maailman?</strong></u></p><p>Kun yleisöstä esitettiin kysymys, että edistääkö USAn presidentti Donald Trump uuden maailmanjärjestyksen (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_maailmanjärjestys_(salaliittoteoria)">NWO</a>) valtaan tuloa, oli professori Korkmanin vastaus melko suora. - &rdquo;En usko, että Trump pystyy tähän koska USA on perinteisen vahva institutionaalinen valtio. Lisäksi hän voi joutua lähtemään virastaan tai hän joutuu vankilaan. Tämä voi tapahtua jo Yhdysvaltain kongressivaalien tienoilla marraskuussa&rdquo;</p><p><em>Yhdysvaltain <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_kongressivaalit_2018">kongressivaalit 2018</a> järjestetään 6. marraskuuta 2018, jolloin valitaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_kongressi">kongressin</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_edustajainhuone">edustajainhuoneen</a> kaikki 435 jäsentä ja hieman yli kolmasosa senaattoreista eli 35 senaattoria <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_senaatti">senaattiin</a>. Kyseessä ovat välivaalit, sillä ne järjestetään presidentin virkakauden puolivälissä. Lisäksi valitaan osavaltio- ja paikallistason lainsäätäjiä kuten kuvernööri 36 osavaltioon ja kolmeen territorioon. (Lähde Wikipedia)</em></p><p>&nbsp;</p><p>Meillä on yleisesti puhuttu hyvinkin paljon ulkopuolisten tahojen, lähinnä Venäjän epäillystä osallistumisesta toisen valtion sisäpolitiikkaan, kuten USAn presidentin vaaleissa.</p><p>Suomessa on herätelty päättäjiä ruususen unesta myös tulevia kotimaan vaaleja ajatellen. Erityisesti meille tärkeiden valtioiden, kuten USAn kohdalla, lienee kuitenkin syytä kysyä, onko epäilyjen nostaminen yleiseen keskusteluun millään tavalla järkevää. Kun tiedustelulait ovat voimassa, viranomaisilla pitäisi olla kohtuu hyvin taustat hallinnassa. Tähän teemaan liittyy myös puolustus- ja turvallisuuspoliittiset seikat. Olemme hyvin pitkälle riippuvaisia USAn tuesta, eikä vähiten asehankintoihin liittyen.</p><p>Samoin talous- ja ulkopolitiikan asiantuntijoiden, kuten professori Korkmanin pitäisi ymmärtää ulostulojensa merkitys. On syytä muistaa, että presidenttiys on myös instituutio. Arvuutteleminen vieraan valtion presidentin mahdollisella vankeustuomiolla ei ole professorin arvolle sopivaa toimintaa. Sillä ei saisi olla mitään merkitystä, onko kyseinen presidentti pirstalepolitiikan, tai perinteisen/vahvan institutionaalisen politiikan tuote.</p><p>Reijo Paunonen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jyväskylän yliopistolla kuultiin tänään Professori Sixten Korkmanin ja Professori Jukka Pekkarisen pitämä luento - Rahan valta ja hyvinvointivaltion tulevaisuus.

    Korkmanin ehkä mielenkiintoisin teema keskittyi institutionaalisen politiikan perinteeseen, joka on vahva erityisesti USA:ssa. Taustaa tälle voi Korkmanin mukaan hakea antiikin stoalaisuudesta, jossa ajateltiin ihmisen luonnostaan pyrkivän hyvään. Tämä filosofia kantoi myöhemmin kristinuskoon ja on sitä kautta pohjana vahvalle länsimaiselle institutionaaliselle politiikalle ja yhteiskuntarakenteelle. Tässä näkyy demokratian edut kuten ihmisyys, arvot, päätöksentekokyky ja monet muut yleisesti tunnustetut hyveet.

    Se miksi kaikki valtiot eivät kykene pääsemään irti eriarvoisuudesta johtuu juuri institutionaalisen politiikan puuttumisesta. Tällaisessa valtiossa työn hedelmät vievät korruptio, rosvot tai muut välistävetäjät ja valtion kehityskulku katkeaa. Tästä syystä valtioiden huonovointisuuden syynä ei ole esimerkiksi Ilmastonmuutos vaan se, että maan institutionaalinen politiikka on syystä tai toisesta pirstaloitunut.

    Tähän saakka Korkamin luento oli looginen ja hyvin perusteltu esitys.

    Sitten seurasi kiusallisempi osuus kun keskustelu siirtyi salaliittoteorioihin.

    Valtaako NWO maailman?

    Kun yleisöstä esitettiin kysymys, että edistääkö USAn presidentti Donald Trump uuden maailmanjärjestyksen (NWO) valtaan tuloa, oli professori Korkmanin vastaus melko suora. - ”En usko, että Trump pystyy tähän koska USA on perinteisen vahva institutionaalinen valtio. Lisäksi hän voi joutua lähtemään virastaan tai hän joutuu vankilaan. Tämä voi tapahtua jo Yhdysvaltain kongressivaalien tienoilla marraskuussa”

    Yhdysvaltain kongressivaalit 2018 järjestetään 6. marraskuuta 2018, jolloin valitaan kongressin edustajainhuoneen kaikki 435 jäsentä ja hieman yli kolmasosa senaattoreista eli 35 senaattoria senaattiin. Kyseessä ovat välivaalit, sillä ne järjestetään presidentin virkakauden puolivälissä. Lisäksi valitaan osavaltio- ja paikallistason lainsäätäjiä kuten kuvernööri 36 osavaltioon ja kolmeen territorioon. (Lähde Wikipedia)

     

    Meillä on yleisesti puhuttu hyvinkin paljon ulkopuolisten tahojen, lähinnä Venäjän epäillystä osallistumisesta toisen valtion sisäpolitiikkaan, kuten USAn presidentin vaaleissa.

    Suomessa on herätelty päättäjiä ruususen unesta myös tulevia kotimaan vaaleja ajatellen. Erityisesti meille tärkeiden valtioiden, kuten USAn kohdalla, lienee kuitenkin syytä kysyä, onko epäilyjen nostaminen yleiseen keskusteluun millään tavalla järkevää. Kun tiedustelulait ovat voimassa, viranomaisilla pitäisi olla kohtuu hyvin taustat hallinnassa. Tähän teemaan liittyy myös puolustus- ja turvallisuuspoliittiset seikat. Olemme hyvin pitkälle riippuvaisia USAn tuesta, eikä vähiten asehankintoihin liittyen.

    Samoin talous- ja ulkopolitiikan asiantuntijoiden, kuten professori Korkmanin pitäisi ymmärtää ulostulojensa merkitys. On syytä muistaa, että presidenttiys on myös instituutio. Arvuutteleminen vieraan valtion presidentin mahdollisella vankeustuomiolla ei ole professorin arvolle sopivaa toimintaa. Sillä ei saisi olla mitään merkitystä, onko kyseinen presidentti pirstalepolitiikan, tai perinteisen/vahvan institutionaalisen politiikan tuote.

    Reijo Paunonen

     

     

    ]]>
    13 http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262340-professori-sixten-korkman-trump-saattaa-joutua-vankilaan#comments Demokratia ja talous Donald Trump Vaalit Wed, 10 Oct 2018 15:20:05 +0000 Reijo Paunonen http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262340-professori-sixten-korkman-trump-saattaa-joutua-vankilaan
    2400+ lakiprofessoria pitää Kavanaughin käytöstä sopimattomana http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262049-2400-lakiprofessoria-pitaa-kavanaughin-kaytosta-sopimattomana <p>New York Timesissa on julkaistu <a href="https://www.nytimes.com/interactive/2018/10/03/opinion/kavanaugh-law-professors-letter.html">vetoomus</a> senaatille, jossa vaaditaan, että Brett Kavanaughia ei valittaisi korkeimpaan oikeuteen hänen käytöksensä takia 27.9. senaatin kuulustelussa. <a href="https://www.washingtonpost.com/education/2018/10/04/unprecedented-unfathomable-more-than-law-professors-sign-letter-after-kavanaugh-hearing/">Washington Post</a> on haastatellut joitakin allekirjoittajia ja paras tiivistys on:</p> <p>&ldquo;As someone who knew and liked Brett Kavanaugh when we clerked together, I have tried very hard to stay out of this process and to give him the benefit of the doubt,&rdquo; said Mark Lemley, a professor at Stanford Law School. But Kavanaugh&rsquo;s behavior at the hearing last week &ldquo;was not what we should expect of a Supreme Court Justice. Telling obvious lies about his background, yelling at senators, refusing to answer questions, and blaming his troubles on others is not appropriate behavior.&rdquo;</p> <p>&quot;... Korkeimman oikeuden tuomarille sopivaa käytöstä ei ole kertoa ilmeisiä valheita taustastaan, huutaa senaattoreille, kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin ja syyttää muita omista ongelmistaan.&quot;</p> <p>Professorien reaktio oli melko spontaani ja sen takia useat sadat professorit eivät ehtineet vastaamaan sähköpostitse varmistusviestiin, joten heidän allekirjoituksiaan ei torstaina lähetettyyn vetoomukseen hyväksytty.</p> <p>Lisäksi noin 900 lakiprofessoria, jotka ovat naisia, ovat allekirjoittaneet toisen vastaavan vetoomuksen, josta kommentti:</p> <p>As a law professor, &ldquo;it is my responsibility to teach my students the highest standards of professionalism and decorum,&rdquo; Karla McKanders, a professor of law at Vanderbilt University Law School, said in an email. &ldquo;Judge Kavanaugh&rsquo;s testimony undermines the legal profession and would undermine the authority of the Supreme Court.&rdquo;</p> <p><strong>Lisäys:</strong> &quot;... Tuomari Kavanaughin todistus rapauttaa lainkäyttöä ja heikentäisi korkeimman oikeuden arvovaltaa.&quot;</p> <p>New York Times on tehnyt kuulusteluista tiiviin koosteen, jossa Kavanaugh selittää korkeimman oikeuden tuomarilta odottetavaa käytöstä ja toisaalta käyttäytyy aivan toisin. Koko kuulustelu, joka on lähes nelituntinen ja muita tiivistelmiä löytyy Youtubesta. Ei Googlen automaattitekstitys suomeksi ihan surkea ole..</p> <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/OFudaw3M9Cw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/OFudaw3M9Cw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <p>Tuo salaliittotuomio Clintonien taholta selittyy osittain siten, että Kavanaugh oli mukana ahdistelemassa, kun Bill Clintonilla oli ongelmia tyttöystävänsä takia. Kuulustelussa on hauskojakin kohtia, kaljaveikko, joka ei koskaan sammunut vaan &quot;meni nukkumaan&quot;. Eikä juonut alaikäisenä, kun oli 17.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kyllä nämä Trump-shown sivujuonetkin on viihdyttäviä ja popparia kuluu..</p> <p>Tämä kirjoitus poistaa Trump-shown pelikirjan esittelyni pois etusivulta, joten <a href="http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262046-potus-prince-of-the-united-states">POTUS - Prince Of The United States</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Lisäys:</strong></p> <p>Pari päivää vanha Kavanaughin huonekaverin haastattelu, jossa hän väittää Kavanaughin valehdelleen ja olleen keskimääräistä raskaampi juomari juuri arvelemaani <a href="https://www.imdb.com/title/tt0077975/">Animal House</a> -tyyliin. (John Landis - John Belushi leffa, joka oli mielestäni parempi kuin kaksikon myöhempi Blues Brothers). Tekstitys estetty valitettavasti.</p> <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/UQGrTMLYTCI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/UQGrTMLYTCI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <p><strong>Toinen:</strong></p> <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/KWjtI6n5xWM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/KWjtI6n5xWM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> New York Timesissa on julkaistu vetoomus senaatille, jossa vaaditaan, että Brett Kavanaughia ei valittaisi korkeimpaan oikeuteen hänen käytöksensä takia 27.9. senaatin kuulustelussa. Washington Post on haastatellut joitakin allekirjoittajia ja paras tiivistys on:

    “As someone who knew and liked Brett Kavanaugh when we clerked together, I have tried very hard to stay out of this process and to give him the benefit of the doubt,” said Mark Lemley, a professor at Stanford Law School. But Kavanaugh’s behavior at the hearing last week “was not what we should expect of a Supreme Court Justice. Telling obvious lies about his background, yelling at senators, refusing to answer questions, and blaming his troubles on others is not appropriate behavior.”

    "... Korkeimman oikeuden tuomarille sopivaa käytöstä ei ole kertoa ilmeisiä valheita taustastaan, huutaa senaattoreille, kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin ja syyttää muita omista ongelmistaan."

    Professorien reaktio oli melko spontaani ja sen takia useat sadat professorit eivät ehtineet vastaamaan sähköpostitse varmistusviestiin, joten heidän allekirjoituksiaan ei torstaina lähetettyyn vetoomukseen hyväksytty.

    Lisäksi noin 900 lakiprofessoria, jotka ovat naisia, ovat allekirjoittaneet toisen vastaavan vetoomuksen, josta kommentti:

    As a law professor, “it is my responsibility to teach my students the highest standards of professionalism and decorum,” Karla McKanders, a professor of law at Vanderbilt University Law School, said in an email. “Judge Kavanaugh’s testimony undermines the legal profession and would undermine the authority of the Supreme Court.”

    Lisäys: "... Tuomari Kavanaughin todistus rapauttaa lainkäyttöä ja heikentäisi korkeimman oikeuden arvovaltaa."

    New York Times on tehnyt kuulusteluista tiiviin koosteen, jossa Kavanaugh selittää korkeimman oikeuden tuomarilta odottetavaa käytöstä ja toisaalta käyttäytyy aivan toisin. Koko kuulustelu, joka on lähes nelituntinen ja muita tiivistelmiä löytyy Youtubesta. Ei Googlen automaattitekstitys suomeksi ihan surkea ole..

    www.youtube.com/watch?v=OFudaw3M9Cw

    Tuo salaliittotuomio Clintonien taholta selittyy osittain siten, että Kavanaugh oli mukana ahdistelemassa, kun Bill Clintonilla oli ongelmia tyttöystävänsä takia. Kuulustelussa on hauskojakin kohtia, kaljaveikko, joka ei koskaan sammunut vaan "meni nukkumaan". Eikä juonut alaikäisenä, kun oli 17.

     

    Kyllä nämä Trump-shown sivujuonetkin on viihdyttäviä ja popparia kuluu..

    Tämä kirjoitus poistaa Trump-shown pelikirjan esittelyni pois etusivulta, joten POTUS - Prince Of The United States

     

    Lisäys:

    Pari päivää vanha Kavanaughin huonekaverin haastattelu, jossa hän väittää Kavanaughin valehdelleen ja olleen keskimääräistä raskaampi juomari juuri arvelemaani Animal House -tyyliin. (John Landis - John Belushi leffa, joka oli mielestäni parempi kuin kaksikon myöhempi Blues Brothers). Tekstitys estetty valitettavasti.

    www.youtube.com/watch?v=UQGrTMLYTCI

    Toinen:

    www.youtube.com/watch?v=KWjtI6n5xWM

    ]]>
    25 http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262049-2400-lakiprofessoria-pitaa-kavanaughin-kaytosta-sopimattomana#comments Donald Trump Fri, 05 Oct 2018 05:00:00 +0000 Raimo Koski http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262049-2400-lakiprofessoria-pitaa-kavanaughin-kaytosta-sopimattomana
    POTUS - Prince Of The United States http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262046-potus-prince-of-the-united-states <p>Lyhenne <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/POTUS">POTUS</a> on tärkeä tuntea, jos seuraa Trump-showta alkukielellä. Prince on on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Niccol%C3%B2_Machiavelli" title="Niccolò Machiavelli">Niccolò Machiavellin</a> vuonna 1513 kirjoittaman kirjaklassikon englanninkielinen nimi. Suomeksi se on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruhtinas_(kirja)">Ruhtinas</a> (<em>Il Principe</em>), joka on mielestäni parempi käännös tarkoittaen Italian sen aikaisten kaupunkivaltioiden yksinvaltiasta. Sen vanhempi <a href="https://www.gutenberg.org/ebooks/45472">suomennos</a> vuodelta 1918 löytyy projekti Lönnrotin kautta projekti Gutenbergista.</p><p>Ruhtinas on se teos, joka määritteli machiavellismin, jonka wikipedia tiivistää:</p><p>&quot;Machiavelli described immoral behavior, such as dishonesty and the killing of innocents, as being normal and effective in politics. He even seemed to encourage it in some situations. The book gained notoriety due to claims that it teaches &quot;evil recommendations to tyrants to help them maintain their power&quot;.&quot;</p><p>Ruhtinas on melko ohut, joten siihen versioon, jonka luin 80-luvulla, oli liitetty myös Discourses (Valtiollisia mietelmiä) ja yhdessä ne olivat muistaakseni vajaa 400-sivuinen pokkari.</p><p>Lukukokemuksena Ruhtinas ei ollut mikään järisyttävä. Olin jo lukenut Goldingin Kärpästen herran ja Orwellin Eläinten vallankumouksen sekä 1984:n. Lisäksi Turun lyeossa oli siihen aikaan vain poikia ja koulukiusaamista tietysti esiintyi. Kun mekanismin tuntee, ei käytettyjen keinojen koventuminen hämmästytä. Trumphan sanoi jo ennen valintaansa, että presidenttinä hän voi vaikka ampua jonkun kadulla eikä häntä pidätetä.</p><p>Wikipedian artikkelissa minua kuitenkin hieman yllätti:</p><p>&quot;Antonio Gramscin tulkinnan mukaan Ruhtinas, johon Machiavelli viittaa, onkin kansa. Machiavelli ei kirjoittanut <em>Ruhtinas</em> -teosta suinkaan oppikirjaksi ruhtinaille &ndash; he eivät tarvinneet opasta vallankäyttöön koska he jo tiesivät kuinka valtaa käytetään &ndash; vaan paljastaakseen kansalle pikkuruhtinaiden metkut. Näin Gramsci käänsi käsityksen <em>Ruhtinaan</em> moraalittomuudesta nurin; teoksen päämäärä oli moraalinen: Italian yhdistäminen ja rauhoittaminen niin, että jatkuvista sodista päästäisiin eroon. Toteuttaakseen päämääräänsä Gramscin mukaan Machiavelli yritti kertoa kansalle sen olevan poliittinen toimija ja että kansan tulisi valita itselleen hyvä ruhtinas. Saman tulkinnan mukaan kirjan joutuminen katolisen kirkon indeksiin johtui nimenomaan siitä, että se paljasti myös kirkon kaksinaismoralistisen tavan käyttää valtaa, ei niinkään itse teoksen &rdquo;moraalittomuudesta&rdquo;.&quot;</p><p>Kuvat lisätty myöhemmin, kun muistin &quot;markkinointimateriaalin&quot;.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lyhenne POTUS on tärkeä tuntea, jos seuraa Trump-showta alkukielellä. Prince on on Niccolò Machiavellin vuonna 1513 kirjoittaman kirjaklassikon englanninkielinen nimi. Suomeksi se on Ruhtinas (Il Principe), joka on mielestäni parempi käännös tarkoittaen Italian sen aikaisten kaupunkivaltioiden yksinvaltiasta. Sen vanhempi suomennos vuodelta 1918 löytyy projekti Lönnrotin kautta projekti Gutenbergista.

    Ruhtinas on se teos, joka määritteli machiavellismin, jonka wikipedia tiivistää:

    "Machiavelli described immoral behavior, such as dishonesty and the killing of innocents, as being normal and effective in politics. He even seemed to encourage it in some situations. The book gained notoriety due to claims that it teaches "evil recommendations to tyrants to help them maintain their power"."

    Ruhtinas on melko ohut, joten siihen versioon, jonka luin 80-luvulla, oli liitetty myös Discourses (Valtiollisia mietelmiä) ja yhdessä ne olivat muistaakseni vajaa 400-sivuinen pokkari.

    Lukukokemuksena Ruhtinas ei ollut mikään järisyttävä. Olin jo lukenut Goldingin Kärpästen herran ja Orwellin Eläinten vallankumouksen sekä 1984:n. Lisäksi Turun lyeossa oli siihen aikaan vain poikia ja koulukiusaamista tietysti esiintyi. Kun mekanismin tuntee, ei käytettyjen keinojen koventuminen hämmästytä. Trumphan sanoi jo ennen valintaansa, että presidenttinä hän voi vaikka ampua jonkun kadulla eikä häntä pidätetä.

    Wikipedian artikkelissa minua kuitenkin hieman yllätti:

    "Antonio Gramscin tulkinnan mukaan Ruhtinas, johon Machiavelli viittaa, onkin kansa. Machiavelli ei kirjoittanut Ruhtinas -teosta suinkaan oppikirjaksi ruhtinaille – he eivät tarvinneet opasta vallankäyttöön koska he jo tiesivät kuinka valtaa käytetään – vaan paljastaakseen kansalle pikkuruhtinaiden metkut. Näin Gramsci käänsi käsityksen Ruhtinaan moraalittomuudesta nurin; teoksen päämäärä oli moraalinen: Italian yhdistäminen ja rauhoittaminen niin, että jatkuvista sodista päästäisiin eroon. Toteuttaakseen päämääräänsä Gramscin mukaan Machiavelli yritti kertoa kansalle sen olevan poliittinen toimija ja että kansan tulisi valita itselleen hyvä ruhtinas. Saman tulkinnan mukaan kirjan joutuminen katolisen kirkon indeksiin johtui nimenomaan siitä, että se paljasti myös kirkon kaksinaismoralistisen tavan käyttää valtaa, ei niinkään itse teoksen ”moraalittomuudesta”."

    Kuvat lisätty myöhemmin, kun muistin "markkinointimateriaalin".

     

    ]]>
    0 http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262046-potus-prince-of-the-united-states#comments Donald Trump Niccolò Machiavelli Thu, 04 Oct 2018 20:29:14 +0000 Raimo Koski http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262046-potus-prince-of-the-united-states
    YK 2.0 - maailmanjärjestön uusi järjestys http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261587-yk-20-maailmanjarjeston-uusi-jarjestys <p><em>Kolumni julkaistu 13.10.201</em>5</p><p>Maailmanpolitiikan keskipiste on viimeisen 70 vuoden ajan keskittynyt syksyllä New Yorkiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukseen.&nbsp;</p><p>Järjestön syntyhetki oli jo vuonna 1941 Yhdysvaltain presidentin&nbsp;Franklin D. Rooseveltin&nbsp;ja Britannian pääministerin&nbsp;Winston Churchillin&nbsp;laatimassa Atlantin julistuksessa, joka viitoitti tietä sodan jälkeiselle maailmalle. Julistus noudatteli paljon presidentti&nbsp;Woodrow Wilsonin&nbsp;14. kohdan ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen estää uuden sodan syttyminen ja perustaa Kansainliitto turvaamaan rauhaa.</p><p>Varsinaiseen YK:n perustamiskokoukseen San Franciscoon 1945 saivat osallistua liittoutuneiden valtojen lisäksi ne maat, jotka olivat virallisesti julistaneet sodan Saksalle tai Japanille 1.3.1945 mennessä.</p><p>Ihmiskunnan historian tuhoisimman sodan jälkeen perustettu YK on saavuttanut paljon.&nbsp;</p><p>Suurimpiin saavutuksiin voidaan laskea siirtomaajärjestelmän purkautuminen, lukemattomien alueellisten konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen sekä köyhyyden, aliravitsemuksen ja lapsikuolleisuuden merkittävä väheneminen maailmassa.</p><p>Saavutuksistaan huolimatta YK on nykyisellään jäänne menneestä maailmanjärjestyksestä. Maailma YK:n ympärillä on muuttunut, mutta kuten Venäjän YK-edustaja&nbsp;Vitali Tsurkin&nbsp;totesi, järjestöä hallitaan edelleen sillä perusteella, miten valtiot pärjäsivät toisessa maailmansodassa.&nbsp;</p><p>Yleiskokouksen aikataulukin on edelleen ajalta, jolloin edustajat seilasivat valtameriristeilijöillä New Yorkin ja Euroopan väliä.</p><p>Keskeisin elementti kansainvälisen rauhan ja vakauden sekä kehityksen turvaamisessa on YK-järjestelmän perusteellinen uudistaminen vastaamaan muuttuneita valtasuhteita sekä globaaleja uhkia, kuten ilmastonmuutosta.</p><p>Ensiksi on ratkaistava turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden ja nousevien suurvaltojen uusi vallanjako. Tätä ovat vaatineet erityisesti Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka.&nbsp;</p><p>Se, että pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus poistettaisiin ja jäsenmaiden määrää lisättäisiin, parantaisi turvallisuusneuvoston edustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti kriiseihin. Nykyisellään turvallisuusneuvosto on lähinnä hampaaton tiikeri, jossa Yhdysvallat ja Venäjä tekevät ratkaisuja enemmän kansallisten intressien kuin kansainvälisen turvallisuuden mukaan.</p><p>Vuosikymmenien aikana YK on saanut rinnalleen useita ylikansallisia maaryhmittymiä, kuten EU, AU, Arabi&shy;liitto, Caricom, Ecowas ja Asean.&nbsp;</p><p>Valtioiden välisillä järjestöillä on alueellisesti merkittävä rooli ja hyvät resurssit toimia. YK-järjestelmässä niillä ei ole sananvaltaa, vaan kaikki maat puhuvat omalla suullaan. Tiiviimpi yhteistyö järjestöjen välillä mahdollistaisi alueellisten ongelmien tehokkaamman ratkaisemisen ja lisäisi YK:n tehokuutta ja uskottavuutta.</p><p>YK on ensisijaisesti valtioi&shy;den välinen järjestö, johon kansalaisjärjestöt ja yksityinen sektori istuvat huonosti. Kestävän kehityksen edistämisessä ja tautien ehkäisemisessä maaryhmittymillä on kuitenkin paremmat verkostot ja keinot käytössään kuin YK:lla.&nbsp;</p><p>Euroopan unioni voisi hyvin ottaa johtajuuden YK:n uudistamisessa, sillä unionilla on tällä hetkellä kehittynein ylikansallinen päätöksen&shy;tekojärjestelmä sekä tiiviit yhteistyösuhteet yksityiseen ja kolmanteen sektoriin.&nbsp;</p><p>Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen YK:ssa tekisi unionista merkittävän vallankäyttäjän, joka parhaimmillaan pystyisi nousemaan kansallisten intressien yläpuolelle ja haastamaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan aseman YK:ssa. Tämä toive ei kuitenkaan toteudu niin kauan kuin Britannia ja Ranska pitävät kiinni omista asemistaan YK-hierarkian huipulla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kolumni julkaistu 13.10.2015

    Maailmanpolitiikan keskipiste on viimeisen 70 vuoden ajan keskittynyt syksyllä New Yorkiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukseen. 

    Järjestön syntyhetki oli jo vuonna 1941 Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Rooseveltin ja Britannian pääministerin Winston Churchillin laatimassa Atlantin julistuksessa, joka viitoitti tietä sodan jälkeiselle maailmalle. Julistus noudatteli paljon presidentti Woodrow Wilsonin 14. kohdan ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen estää uuden sodan syttyminen ja perustaa Kansainliitto turvaamaan rauhaa.

    Varsinaiseen YK:n perustamiskokoukseen San Franciscoon 1945 saivat osallistua liittoutuneiden valtojen lisäksi ne maat, jotka olivat virallisesti julistaneet sodan Saksalle tai Japanille 1.3.1945 mennessä.

    Ihmiskunnan historian tuhoisimman sodan jälkeen perustettu YK on saavuttanut paljon. 

    Suurimpiin saavutuksiin voidaan laskea siirtomaajärjestelmän purkautuminen, lukemattomien alueellisten konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen sekä köyhyyden, aliravitsemuksen ja lapsikuolleisuuden merkittävä väheneminen maailmassa.

    Saavutuksistaan huolimatta YK on nykyisellään jäänne menneestä maailmanjärjestyksestä. Maailma YK:n ympärillä on muuttunut, mutta kuten Venäjän YK-edustaja Vitali Tsurkin totesi, järjestöä hallitaan edelleen sillä perusteella, miten valtiot pärjäsivät toisessa maailmansodassa. 

    Yleiskokouksen aikataulukin on edelleen ajalta, jolloin edustajat seilasivat valtameriristeilijöillä New Yorkin ja Euroopan väliä.

    Keskeisin elementti kansainvälisen rauhan ja vakauden sekä kehityksen turvaamisessa on YK-järjestelmän perusteellinen uudistaminen vastaamaan muuttuneita valtasuhteita sekä globaaleja uhkia, kuten ilmastonmuutosta.

    Ensiksi on ratkaistava turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden ja nousevien suurvaltojen uusi vallanjako. Tätä ovat vaatineet erityisesti Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka. 

    Se, että pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus poistettaisiin ja jäsenmaiden määrää lisättäisiin, parantaisi turvallisuusneuvoston edustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti kriiseihin. Nykyisellään turvallisuusneuvosto on lähinnä hampaaton tiikeri, jossa Yhdysvallat ja Venäjä tekevät ratkaisuja enemmän kansallisten intressien kuin kansainvälisen turvallisuuden mukaan.

    Vuosikymmenien aikana YK on saanut rinnalleen useita ylikansallisia maaryhmittymiä, kuten EU, AU, Arabi­liitto, Caricom, Ecowas ja Asean. 

    Valtioiden välisillä järjestöillä on alueellisesti merkittävä rooli ja hyvät resurssit toimia. YK-järjestelmässä niillä ei ole sananvaltaa, vaan kaikki maat puhuvat omalla suullaan. Tiiviimpi yhteistyö järjestöjen välillä mahdollistaisi alueellisten ongelmien tehokkaamman ratkaisemisen ja lisäisi YK:n tehokuutta ja uskottavuutta.

    YK on ensisijaisesti valtioi­den välinen järjestö, johon kansalaisjärjestöt ja yksityinen sektori istuvat huonosti. Kestävän kehityksen edistämisessä ja tautien ehkäisemisessä maaryhmittymillä on kuitenkin paremmat verkostot ja keinot käytössään kuin YK:lla. 

    Euroopan unioni voisi hyvin ottaa johtajuuden YK:n uudistamisessa, sillä unionilla on tällä hetkellä kehittynein ylikansallinen päätöksen­tekojärjestelmä sekä tiiviit yhteistyösuhteet yksityiseen ja kolmanteen sektoriin. 

    Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen YK:ssa tekisi unionista merkittävän vallankäyttäjän, joka parhaimmillaan pystyisi nousemaan kansallisten intressien yläpuolelle ja haastamaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan aseman YK:ssa. Tämä toive ei kuitenkaan toteudu niin kauan kuin Britannia ja Ranska pitävät kiinni omista asemistaan YK-hierarkian huipulla. 

     

    ]]>
    1 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261587-yk-20-maailmanjarjeston-uusi-jarjestys#comments Donald Trump EU Turpo YK Yleiskokous Wed, 26 Sep 2018 11:06:12 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261587-yk-20-maailmanjarjeston-uusi-jarjestys
    Trump:Suomen ilmalaatu maailman parasta http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261496-trumpsuomen-ilmalaatu-maailman-parasta <p>Tosiasiassa Trump jäi taas kiinni valetodellisuuden levittämisestä.https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005838503.html</p><p>Suomessa on maailman puhtain ilma. Toivottavasti asia pysyy samana tulevaisuudessa.&nbsp;</p><p>Ihminen vaikuttaa suoraan ilmanlaatuun kuten myös ilmastoon.&nbsp;</p><p>Kiitos Trumpille kun nostit asian esille ja mainostit Suomea.</p><p>Poliitikkojen tulee ottaa jokaisessa päätöksessä myös ympäristöön vaikuttavat tekijät huomioon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tosiasiassa Trump jäi taas kiinni valetodellisuuden levittämisestä.https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005838503.html

    Suomessa on maailman puhtain ilma. Toivottavasti asia pysyy samana tulevaisuudessa. 

    Ihminen vaikuttaa suoraan ilmanlaatuun kuten myös ilmastoon. 

    Kiitos Trumpille kun nostit asian esille ja mainostit Suomea.

    Poliitikkojen tulee ottaa jokaisessa päätöksessä myös ympäristöön vaikuttavat tekijät huomioon.

    ]]>
    3 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261496-trumpsuomen-ilmalaatu-maailman-parasta#comments Donald Trump Energia- ja ympäristöpolitiikka Ilmansaasteet Ilmaston muutos Pariisin ilmastosopimus Mon, 24 Sep 2018 15:22:34 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261496-trumpsuomen-ilmalaatu-maailman-parasta
    Kohti välivaaleja http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261258-kohti-valivaaleja <p>Yhdysvalloissa puolueiden esivaalit ovat päättyneet ja kampanjakoneistot siirtyvät todelliseen vaalitaisteluun, joka huipentuu marraskuun 6. päivänä. Tuolloin amerikkalaiset valitsevat 435-jäsenisen edustajainhuoneen, 33 senaattoria 100-paikkaiseen senaattiin sekä 39 osavaltion ja territorion kuvernöörit. Lisäksi kahdessa osavaltiossa järjestetään poikkeuksellisesti täytevaalit senaatin osalta. Minnesotassa <a href="http://www.nytimes.com/2017/12/07/us/politics/al-franken-senate-sexual-harassment.html">Al Franken </a>(dem.) siirtyi syrjään kesken kauden ahdisteluskandaalin seurauksena ja <a href="http://www.politico.com/story/2018/03/05/cochran-to-resign-april-1-437126">Thad Cochran </a>(rep.) Missisipistä vetosi terveyssyihin erotessaan senaatista.</p><p>Osavaltiotasolla kansalaiset pääsevät valitsemaan uudet edustajat 87 lainsäädäntöelimeen 99:sta. Osavaltioiden sisäiset vaalit ovat sikäli merkittävät, että nyt valittavat kuvernöörit ja lainsäädäntöelimet pääsevät päättämään uusista vaalipiirirajoista vuoden <a href="http://www.theatlantic.com/politics/archive/2018/07/census-2020-russia-citizenship/566384/">2020 väestölaskennan </a>perusteella. Valtapuolueen kannatuksen maksimointi on johtanut monissa osavaltioissa varsin luovaan vaalipiirijakoon ja oletettavissa on, että ainakin vaa&rsquo;ankieliosavaltioissa republikaanit pyrkivät piirtämään vaalipiirirajat heille suosiollisiksi.</p><p>Näissä äänestyksissä luulisi olevan jo tarpeeksi valittavaa mutta välivaaleissa kansalaiset pääsevät äänestämään myös pormestareista, useista paikallishallinnon virkamiehistä sekä osavaltio- ja paikallistason aloitteista. Valinnanvarasta huolimatta äänestäjät eivät juurikaan innostu välivaaleista ja äänestysaktiivisuus pyörii noin 40 prosentissa.</p><p>Edelliset eli vuoden <a href="http://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2fnews%2fthe-fix%2fwp%2f2014%2f10%2f22%2f2014-will-be-the-most-expensive-midterm-election-ever%2f%3f&amp;utm_term=.46b508f53e30">2014 välivaalit </a>olivat kahdella tavalla historialliset. Ensinnäkin vaaleissa käytettiin enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin, huikeat 3,7 miljardia dollaria. Huima rahankäyttö puolestaan tuotti alhaisimman äänestysprosentin, 36,4%, sitten vuoden 1942. Saa nähdä jatkuuko nämä trendit myös vuonna 2018.</p><p><strong>Edustajainhuone</strong></p><p>Vuoden 2016 vaaleissa edustajainhuoneen voimatasapaino asettui republikaanien eduksi 241-194. Demokraattien tulisi lisätä edustajamääräänsä 24:llä saavuttaakseen enemmistön eli 218 kongressiedustajaa. Vahvasta kaksipuoluejärjestelmästä johtuen merkittävä enemmistö paikoista jakaantuu tasaisesti sekä republikaaneille että demokraateille ja todellisen vaalitaistelun kohteena on noin 70 paikkaa. Demokraattien mahdollisuuksia saavuttaa enemmistö tukee se, että suurin osa noista noin 70 paikasta on tällä hetkellä republikaanien hallussa. Näin demokraatit eivät joudu käyttämään resursseja niinkään omien paikkojensa puolustamiseen vaan voivat hyökätä.</p><p>Nykyisistä republikaanien hallitsemista paikoista kahdeksan näyttää melko varmasti siirtyvän demokraateille. Heidän vaalikamppailuaan suosii se, että nykyinen edustaja (rep.) on siirtynyt syrjään ja paikka on tässä suhteessa aivan avoin. Tällaisia vaalipiirejä ovat lännessä mm. Kalifornian 49., Nevadan 3. ja Arizonan 2. kongressivaalipiiri, jossa tehtävänsä on jättänyt Martha McSally (rep.)&nbsp;pyrkiäkseen senaattiin. McSally oli yksi McCainin potentiaalisia seuraajia senaattorin menehdyttyä viime kuussa.</p><p>Itärannikolla mielenkiintoinen tilanne on <a href="http://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2felection-results%2fvirginia-10th-congressional-district%2f%3f&amp;utm_term=.1342544a1eaf">Virginian 10. kongressivaalipiirissä</a>. Vaalipiiri on muodostettu vuonna 1952 ja siitä lähtien edustaja on ollut kuutta vuotta lukuun ottamatta republikaani. Kuitenkin edellisissä presidentinvaaleissa äänestäjät suosivat selkeästi demokraattien Hillary Clintonia ja ovat äänestäneet enemmän demokraattien ehdokkaita osavaltion johtohenkilöiksi. Barbaba Comstock (rep.) tulee todennäköisesti häviämään&nbsp;Jennifer Wextonille (dem.).</p><p>Floridassa 27. kongressivaalipiiri näyttää myös kallistuvan demokraateille. Vaalipiiri käy malliesimerkiksi vähemmistöjen ratkaisevat roolista vaalituloksessa. <a href="http://www.nbcmiami.com/news/local/Florida-District-27-Congressional-Race-491809261.html">Floridan 27. vaalipiiri </a>muodostettiin vasta vuonna 2012 ja sen ainoana edustajan on ollut Ileana Ros-Lehtinen (rep.). Vaalipiiri sijaitsee hyvin vahvasti demokraattien hallitsemalla alueella mutta Ros-Lehtisen etuna on ollut &rdquo;Pikku Havannan&rdquo; sijoittuminen vaalipiiriinsä. Yleisesti latinot tukevat enemmän demokraatteja mutta kuubalaisamerikkalaiset ovat vannoutuneita republikaanien tukijoita, johtuen republikaanien tiukasta suhtautumisesta Castrojen johtamaan Kuubaan. Ros-Lehtinen ilmoitti ettei pyri uudelle kaudelle ja republikaanit valitsivat ehdokkaaksi Maria Salazarin. Salazar on tunnettu televisiokasvo mutta nyt voittoa ei näytä tuovan edes hänen tunnettavuutensa yhdistettynä kuubalaisamerikkalaisten tukeen. Donna Shalalalla (dem.) onkin hyvät mahdollisuudet&nbsp;voittaa vaalit ja nousta edustajainhuoneeseen.</p><p>Gallupeissa 30 vaalipiiriä on kannatuksellisesti tasoissa ja näistä ainoastaan kaksi on nykyisin demokraattien hallussa. Näistä kongressivaalipiireistä demokraatit pyrkivät hakemaan vahvaa kannatusta perinteisissä sinisissä osavaltioissa kuten Kaliforniassa ja Minnesotassa. Kalifornian 10., 25., 39. ja 48. sekä Minnesotan 1., 2., 3. ja 8. kongressivaalipiirit ovat hyviä esimerkkejä republikaanien hallitsemista, suurten kaupunkien ulkopuolisista vaalipiireistä, joissa demokraatit ovat onnistuneet nostamaan kannatustaan. Demokraatit ovat pyrkineet hyödyntämään presidentti Trumpin vastaista liikehdintää ja tämä on toiminut osittain. Ruohonjuuritason kansalaisaktivismi on innostanut liberaaleissa osavaltioissa erityisesti vasemmistolaisesti ajattelevia nuoria.</p><p>Elokuussa aloitetuissa<a href="http://projects.fivethirtyeight.com/2018-midterm-election-forecast/house/?ex_cid=rrpromo"> mittauksissa</a> todennäköisyys demokraattien vaalivoitolle on ollut reilusti yli 70 prosenttia. Onkin todennäköistä, että tammikuussa presidentti Trump saa vastaansa demokraattien hallitseman edustajainhuoneen. Tällöin saattaa myös presidentin viraltapanoprosessi nytkähtää eteenpäin.&nbsp;</p><p><strong>Senaatti</strong></p><p>Mitä edustajainhuone edellä niin sitä senaatti perässä, sillä myös kongressin ylempi kamari on republikaanien hallussa paikoin 51-49. Demokraattien tulisikin saavuttaa kaksi lisäpaikkaa enemmistöön mutta tämä näyttää varsin epätodennäköiseltä. Demokraatit joutuvat puolustamaan peräti kymmentä paikkaa Donald Trumpin voittamissa osavaltioissa ja ainoastaan kolme republikaani senaattoria eläköityy tällä kierroksella ja jättää paikkansa avoimeksi.</p><p><a href="http://www.businessinsider.com/mitt-romney-wins-republican-primary-in-utah-senate-race-2018-6?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T">Utahissa </a>senaatin vahva mies Orin Hatch (rep.) siirtyy syrjään ja mormonien hallitsema osavaltio tulee suurella todennäköisyydellä valitsemaan hänen seuraajakseen Mitt Romneyn (rep.). <a href="http://edition.cnn.com/2018/08/29/politics/arizona-all-female-senate-election-mcsally-sinema/index.html">Arizonassa</a> presidentti Trumpin vastustajana tunnettu Jeff Flake (rep.)&nbsp;ei pyri jatkokaudelle hänen paikkaansa demokraatit tähtäävät tosissaan. Pyrkimys on hyödyntää Flaken kritiikkiä Trumpia kohtaan ja yhdistää se osavaltion vähemmistöjen aktivointiin. <a href="http://edition.cnn.com/2018/09/17/politics/tennessee-senate-2018-midterms/index.html">Tennesseessä</a> Bob Corker (rep.) luopuu tehtävästään ja seuraajaa on pidetty varmasti republikaanina. Kuitenkin demokraatit ovat asettaneet ehdolle osavaltion entisen, hyvin suositun, kuvernöörin Phil Bredesenin (dem.) ja&nbsp;tilanne ehdokkaiden välillä on aivan tasassa. Arizona ja Tennessee voivatkin olla demokraateille mieluisia yllätyksiä. Myös <a href="http://www.dallasnews.com/news/2018-elections/collection/keep-2018-texas-senate-race">Teksasissa </a>voi tapahtua yllätys, sillä viimeisten galluppien perusteella Ted Cruz (rep.) on menettänyt kannatustaan Beto O&rsquo;Rourkelle (dem.). Näillä paikoilla demokraatit saavuttaisivat enemmistön.</p><p>Mutta. Sitten on kuitenkin se mutta. Demokraatit ovat menettämässä paikkansa Indianan, Montanan, <a href="http://www.rollcall.com/news/politics/two-months-out-10-most-vulnerable-senators">Pohjois-Dakotan ja Länsi-Virginian </a>osavaltioissa. Kaikki edellä mainitut osavaltiot äänestivät Mitt Romneya vuoden 2012 presidentinvaaleissa ja Donald Trumpia vuonna 2016. Erityisesti Pohjois-Dakotan Heidi Heitkamp (dem.)&nbsp;ja Länsi-Virginian Joe Manchin III (dem.)&nbsp;ovat suurimmassa vaarassa pudota sillä näissä kahdessa osavaltiossa Trumpin voittomarginaali oli suurin.&nbsp;</p><p>Perinteisesti punaisessa <a href="http://www.cnbc.com/2018/09/03/claire-mccaskill-tied-with-josh-hawley-nbc-marist-poll.html">Missourissa </a>Claire McCaskill (dem.) pystynee säilyttämään paikkansa. Tilanne on varsin täpärällä mutta McCaskill on saanut vetoapua yllättävältä suunnalta. Osavaltion Libertaarinen puolue on asettanut ehdolle Japhet Campbellin ja hän on viemässä perinteisesti republikaaneille kuuluvia ääniä. McCaskill on myös onnistunut keräämään republikaanien vastustajaansa nähden nelinkertaisen vaalibudjetin.</p><p>Jos pitäisi valita yksi vaaliasetelma, jota tarkkailla välivaaleissa niin se on <a href="http://www.nytimes.com/2018/05/09/us/politics/midterms-trump-democrats.html">ruostevyöhyke</a>. Ruostevyöhykkeen neljästä osavaltiosta Pennsylvania, Michigan ja Wisconsin ovat muodostaneet demokraattien sinisen muurin Ohion ollessa vaa&rsquo;ankielenasemassa. Vuoden 2016 presidentinvaaleihin asti Wisconsin äänesti aina demokraattienehdokasta vuodesta 1988 lähtien ja Michigan sekä Pennsylvania vuodesta 1992 lähtien. Näissä kolmessa osavaltiossa Donald Trumpin voittomarginaali oli todella pieni: Michiganissa 0,22%, Pennsylvaniassa 0,72% ja Wisconsinissa 0,76%.</p><p>Tammy Baldwin (dem.) Wisconsinista, Debbie Stabenow (dem.), Michiganista, Bob Casey (dem.) ja Sherrod Brown (dem.)&nbsp;Ohiosta ovat kaikki pyrkimässä jatkokaudelle. Mikäli republikaanit onnistuisivat voittamaan edes yhdenkin paikan demokraateilta, voitaisiin sitä pitää Trumpismin voittona ja osoituksena ideologian juurtumisesti demokraattien kannatusalueelle. Demokraattisenaattorin tappio missä tahansa ruostevyöhykkeen osavaltiossa aiheuttaisi puolueelle lisäpaineita vahvistaa asemiaan vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Ilman ruostevyöhykkeen takaisinvaltausta ei demokraattia tulla valitsemaan Valkoiseen taloon.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Toki demokraateilla on myös mahdollisuus horjuttaa presidentti Trumpin asemaa voittamalla <a href="http://s3.amazonaws.com/capitolhillpub-static/browser_unsupported.html">republikaaniset kuvernöörit</a> ruostevyöhykkeellä. Michiganin Rick Snyder (rep.) ja Ohion John Kasich (rep.) eivät pyri jatkokaudelle ja tämä suosii haastajia. Wisconsinissa Scott Walkerin (rep.) suosio on romahtanut ja hän on tällä hetkellä kyselyiden perusteella tasoissa demokraattihaastajan kanssa. Luonnollisesti kuvernööristrategia edellyttää <a href="http://www.nbcphiladelphia.com/news/local/Tom-Wolf-Bob-Casey-Scott-Wagner-Bob-Casey-Pennsylvania-Governor-Senate-Races-491566401.html">Pennsylvanian</a> Tom Wolfin (dem.) pysymistä vallassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvalloissa puolueiden esivaalit ovat päättyneet ja kampanjakoneistot siirtyvät todelliseen vaalitaisteluun, joka huipentuu marraskuun 6. päivänä. Tuolloin amerikkalaiset valitsevat 435-jäsenisen edustajainhuoneen, 33 senaattoria 100-paikkaiseen senaattiin sekä 39 osavaltion ja territorion kuvernöörit. Lisäksi kahdessa osavaltiossa järjestetään poikkeuksellisesti täytevaalit senaatin osalta. Minnesotassa Al Franken (dem.) siirtyi syrjään kesken kauden ahdisteluskandaalin seurauksena ja Thad Cochran (rep.) Missisipistä vetosi terveyssyihin erotessaan senaatista.

    Osavaltiotasolla kansalaiset pääsevät valitsemaan uudet edustajat 87 lainsäädäntöelimeen 99:sta. Osavaltioiden sisäiset vaalit ovat sikäli merkittävät, että nyt valittavat kuvernöörit ja lainsäädäntöelimet pääsevät päättämään uusista vaalipiirirajoista vuoden 2020 väestölaskennan perusteella. Valtapuolueen kannatuksen maksimointi on johtanut monissa osavaltioissa varsin luovaan vaalipiirijakoon ja oletettavissa on, että ainakin vaa’ankieliosavaltioissa republikaanit pyrkivät piirtämään vaalipiirirajat heille suosiollisiksi.

    Näissä äänestyksissä luulisi olevan jo tarpeeksi valittavaa mutta välivaaleissa kansalaiset pääsevät äänestämään myös pormestareista, useista paikallishallinnon virkamiehistä sekä osavaltio- ja paikallistason aloitteista. Valinnanvarasta huolimatta äänestäjät eivät juurikaan innostu välivaaleista ja äänestysaktiivisuus pyörii noin 40 prosentissa.

    Edelliset eli vuoden 2014 välivaalit olivat kahdella tavalla historialliset. Ensinnäkin vaaleissa käytettiin enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin, huikeat 3,7 miljardia dollaria. Huima rahankäyttö puolestaan tuotti alhaisimman äänestysprosentin, 36,4%, sitten vuoden 1942. Saa nähdä jatkuuko nämä trendit myös vuonna 2018.

    Edustajainhuone

    Vuoden 2016 vaaleissa edustajainhuoneen voimatasapaino asettui republikaanien eduksi 241-194. Demokraattien tulisi lisätä edustajamääräänsä 24:llä saavuttaakseen enemmistön eli 218 kongressiedustajaa. Vahvasta kaksipuoluejärjestelmästä johtuen merkittävä enemmistö paikoista jakaantuu tasaisesti sekä republikaaneille että demokraateille ja todellisen vaalitaistelun kohteena on noin 70 paikkaa. Demokraattien mahdollisuuksia saavuttaa enemmistö tukee se, että suurin osa noista noin 70 paikasta on tällä hetkellä republikaanien hallussa. Näin demokraatit eivät joudu käyttämään resursseja niinkään omien paikkojensa puolustamiseen vaan voivat hyökätä.

    Nykyisistä republikaanien hallitsemista paikoista kahdeksan näyttää melko varmasti siirtyvän demokraateille. Heidän vaalikamppailuaan suosii se, että nykyinen edustaja (rep.) on siirtynyt syrjään ja paikka on tässä suhteessa aivan avoin. Tällaisia vaalipiirejä ovat lännessä mm. Kalifornian 49., Nevadan 3. ja Arizonan 2. kongressivaalipiiri, jossa tehtävänsä on jättänyt Martha McSally (rep.) pyrkiäkseen senaattiin. McSally oli yksi McCainin potentiaalisia seuraajia senaattorin menehdyttyä viime kuussa.

    Itärannikolla mielenkiintoinen tilanne on Virginian 10. kongressivaalipiirissä. Vaalipiiri on muodostettu vuonna 1952 ja siitä lähtien edustaja on ollut kuutta vuotta lukuun ottamatta republikaani. Kuitenkin edellisissä presidentinvaaleissa äänestäjät suosivat selkeästi demokraattien Hillary Clintonia ja ovat äänestäneet enemmän demokraattien ehdokkaita osavaltion johtohenkilöiksi. Barbaba Comstock (rep.) tulee todennäköisesti häviämään Jennifer Wextonille (dem.).

    Floridassa 27. kongressivaalipiiri näyttää myös kallistuvan demokraateille. Vaalipiiri käy malliesimerkiksi vähemmistöjen ratkaisevat roolista vaalituloksessa. Floridan 27. vaalipiiri muodostettiin vasta vuonna 2012 ja sen ainoana edustajan on ollut Ileana Ros-Lehtinen (rep.). Vaalipiiri sijaitsee hyvin vahvasti demokraattien hallitsemalla alueella mutta Ros-Lehtisen etuna on ollut ”Pikku Havannan” sijoittuminen vaalipiiriinsä. Yleisesti latinot tukevat enemmän demokraatteja mutta kuubalaisamerikkalaiset ovat vannoutuneita republikaanien tukijoita, johtuen republikaanien tiukasta suhtautumisesta Castrojen johtamaan Kuubaan. Ros-Lehtinen ilmoitti ettei pyri uudelle kaudelle ja republikaanit valitsivat ehdokkaaksi Maria Salazarin. Salazar on tunnettu televisiokasvo mutta nyt voittoa ei näytä tuovan edes hänen tunnettavuutensa yhdistettynä kuubalaisamerikkalaisten tukeen. Donna Shalalalla (dem.) onkin hyvät mahdollisuudet voittaa vaalit ja nousta edustajainhuoneeseen.

    Gallupeissa 30 vaalipiiriä on kannatuksellisesti tasoissa ja näistä ainoastaan kaksi on nykyisin demokraattien hallussa. Näistä kongressivaalipiireistä demokraatit pyrkivät hakemaan vahvaa kannatusta perinteisissä sinisissä osavaltioissa kuten Kaliforniassa ja Minnesotassa. Kalifornian 10., 25., 39. ja 48. sekä Minnesotan 1., 2., 3. ja 8. kongressivaalipiirit ovat hyviä esimerkkejä republikaanien hallitsemista, suurten kaupunkien ulkopuolisista vaalipiireistä, joissa demokraatit ovat onnistuneet nostamaan kannatustaan. Demokraatit ovat pyrkineet hyödyntämään presidentti Trumpin vastaista liikehdintää ja tämä on toiminut osittain. Ruohonjuuritason kansalaisaktivismi on innostanut liberaaleissa osavaltioissa erityisesti vasemmistolaisesti ajattelevia nuoria.

    Elokuussa aloitetuissa mittauksissa todennäköisyys demokraattien vaalivoitolle on ollut reilusti yli 70 prosenttia. Onkin todennäköistä, että tammikuussa presidentti Trump saa vastaansa demokraattien hallitseman edustajainhuoneen. Tällöin saattaa myös presidentin viraltapanoprosessi nytkähtää eteenpäin. 

    Senaatti

    Mitä edustajainhuone edellä niin sitä senaatti perässä, sillä myös kongressin ylempi kamari on republikaanien hallussa paikoin 51-49. Demokraattien tulisikin saavuttaa kaksi lisäpaikkaa enemmistöön mutta tämä näyttää varsin epätodennäköiseltä. Demokraatit joutuvat puolustamaan peräti kymmentä paikkaa Donald Trumpin voittamissa osavaltioissa ja ainoastaan kolme republikaani senaattoria eläköityy tällä kierroksella ja jättää paikkansa avoimeksi.

    Utahissa senaatin vahva mies Orin Hatch (rep.) siirtyy syrjään ja mormonien hallitsema osavaltio tulee suurella todennäköisyydellä valitsemaan hänen seuraajakseen Mitt Romneyn (rep.). Arizonassa presidentti Trumpin vastustajana tunnettu Jeff Flake (rep.) ei pyri jatkokaudelle hänen paikkaansa demokraatit tähtäävät tosissaan. Pyrkimys on hyödyntää Flaken kritiikkiä Trumpia kohtaan ja yhdistää se osavaltion vähemmistöjen aktivointiin. Tennesseessä Bob Corker (rep.) luopuu tehtävästään ja seuraajaa on pidetty varmasti republikaanina. Kuitenkin demokraatit ovat asettaneet ehdolle osavaltion entisen, hyvin suositun, kuvernöörin Phil Bredesenin (dem.) ja tilanne ehdokkaiden välillä on aivan tasassa. Arizona ja Tennessee voivatkin olla demokraateille mieluisia yllätyksiä. Myös Teksasissa voi tapahtua yllätys, sillä viimeisten galluppien perusteella Ted Cruz (rep.) on menettänyt kannatustaan Beto O’Rourkelle (dem.). Näillä paikoilla demokraatit saavuttaisivat enemmistön.

    Mutta. Sitten on kuitenkin se mutta. Demokraatit ovat menettämässä paikkansa Indianan, Montanan, Pohjois-Dakotan ja Länsi-Virginian osavaltioissa. Kaikki edellä mainitut osavaltiot äänestivät Mitt Romneya vuoden 2012 presidentinvaaleissa ja Donald Trumpia vuonna 2016. Erityisesti Pohjois-Dakotan Heidi Heitkamp (dem.) ja Länsi-Virginian Joe Manchin III (dem.) ovat suurimmassa vaarassa pudota sillä näissä kahdessa osavaltiossa Trumpin voittomarginaali oli suurin. 

    Perinteisesti punaisessa Missourissa Claire McCaskill (dem.) pystynee säilyttämään paikkansa. Tilanne on varsin täpärällä mutta McCaskill on saanut vetoapua yllättävältä suunnalta. Osavaltion Libertaarinen puolue on asettanut ehdolle Japhet Campbellin ja hän on viemässä perinteisesti republikaaneille kuuluvia ääniä. McCaskill on myös onnistunut keräämään republikaanien vastustajaansa nähden nelinkertaisen vaalibudjetin.

    Jos pitäisi valita yksi vaaliasetelma, jota tarkkailla välivaaleissa niin se on ruostevyöhyke. Ruostevyöhykkeen neljästä osavaltiosta Pennsylvania, Michigan ja Wisconsin ovat muodostaneet demokraattien sinisen muurin Ohion ollessa vaa’ankielenasemassa. Vuoden 2016 presidentinvaaleihin asti Wisconsin äänesti aina demokraattienehdokasta vuodesta 1988 lähtien ja Michigan sekä Pennsylvania vuodesta 1992 lähtien. Näissä kolmessa osavaltiossa Donald Trumpin voittomarginaali oli todella pieni: Michiganissa 0,22%, Pennsylvaniassa 0,72% ja Wisconsinissa 0,76%.

    Tammy Baldwin (dem.) Wisconsinista, Debbie Stabenow (dem.), Michiganista, Bob Casey (dem.) ja Sherrod Brown (dem.) Ohiosta ovat kaikki pyrkimässä jatkokaudelle. Mikäli republikaanit onnistuisivat voittamaan edes yhdenkin paikan demokraateilta, voitaisiin sitä pitää Trumpismin voittona ja osoituksena ideologian juurtumisesti demokraattien kannatusalueelle. Demokraattisenaattorin tappio missä tahansa ruostevyöhykkeen osavaltiossa aiheuttaisi puolueelle lisäpaineita vahvistaa asemiaan vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Ilman ruostevyöhykkeen takaisinvaltausta ei demokraattia tulla valitsemaan Valkoiseen taloon.    

    Toki demokraateilla on myös mahdollisuus horjuttaa presidentti Trumpin asemaa voittamalla republikaaniset kuvernöörit ruostevyöhykkeellä. Michiganin Rick Snyder (rep.) ja Ohion John Kasich (rep.) eivät pyri jatkokaudelle ja tämä suosii haastajia. Wisconsinissa Scott Walkerin (rep.) suosio on romahtanut ja hän on tällä hetkellä kyselyiden perusteella tasoissa demokraattihaastajan kanssa. Luonnollisesti kuvernööristrategia edellyttää Pennsylvanian Tom Wolfin (dem.) pysymistä vallassa.

    ]]>
    0 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261258-kohti-valivaaleja#comments Demokraattinen puolue Donald Trump Republikaaninen puolue Välivaalit Yhdysvallat Fri, 21 Sep 2018 06:00:00 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261258-kohti-valivaaleja
    Trump, Trump ja Trump http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261054-trump-trump-ja-trump <p>Donald Trump, tuo twiittaileva ikääntynyt playby, vaari jonka väitetään olevan henkisesti kuusivuotiaan tasolla ja jonka työpöydällä on isompi ydinasenappula kuin Pohjois-Korean diktaattorilla. Trump on poliittinen ongelma niin USA:ssa kuin maailmanlaajuisesti.</p><p>Trumpin tuomion päivä lähestyy vääjäämättä. Hänen vihollisensa saartavat häntä joka taholta ja ystävät hupenevat. Omassa sisäpiirissä on pettureita jotka vuotavat sisäpiiritietoa julkisuuteen. Media, oikeuslaitos demokraatit ja entiset rakastajattaret&nbsp; ahdistelevat, vaikka heitä on yritetty rahalla vaientaa.</p><p>Mitään muuta ei ole enää odotettavissa kuin jokin Watergate- tyyppinen ratkaisu, jossa Trump eroaa ja varapresidentti astuu hänen tilalleen.</p><hr /><p>Kysymys on enää siitä halutaanko Trumpin tilalle astuvan hänen varapresidenttinsä, vai odotetaanko mieluimmin seuraavia vaaleja, joissa kansa ehkä valitsee jotenkin Trumppia ja hänen varapresidenttiään järkevämmän vaihtoehdon.</p><hr /><p>Eroa parempi vaihtoehto varmaan olisi se että Trump jatkaisi muodollisesti presidenttinä vaalikautensa loppuun, mutta päätöksiä tekisi henkisesti 6- vuotiaan twiittailevan presidentin puolesta aikuiset ihmiset, eli jonkinlainen repubkikaanien piiristä valittu komissio.</p><p>Presidentti&nbsp; saataisiin suostumaan tähän järjestelyyn sillä lupauksella&nbsp; että Venäjä-tutkimuksista luovuttaisiin, tai ne hoidettaisiin tavalla joka pelastaisi presidentin, USA:n, Venäjän ja Trumpin valinneiden äänestäjien kasvot.</p><p>Maailmassa olisi sillä tavalla paljon vähemmän häpeää, mutta USA:n ja maailman hallitsemisessa olisi enemmän järkeä ja vähemmän twiittejä, lapsellisuutta ja uhmakkuutta, pienempi ydinsodan uhka ja maailmantalouden romahtamisen vaara.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trump, tuo twiittaileva ikääntynyt playby, vaari jonka väitetään olevan henkisesti kuusivuotiaan tasolla ja jonka työpöydällä on isompi ydinasenappula kuin Pohjois-Korean diktaattorilla. Trump on poliittinen ongelma niin USA:ssa kuin maailmanlaajuisesti.

    Trumpin tuomion päivä lähestyy vääjäämättä. Hänen vihollisensa saartavat häntä joka taholta ja ystävät hupenevat. Omassa sisäpiirissä on pettureita jotka vuotavat sisäpiiritietoa julkisuuteen. Media, oikeuslaitos demokraatit ja entiset rakastajattaret  ahdistelevat, vaikka heitä on yritetty rahalla vaientaa.

    Mitään muuta ei ole enää odotettavissa kuin jokin Watergate- tyyppinen ratkaisu, jossa Trump eroaa ja varapresidentti astuu hänen tilalleen.


    Kysymys on enää siitä halutaanko Trumpin tilalle astuvan hänen varapresidenttinsä, vai odotetaanko mieluimmin seuraavia vaaleja, joissa kansa ehkä valitsee jotenkin Trumppia ja hänen varapresidenttiään järkevämmän vaihtoehdon.


    Eroa parempi vaihtoehto varmaan olisi se että Trump jatkaisi muodollisesti presidenttinä vaalikautensa loppuun, mutta päätöksiä tekisi henkisesti 6- vuotiaan twiittailevan presidentin puolesta aikuiset ihmiset, eli jonkinlainen repubkikaanien piiristä valittu komissio.

    Presidentti  saataisiin suostumaan tähän järjestelyyn sillä lupauksella  että Venäjä-tutkimuksista luovuttaisiin, tai ne hoidettaisiin tavalla joka pelastaisi presidentin, USA:n, Venäjän ja Trumpin valinneiden äänestäjien kasvot.

    Maailmassa olisi sillä tavalla paljon vähemmän häpeää, mutta USA:n ja maailman hallitsemisessa olisi enemmän järkeä ja vähemmän twiittejä, lapsellisuutta ja uhmakkuutta, pienempi ydinsodan uhka ja maailmantalouden romahtamisen vaara.

    ]]>
    23 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261054-trump-trump-ja-trump#comments Donald Trump Donald Trump ja Media Donald Trump Vladimir Putin Sun, 16 Sep 2018 05:31:04 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261054-trump-trump-ja-trump
    Totuus vai tehtävä? http://tonisilventoinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260355-totuus-vai-tehtava <p>Länsimaisessa demokratiassa vapaan lehdistön tehtäväksi on mainittu rooli toimia vallan vahtikoirana. Toimittajat tonkivat ja läpivalaisevat niiden puuhia jotka meille kuuluvaa valtaa eduskunnassa käyttävät. Hyvä niin, koska ei me tavan pulliaiset veronmaksamiselta itse kerettäis ja sitäpaitsi keitä noin likaiset työt ees kiinnostaa.&nbsp;</p><p>Tänä vuonna meille on mm. kerrottu valtaapitävien tanssimuuveista tukholmalaisella homoklubilla (Touko Aalto) tai kuinka he harrastavat <a href="http://tonisilventoinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259717-kansan-astialla">saunatonttuilua</a>. (Teuvo Hakkarainen, Ville Vähämäki).</p><p>Myös presidenttiehdokas ja kansanedustaja Laura Huhtasaaren pro gradu vuosimallia 2003 on selvinnyt tänä vuonna lähinnä referaatiksi toisen opiskelijan tekemästä pro gradu -työstä.</p><p>Kansanedustajalle asian myöntäminen tuntuu kovin vaivalloiselta. Tammikuussa kun asia tuli ensi kerran esille hän kiisti vielä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10025281">plagioinnin täysin</a>. Nyttemmin kansanedustaja kiistää enää &ldquo;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257063-laura-huhtasaari-pyrin-noudattamaan-ohjeita-enka-tietoisesti-tehnyt-tahallista">tahallisen vilpin</a>&rdquo;.</p><p>No, ei kai virheen myöntäminen helppoa ole kenellekään. Pitää muistaa inhimillinen näkökulma. Kansanedustajan siviiliammatti on opettaja. Jos hän myöntäisi opettajapaperien tulleen vilpillä, millä auktoriteetillä hän koulussa kieltäisi vaikkapa lunttaamasta kokeessa? Saa luntata, mutta ei saa jäädä kiinni? Vai ehkä - saa luntata, voi jäädä kiinnikin, mutta koskaan ei ainakaan saa myöntää jääneensä kiinni? Se olisi Lex Huhtasaari.</p><p>Varsinaisen farssivaihteen Huhtasaari heitti silmään kun syytti vastineessaan yliopistoa tekijänoikeuksiensa rikkomisesta. Kansanedustaja siis itse kopioi 80% kypsyysnäytteen pohdinta-osiosta toiselta opiskelijalta mutta on huolissaan tekijänoikeuksista. Voi kysyä kenen tekijänoikeuksista? Omista (n. 20%) vai plagioimansa teoksen (n. 80%)?</p><p>No yksi Huuhaasaari tuskin tätä maata kaataa. Yksi kansanedustaja kahdestasadasta on puoli prosenttia eduskunnasta. Lauran hajonnutta moraalista kompassia mielenkiintoisempi on ilmiö joka häneen liittyy.</p><p>Kun <a href="https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/torkeaa-plagiointia-vai-silkkaa-poliittista-ajojahtia-huhtasaaren-gradu-jakoi-lukijat-vahvasti-kahteen-leiriin-201164868/">keskustelua</a> on ihmetellyt, näyttää siltä, ettei Huhtasaaren kannatus ole katoamassa. Osa äänestäjistä näyttää viestittävän ettei tämä tieto mitään muuta. Tyyliin: &ldquo;Mitä välii?&rdquo;</p><p>Ajatus median roolissa vallan vahtikoirana kai on, että huonot hallitsijat eivät seuraavissa vaaleissa tulisi enää uudelleen valituiksi. Näin maata hallittaisiin edes jollain tapaa tolkullisesti. Kuulostaa simppeliltä. Asia ei kuitenkaan liene näin yksinkertainen. Ihmiset eivät ole koneita. Niinkin demokratia voi toimia, että kansalaiset eivät tahdokaan vaihtaa huonoiksi valinnoiksi paljastuneita hallitsijoita. Ja niinhän me voidaan tehdä jos meitä niin huvittaa. Meillähän se valta on.</p><p>USA on johtava Länsimaa ja Suomi on liittoutunut osaksi Länttä. Siksi ajassa liikkuvat ilmiöt rantautuvat maahamme usein Amerikan suunnasta. Viime vuosina populistinen identiteettipolitiikka on ollut yhtä kuin Donald Trump.</p><p>Trumpin presidenttikampanja alkoi kesäkuussa 2015. Trump Towerin aulassa hän <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8088716">julisti heti kättelyssä</a> meksikolaiset raiskaajiksi, huumekauppiaiksi, ylipäänsä pahoiksi ihmisiksi - &ldquo;Bad Hombre:iksi&rdquo;. Yhdysvaltalaisia suojaamaan pitäisi rakentaa rajamuuri. Hän olisi tietenkin ainoa oikea mies sen tekemään.</p><p>Rajat kii -retoriikalla Trump loi tarttumapintaa, joka ilmeisesti sopi maahanmuuton tiukentamista kannattavien minäkuvaan. Ehkä maahanmuuttopolitiikka sitten on asia, joka on todella tärkeä osalle äänestäjistä. Trump on itse <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001102628.html">kehunut</a> kuinka voisi vaikka ampua jonkun ohikulkijan keskellä päivää kadulle New Yorkissa. Hänen kannattajansa äänestäisivät häntä silti.</p><p>Jos Yhdysvaltain 45:nnen presidentin haasteista pysyä totuudessa on huomautettu, on usein kuultu puolustajien suusta, että Trumpin puheita ei pidäkään ottaa kirjaimellisesti. &ldquo;Mitä välii?&rdquo;. Vastaväitteillä tai faktoilla ei ole sijaa. &ldquo;Mutku hän on sika, joka kourii naisia?&rdquo; - &ldquo;Mitä välii?&rdquo;</p><p>Moneen kertaan on sanottu, että Trumpin aikakausi on faktojen jälkeisestä aikaa. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10360324">Totuus ei ole totuus</a>, meille vakuuttaa Yhdysvaltain presidentin asianajaja Rudy Giuliani. Edes valhe ei ole enää valhe. Se on vaihtoehtoinen fakta. Näin meitä opastaa Trumpin neuvonantaja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9429305">Kellyanne Conway</a>.</p><p>Trumpin työkalulaatikkoon kuuluu myös häntä kritisoivien juttujen leimaaminen valeuutisiksi. Onhan tämä melkoinen paradoksi. Elämme aikoja, jolloin sananvapautta perinteisesti maailmalla korostaneen Yhdysvaltain presidentti ei pysy millään totuudessa. Sen sijaan Trump syyttää hänen valheista uutisoivia medioita valeuutisiksi. Rantautuuko valeuutis-retoriikka myös Suomeen, jää nähtäväksi.</p><p>Mitä enemmän mediaa vastaan hyökätään, sitä kapeammaksi käy sen rooli toimia vallan vahtikoirana. Paljastaa valehtelijat. Paljastaa ne huonot hallitsijat. Mielenkiintoiseksi peli muuttuu jos porukka sivuuttaa tiedot, joita media hallitsijoista uutisoi. &ldquo;Mitä välii.&rdquo;</p><p>Vaikka siihenkin meillä äänestäjillä on oikeus. Ainahan meillä on myös oikeus haistattaa pitkät ja jättää äänestämättä ketään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Länsimaisessa demokratiassa vapaan lehdistön tehtäväksi on mainittu rooli toimia vallan vahtikoirana. Toimittajat tonkivat ja läpivalaisevat niiden puuhia jotka meille kuuluvaa valtaa eduskunnassa käyttävät. Hyvä niin, koska ei me tavan pulliaiset veronmaksamiselta itse kerettäis ja sitäpaitsi keitä noin likaiset työt ees kiinnostaa. 

    Tänä vuonna meille on mm. kerrottu valtaapitävien tanssimuuveista tukholmalaisella homoklubilla (Touko Aalto) tai kuinka he harrastavat saunatonttuilua. (Teuvo Hakkarainen, Ville Vähämäki).

    Myös presidenttiehdokas ja kansanedustaja Laura Huhtasaaren pro gradu vuosimallia 2003 on selvinnyt tänä vuonna lähinnä referaatiksi toisen opiskelijan tekemästä pro gradu -työstä.

    Kansanedustajalle asian myöntäminen tuntuu kovin vaivalloiselta. Tammikuussa kun asia tuli ensi kerran esille hän kiisti vielä plagioinnin täysin. Nyttemmin kansanedustaja kiistää enää “tahallisen vilpin”.

    No, ei kai virheen myöntäminen helppoa ole kenellekään. Pitää muistaa inhimillinen näkökulma. Kansanedustajan siviiliammatti on opettaja. Jos hän myöntäisi opettajapaperien tulleen vilpillä, millä auktoriteetillä hän koulussa kieltäisi vaikkapa lunttaamasta kokeessa? Saa luntata, mutta ei saa jäädä kiinni? Vai ehkä - saa luntata, voi jäädä kiinnikin, mutta koskaan ei ainakaan saa myöntää jääneensä kiinni? Se olisi Lex Huhtasaari.

    Varsinaisen farssivaihteen Huhtasaari heitti silmään kun syytti vastineessaan yliopistoa tekijänoikeuksiensa rikkomisesta. Kansanedustaja siis itse kopioi 80% kypsyysnäytteen pohdinta-osiosta toiselta opiskelijalta mutta on huolissaan tekijänoikeuksista. Voi kysyä kenen tekijänoikeuksista? Omista (n. 20%) vai plagioimansa teoksen (n. 80%)?

    No yksi Huuhaasaari tuskin tätä maata kaataa. Yksi kansanedustaja kahdestasadasta on puoli prosenttia eduskunnasta. Lauran hajonnutta moraalista kompassia mielenkiintoisempi on ilmiö joka häneen liittyy.

    Kun keskustelua on ihmetellyt, näyttää siltä, ettei Huhtasaaren kannatus ole katoamassa. Osa äänestäjistä näyttää viestittävän ettei tämä tieto mitään muuta. Tyyliin: “Mitä välii?”

    Ajatus median roolissa vallan vahtikoirana kai on, että huonot hallitsijat eivät seuraavissa vaaleissa tulisi enää uudelleen valituiksi. Näin maata hallittaisiin edes jollain tapaa tolkullisesti. Kuulostaa simppeliltä. Asia ei kuitenkaan liene näin yksinkertainen. Ihmiset eivät ole koneita. Niinkin demokratia voi toimia, että kansalaiset eivät tahdokaan vaihtaa huonoiksi valinnoiksi paljastuneita hallitsijoita. Ja niinhän me voidaan tehdä jos meitä niin huvittaa. Meillähän se valta on.

    USA on johtava Länsimaa ja Suomi on liittoutunut osaksi Länttä. Siksi ajassa liikkuvat ilmiöt rantautuvat maahamme usein Amerikan suunnasta. Viime vuosina populistinen identiteettipolitiikka on ollut yhtä kuin Donald Trump.

    Trumpin presidenttikampanja alkoi kesäkuussa 2015. Trump Towerin aulassa hän julisti heti kättelyssä meksikolaiset raiskaajiksi, huumekauppiaiksi, ylipäänsä pahoiksi ihmisiksi - “Bad Hombre:iksi”. Yhdysvaltalaisia suojaamaan pitäisi rakentaa rajamuuri. Hän olisi tietenkin ainoa oikea mies sen tekemään.

    Rajat kii -retoriikalla Trump loi tarttumapintaa, joka ilmeisesti sopi maahanmuuton tiukentamista kannattavien minäkuvaan. Ehkä maahanmuuttopolitiikka sitten on asia, joka on todella tärkeä osalle äänestäjistä. Trump on itse kehunut kuinka voisi vaikka ampua jonkun ohikulkijan keskellä päivää kadulle New Yorkissa. Hänen kannattajansa äänestäisivät häntä silti.

    Jos Yhdysvaltain 45:nnen presidentin haasteista pysyä totuudessa on huomautettu, on usein kuultu puolustajien suusta, että Trumpin puheita ei pidäkään ottaa kirjaimellisesti. “Mitä välii?”. Vastaväitteillä tai faktoilla ei ole sijaa. “Mutku hän on sika, joka kourii naisia?” - “Mitä välii?”

    Moneen kertaan on sanottu, että Trumpin aikakausi on faktojen jälkeisestä aikaa. Totuus ei ole totuus, meille vakuuttaa Yhdysvaltain presidentin asianajaja Rudy Giuliani. Edes valhe ei ole enää valhe. Se on vaihtoehtoinen fakta. Näin meitä opastaa Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway.

    Trumpin työkalulaatikkoon kuuluu myös häntä kritisoivien juttujen leimaaminen valeuutisiksi. Onhan tämä melkoinen paradoksi. Elämme aikoja, jolloin sananvapautta perinteisesti maailmalla korostaneen Yhdysvaltain presidentti ei pysy millään totuudessa. Sen sijaan Trump syyttää hänen valheista uutisoivia medioita valeuutisiksi. Rantautuuko valeuutis-retoriikka myös Suomeen, jää nähtäväksi.

    Mitä enemmän mediaa vastaan hyökätään, sitä kapeammaksi käy sen rooli toimia vallan vahtikoirana. Paljastaa valehtelijat. Paljastaa ne huonot hallitsijat. Mielenkiintoiseksi peli muuttuu jos porukka sivuuttaa tiedot, joita media hallitsijoista uutisoi. “Mitä välii.”

    Vaikka siihenkin meillä äänestäjillä on oikeus. Ainahan meillä on myös oikeus haistattaa pitkät ja jättää äänestämättä ketään.

    ]]>
    11 http://tonisilventoinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260355-totuus-vai-tehtava#comments Donald Trump Journalismi Laura Huhtasaari Pro gradu Sun, 02 Sep 2018 08:13:50 +0000 Toni Silventoinen http://tonisilventoinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260355-totuus-vai-tehtava
    Jossittelua http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260330-jossittelua <p>Miten maailman menoon vaikuttaisi, jos Yhdysvalloilla olisi asiansa osaava johtaja? Ehkä tapahtuisi muun muassa seuraavaa:</p><p>1 &nbsp;USA palauttaisi hyvät suhteet muihin länsimaihin. Yhteistyön julistettaisiin pohjautuvan ennen kaikkea yhteisiin demokraattisiin arvoihin ja haluun puolustaa ihmisten oikeuksia kaikkialla maailmassa.</p><p>2 Kauppasodalla uhkaamisen sijasta USA ryhtyisi rakentamaan hyviä suhteita Kiinaan. Perustana olisi ajatus maiden keskinäisestä tasavertaisuudesta ja suurimpien maiden velvollisuudesta ottaa huomioon toimiensa maailmanlaajuiset vaikutukset. Yhdysvallat ei kuitenkin lakkaisi arvostelemasta Kiinan ihmisoikeusloukkauksia, vaatimasta Kiinaa noudattamaan normaaleja taloudellisen kanssakäymisen pelisääntöjä ja puolustamasta liittolaisiaan aluevesikiistoissa Kiinan kanssa.</p><p>3 Venäjän johtoa vaadittaisiin lopettamaan muiden maiden häirintä ja kunnioittamaan naapureiden alueellista koskemattomuutta. Ennen kaikkea Venäjää vaadittaisiin vetäytymään Ukrainalta valtaamiltaan alueilta. Venäjää painostettaisiin yhteistyöhön Syyrian kriisin ratkaisemiseksi niin, että sotatoimet lopetetaan, al Assadin juntan tilalle valitaan demokraattinen hallinto ja sotarikoksiin syyllistyneet asetetaan vastuusteen teoistaan. Näin luotaisiin edellytykset sotaa pakoon lähteneiden paluulle takaisin kotimaahansa.</p><p>4 Samanaikaisesti USA ja muut länsimaat ilmaisisivat valmiutensa laajamittaiseen taloudelliseen ja kulttuuriseen yhteistyöhön Venäjän kanssa heti kun Venäjä kykenee tarjoamaan tähän riittävät edellytykset. Venäjän kansalaisia tuettaisiin heidän kamppailussaan demokraattisten oikeuksiensa puolesta. Venäjä toivotettaisiin mukaan keskusteluihin maailmanlaajuisen ydinaseriisunnan toteuttamisesta ja sotilaallisen varustelukilvan hillitsemisestä.</p><p>5 Korean niemimaan tilanteeseen etsittäisiin ratkaisuja yhteistyössä Kiinan ja USA:n aasialaisten liittolaisten kanssa. Ensimmäisenä askelena olisi Pohjois-Korean riisuminen ydinaseista. Seuraavina olisivat maahan suunnattujen pakotteiden purkaminen, järjestelmällinen työ pohjoiskorealaisten elinolojen ja oikeuksien parantamiseksi ja lopulta maiden rauhanomainen yhdistäminen niin, että tuloksena on yksi vauras, demokraattinen ja sotilaallisesti sitoutumaton Korea.</p><p>6 Yhdysvallat peruuttaisi irtautumisensa Iranin ydinsopimuksesta. Samoin Yhdysvallat peruuttaisi päätöksen lähetystönsä siirtämisestä Jerusalemiin, ja maa omaksuisi jälleen aktiivisen ja rakentavan roolin lähi-Idän moninaisten kriisien ratkaisupyrkimyksissä.</p><p>7 Yhdysvallat palaisi mukaan Pariisin ilmastosopimukseen. Samalla maa pyrkisi aktiivisesti edelläkävijän asemaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Muille maille tarjottaisiin yhteistyötä, jonka tavoitteena on ilmaston lämpenemisen mahdollisimman nopea pysäyttäminen maailmanlaajuisessa mittakaavassa.</p><p>8 Yhdysvallat ilmaisisi olevansa valmis laajamittaiseen yhteistyöhön ja kasvaviin resurssipanostuksiin globaalien kehitysongelmien ratkomiseksi. Erityisesti haluttaisiin panostaa Afrikan tulevien kehityksen turvaamiseen kestävällä tavalla.</p><p>Kaiken kaikkiaan meidän lähivuosien näköalamme hahmottuisivat aika paljon valoisampina kuin millaisina ne näyttäytyvät USA:n nykyisen presidentin ollessa ohjaimissa. Mutta toistaiseksi kaikki tämä on tietenkin vain pelkkää jossittelua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten maailman menoon vaikuttaisi, jos Yhdysvalloilla olisi asiansa osaava johtaja? Ehkä tapahtuisi muun muassa seuraavaa:

    1  USA palauttaisi hyvät suhteet muihin länsimaihin. Yhteistyön julistettaisiin pohjautuvan ennen kaikkea yhteisiin demokraattisiin arvoihin ja haluun puolustaa ihmisten oikeuksia kaikkialla maailmassa.

    2 Kauppasodalla uhkaamisen sijasta USA ryhtyisi rakentamaan hyviä suhteita Kiinaan. Perustana olisi ajatus maiden keskinäisestä tasavertaisuudesta ja suurimpien maiden velvollisuudesta ottaa huomioon toimiensa maailmanlaajuiset vaikutukset. Yhdysvallat ei kuitenkin lakkaisi arvostelemasta Kiinan ihmisoikeusloukkauksia, vaatimasta Kiinaa noudattamaan normaaleja taloudellisen kanssakäymisen pelisääntöjä ja puolustamasta liittolaisiaan aluevesikiistoissa Kiinan kanssa.

    3 Venäjän johtoa vaadittaisiin lopettamaan muiden maiden häirintä ja kunnioittamaan naapureiden alueellista koskemattomuutta. Ennen kaikkea Venäjää vaadittaisiin vetäytymään Ukrainalta valtaamiltaan alueilta. Venäjää painostettaisiin yhteistyöhön Syyrian kriisin ratkaisemiseksi niin, että sotatoimet lopetetaan, al Assadin juntan tilalle valitaan demokraattinen hallinto ja sotarikoksiin syyllistyneet asetetaan vastuusteen teoistaan. Näin luotaisiin edellytykset sotaa pakoon lähteneiden paluulle takaisin kotimaahansa.

    4 Samanaikaisesti USA ja muut länsimaat ilmaisisivat valmiutensa laajamittaiseen taloudelliseen ja kulttuuriseen yhteistyöhön Venäjän kanssa heti kun Venäjä kykenee tarjoamaan tähän riittävät edellytykset. Venäjän kansalaisia tuettaisiin heidän kamppailussaan demokraattisten oikeuksiensa puolesta. Venäjä toivotettaisiin mukaan keskusteluihin maailmanlaajuisen ydinaseriisunnan toteuttamisesta ja sotilaallisen varustelukilvan hillitsemisestä.

    5 Korean niemimaan tilanteeseen etsittäisiin ratkaisuja yhteistyössä Kiinan ja USA:n aasialaisten liittolaisten kanssa. Ensimmäisenä askelena olisi Pohjois-Korean riisuminen ydinaseista. Seuraavina olisivat maahan suunnattujen pakotteiden purkaminen, järjestelmällinen työ pohjoiskorealaisten elinolojen ja oikeuksien parantamiseksi ja lopulta maiden rauhanomainen yhdistäminen niin, että tuloksena on yksi vauras, demokraattinen ja sotilaallisesti sitoutumaton Korea.

    6 Yhdysvallat peruuttaisi irtautumisensa Iranin ydinsopimuksesta. Samoin Yhdysvallat peruuttaisi päätöksen lähetystönsä siirtämisestä Jerusalemiin, ja maa omaksuisi jälleen aktiivisen ja rakentavan roolin lähi-Idän moninaisten kriisien ratkaisupyrkimyksissä.

    7 Yhdysvallat palaisi mukaan Pariisin ilmastosopimukseen. Samalla maa pyrkisi aktiivisesti edelläkävijän asemaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Muille maille tarjottaisiin yhteistyötä, jonka tavoitteena on ilmaston lämpenemisen mahdollisimman nopea pysäyttäminen maailmanlaajuisessa mittakaavassa.

    8 Yhdysvallat ilmaisisi olevansa valmis laajamittaiseen yhteistyöhön ja kasvaviin resurssipanostuksiin globaalien kehitysongelmien ratkomiseksi. Erityisesti haluttaisiin panostaa Afrikan tulevien kehityksen turvaamiseen kestävällä tavalla.

    Kaiken kaikkiaan meidän lähivuosien näköalamme hahmottuisivat aika paljon valoisampina kuin millaisina ne näyttäytyvät USA:n nykyisen presidentin ollessa ohjaimissa. Mutta toistaiseksi kaikki tämä on tietenkin vain pelkkää jossittelua.

    ]]>
    10 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260330-jossittelua#comments Donald Trump Yhdysvaltojen ulkopolitiikka Sat, 01 Sep 2018 12:07:15 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260330-jossittelua
    EU hävisi Trumpille kauppasodan http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260260-eu-havisi-trumpille-kauppasodan <p>Jonkin aikaa sitten Trump asetti terästariffit EUlle vastalauseena EUn tariffeihin Yhdysvalloille, jotka olivat jo vuosien ajan vääristäneet markkinoita. Jopa täällä usarissa kävi useita talousviisaita kirjottamassa, miten Trump on aloittanut taloussodan, jota hän ei pysty voittamaan.&nbsp;</p><p>No nyt EU näköjään hävisi tämän &quot;taloussodan&quot;. <a href="http://thehill.com/policy/finance/404419-top-eu-trade-official-to-us-we-will-drop-auto-tariffs-to-zero-if-you-do">The Hill uutisoi eilen,</a> että EUn kauppakomissaari Cecilia Malmstrom oli puheessaan EUn parlamentille kertonut EUn olevan valmis lopettamaan tariffit Yhdysvalloille jos Trump seuraa perässä.&nbsp;</p><p><a href="https://www.businessinsider.com/trump-suggests-dropping-all-tariffs-trade-barriers-at-g7-summit-2018-6?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T">Tämä oli Trumpin pyrkimys alusta alkaen</a>. Yritin itsekin kommentoida joihinkin blogeihin että ideana ei ollut taloussota, vaan tariffien poisto EUlta. Yleinen konsensus näytti kuitenkin olleen, että Trump on hullu hölmö joka ei tiedä mitä tekee. Juupa juu.</p><p>Mitä jos vain pelattaisiin reilusti liittolaisten kanssa? Varsinkin kun melkein koko sotilaallinen puolustuksesi perustuu heidän tukeensa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jonkin aikaa sitten Trump asetti terästariffit EUlle vastalauseena EUn tariffeihin Yhdysvalloille, jotka olivat jo vuosien ajan vääristäneet markkinoita. Jopa täällä usarissa kävi useita talousviisaita kirjottamassa, miten Trump on aloittanut taloussodan, jota hän ei pysty voittamaan. 

    No nyt EU näköjään hävisi tämän "taloussodan". The Hill uutisoi eilen, että EUn kauppakomissaari Cecilia Malmstrom oli puheessaan EUn parlamentille kertonut EUn olevan valmis lopettamaan tariffit Yhdysvalloille jos Trump seuraa perässä. 

    Tämä oli Trumpin pyrkimys alusta alkaen. Yritin itsekin kommentoida joihinkin blogeihin että ideana ei ollut taloussota, vaan tariffien poisto EUlta. Yleinen konsensus näytti kuitenkin olleen, että Trump on hullu hölmö joka ei tiedä mitä tekee. Juupa juu.

    Mitä jos vain pelattaisiin reilusti liittolaisten kanssa? Varsinkin kun melkein koko sotilaallinen puolustuksesi perustuu heidän tukeensa?

    ]]>
    16 http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260260-eu-havisi-trumpille-kauppasodan#comments Donald Trump EU Kauppasota Tariffit Fri, 31 Aug 2018 11:16:12 +0000 Aleksi Parkkinen http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260260-eu-havisi-trumpille-kauppasodan
    Trump, kirkonmiehet ja väkivaltafantasiat http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260160-trump-kirkonmiehet-ja-vakivaltafantasiat <p>Yhdysvaltain presidentti Trumpin maanantaina Valkoisessa talossa evankelikaalisten liikkeiden johtajille järjestämästä tilaisuudesta on vuotanut julkisuuteen nauhoitus. Nauhoitus paljastaa Trumpin vedonneen kristillistä oikeistoa edustavien liikkeiden johtajiin tuen saamiseksi lähestyvissä kongressivaaleissa. Trump varoitti tilaisuudessa demokraattien voiton johtavan &rdquo;väkivaltaan&rdquo;. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat tänään (29.8.) julkaistussa <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005807603.html"><u>uutisessaan</u></a>.</p><p>Trump esitti evankelikaalisten liikkeiden johtajille pitämässään puheessa, että tulevat marraskuun vaalit &rdquo;eivät ole kansanäänestys vain minusta, se on kansanäänestys teidän uskonnostanne, vapaasta sanasta ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_perustuslain_ensimmäinen_lisäys"><u>perustuslain ensimmäisestä lisäyksestä</u></a>. Se on kansanäänestys niin paljosta&rdquo;, kertoo Ilta-Sanomat nauhoitteen paljastaneen.</p><p>Nauhoitteen olivat Ilta-Sanomien mukaan saaneet käsiinsä <a href="https://www.nbcnews.com/politics/elections/trump-told-christian-leaders-he-got-rid-law-he-didn-n904471"><u>NBC News</u></a> ja <a href="https://www.nytimes.com/2018/08/28/us/politics/trump-evangelical-pastors-election.html"><u>New York Times</u></a>.</p><p>Trumpin väitti lietsontapuheessaan, että &rdquo;he (demokraatit) kumoavat kaiken tekemämme, ja he tekevät sen nopeasti ja väkivaltaisesti. Väkivaltaisesti. Väkivaltaa on. Jos katsotaan Antifaa ja joitain näitä ryhmiä &ndash; kyseessä on väkivaltaisia ihmisiä&rdquo;, paljastaa Ilta-Sanomat.</p><p>Perusteluja Trump ei antanut näille väitteilleen.</p><p>Ilta-Sanomat kertoo, että Trump on itse vaalitilaisuuksissaan kehottanut &rdquo;pieksemään&rdquo; tilaisuuteen saapuneita vastustajia.</p><p>Ilta-Sanomien uutinen vahvistaa käsityksiä Trumpin hallinnon ja USA:n evankelikaalisten liikkeiden välisistä tiiviistä yhteyksistä.</p><p>Voi vain kuvitella minkälainen meno Trumpin kristillisten liittolaisvoimien omissa tilaisuuksissa on Trumpin avunhuutojen jälkeen.</p><p>Kirkko ja Kaupunki-lehden 20.8. julkaistussa <a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jumala-trump-ja-putin-kristillisen-konservatiivioikeiston-toiminta-suomessa-kulkee-samoilla-raiteilla-kuin-yhdysvaltain-evankelikaaleilla"><u>artikkelissa</u></a> käytiin varsin kattavasti läpi Suomessa vaikuttavan kristillisen oikeiston verkostoitumista. Eräänä selkeänä piirteenä tälle verkostolle on presidentti Trumpin ja hänen hallintonsa kiihkeä ja varaukseton kannattaminen.</p><p>Suomalainen kristilliseen oikeistoon vahvat yhteydet omaava oikeistoradikaali Oikea Media ei toistaiseksi ole uutisoinut Trumpin maansa evankelikaaleille pitämästä puheesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain presidentti Trumpin maanantaina Valkoisessa talossa evankelikaalisten liikkeiden johtajille järjestämästä tilaisuudesta on vuotanut julkisuuteen nauhoitus. Nauhoitus paljastaa Trumpin vedonneen kristillistä oikeistoa edustavien liikkeiden johtajiin tuen saamiseksi lähestyvissä kongressivaaleissa. Trump varoitti tilaisuudessa demokraattien voiton johtavan ”väkivaltaan”. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat tänään (29.8.) julkaistussa uutisessaan.

    Trump esitti evankelikaalisten liikkeiden johtajille pitämässään puheessa, että tulevat marraskuun vaalit ”eivät ole kansanäänestys vain minusta, se on kansanäänestys teidän uskonnostanne, vapaasta sanasta ja perustuslain ensimmäisestä lisäyksestä. Se on kansanäänestys niin paljosta”, kertoo Ilta-Sanomat nauhoitteen paljastaneen.

    Nauhoitteen olivat Ilta-Sanomien mukaan saaneet käsiinsä NBC News ja New York Times.

    Trumpin väitti lietsontapuheessaan, että ”he (demokraatit) kumoavat kaiken tekemämme, ja he tekevät sen nopeasti ja väkivaltaisesti. Väkivaltaisesti. Väkivaltaa on. Jos katsotaan Antifaa ja joitain näitä ryhmiä – kyseessä on väkivaltaisia ihmisiä”, paljastaa Ilta-Sanomat.

    Perusteluja Trump ei antanut näille väitteilleen.

    Ilta-Sanomat kertoo, että Trump on itse vaalitilaisuuksissaan kehottanut ”pieksemään” tilaisuuteen saapuneita vastustajia.

    Ilta-Sanomien uutinen vahvistaa käsityksiä Trumpin hallinnon ja USA:n evankelikaalisten liikkeiden välisistä tiiviistä yhteyksistä.

    Voi vain kuvitella minkälainen meno Trumpin kristillisten liittolaisvoimien omissa tilaisuuksissa on Trumpin avunhuutojen jälkeen.

    Kirkko ja Kaupunki-lehden 20.8. julkaistussa artikkelissa käytiin varsin kattavasti läpi Suomessa vaikuttavan kristillisen oikeiston verkostoitumista. Eräänä selkeänä piirteenä tälle verkostolle on presidentti Trumpin ja hänen hallintonsa kiihkeä ja varaukseton kannattaminen.

    Suomalainen kristilliseen oikeistoon vahvat yhteydet omaava oikeistoradikaali Oikea Media ei toistaiseksi ole uutisoinut Trumpin maansa evankelikaaleille pitämästä puheesta.

    ]]>
    36 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260160-trump-kirkonmiehet-ja-vakivaltafantasiat#comments Donald Trump Evankelikaalisuus Wed, 29 Aug 2018 13:47:08 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260160-trump-kirkonmiehet-ja-vakivaltafantasiat
    Trumpin loppu on enää ajan kysymys http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys <p>&nbsp;</p><p>Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä <a href="https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1032256443985084417">asettui puolustamaan </a>tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa.&nbsp;</p><p>Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä&nbsp;<a href="https://nordic.businessinsider.com/lanny-davis-cohen-flipped-on-trump-has-evidence-of-russia-conspiracy-2018-8?r=US&amp;IR=T">Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativa</a>t: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille.&nbsp;</p><p>Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että&nbsp;<a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259820-trumpin-korttitalo-on-romahtamassa"><em>Trumpin korttitalo on romahtamassa.&nbsp;</em></a>Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.</p><p>Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

    Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä asettui puolustamaan tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa. 

    Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativat: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille. 

    Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että Trumpin korttitalo on romahtamassa. Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.

    Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa. 

     

     

    Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


    Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

     

    Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

    YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.

    Linkki.

    ]]>
    63 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys#comments Donald Trump USA Venäjä Vladimir Putin Yhdysvallat Wed, 22 Aug 2018 19:11:39 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys
    Merkelistä, Putinista ja Nord Stream -kaasuputkista http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259748-merkelista-putinista-ja-nord-stream-kaasuputkista <p>Mitä Saksan ja Venäjän johtajien tapaamiset merkitsevät näiden maiden välisten suhteiden ja Nord Stream -kaasuputkien kannalta? Mitä vaikutusta <strong>Donald Trumpin</strong> Nord Stream -kritiikillä on? Entäpä mikä on Suomen rooli Nord Stream I ja II -hankkeissa ja miten ne vaikuttavat Itämeren ja Suomen turvallisuustilanteeseen?</p><p><em>Helsingin Sanomat</em> (<em>HS</em>) uutisoi <strong>Angela Merkelin</strong> ja <strong>Vladimir Putinin</strong> tapaamisesta kolmena päivänä perättäin, perjantaista sunnuntaihin 17.8.&ndash;19.8.2018. Saksan ja Venäjän suhteiden ohella tapetilla oli Nord Stream II -kaasuputki, jota tarkasteltiin kaikissa kolmessa artikkelissa.</p><p><em>HS</em> (18.8.2018) toteaa, että &rdquo;Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.&rdquo; Robert Bosch -keskuksen johtaja <strong>Stefan Meisterin</strong> näkemyksiin tukeutuva <em>HS</em> (17.8.2018) kertoo, että Donald Trumpin&nbsp;politiikka &rdquo;yhdistää nyt Merkelin ja Putinin uudella tavalla&rdquo; ja he ovat &rdquo;ymmärtäneet, että uudessa kansainvälisen politiikan tilanteessa heidän on puhuttava keskenään&rdquo;.</p><p>Meister arvelee, että heidän tapaamisensa on signaali siitä, &rdquo;että Saksa ja Venäjä eivät anna Trumpin vaikuttaa suhteisiinsa.&rdquo;</p><p><em>Entäpä sitten Nord Stream II -kaasuputki?</em></p><p><em>HS</em> (17.8.2018) jatkaa toteamalla että &rdquo;Trump vastustaa Venäjältä Saksaan rakennettavaa Nord Stream 2 -kaasuputkea&rdquo;, joka on tärkeä hanke Saksalle ja Venäjälle. Stefan Meisterin näkemyksen mukaan &rdquo;Trump käyttää kaasuputkea kauppapolitiikassaan painostaakseen Saksaa.&rdquo; <em>HS</em> jatkaa, että Trumpin heinäkuun Nato-kokouksessa ilmaisema arvio on, että Saksa on Venäjän vanki kaasuputken takia.</p><p>Edelleen, <em>HS</em> (17.8.2018) esittää, että &rdquo;Nord Streamilla painostus myös jatkuu. Yhdysvallat saattaa kytkeä seuraavien kuukausien aikana kaasuputken uusiin&rdquo; Skripal-tapauksen johdosta asetettaviin Venäjä-pakotteisiinsa. Stefan Meister puolestaan katsoo, että &rdquo;Yhdysvallat voi pysäyttää Nord Stream 2 -hankkeen, jos siihen liittyvät yritykset joutuvat pakotelistalle.&rdquo;</p><p><em>Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream I</em></p><p>Karjala-aiheisessa kirjassani (Minkkinen 2012, 187&ndash;189) tarkastelin Nord Stream I -kaasuputkea osana historiallisia saksalais-venäläisiä suhteita ja niiden vaikutuksia Suomelle:</p><p>&rdquo;Saksan ja Venäjän välinen yhteistyö on historiallisesti tuot&shy;tanut ongelmia Suomelle, kuten vuoden 1939 <strong>Molotov-Rib&shy;bentrop</strong> -sopimuksen tapauksessa, mutta myös myönteisiä vaikutuksia, kuten maan itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1917.&rdquo;</p><p>Toin myös esiin kaasuputkeen liittyvät ongelmat, virallisen Suomen ongelmallisen suhtautumisen siihen sekä Nord Stream I -hankkeeseen kohdistuneen kritiikin ja siihen liittyvän vastatoimenpiteen.</p><p>Muistutin myös, että &rdquo;Pääosin venäläisessä ja saksalaisessa omistuksessa oleva yhtiö Nord Stream on rakentamassa annektoidusta Karjalasta Saksaan ulot&shy;tuvaa merenalaista kaasuputkea, joka kulkisi Suomenlahtea ja Itämerta pitkin ja myös Suomen aluevesien kautta.&rdquo;</p><p>Totesin kaasuputkeen liittyen, että &rdquo;jotta voisimme parantaa saksalais-venäläisiä suhteita ja energiaturvallisuutta, kuten myös taloudellista yhteistyötä, tämä voitaisiin toteuttaa kestä&shy;vämmällä tavalla Karjalan palautuksen myötä.&rdquo;</p><p>Jo tätä ennen olin nostanut esiin, että annektoidun Karjalan laillisia suomalaisia ja karjalaisia maanomistajia edustavan asianajaja <strong>Kari Silvennoinen</strong> on kaasuputkeen liittyvien toimenpiteidensä yhteydessä todennut, että kaasuputken hintana on Karjalan palauttami&shy;nen ja täydellinen kompensaatio suomalaisille maanomistajil&shy;le.</p><p>Viipurista Saksan Greifswaldiin linjatun Nord Stream I:n olemassaolo voitaisiin tässä tapauksessa perustella sillä, että Suomen aluevesien kautta kulkeva ja Suomen alueelta lähtevä kaasuputki voitaisiin pitää rauhantahtoisten ja rehellisinä tunnettujen suomalaisten valvonnassa.</p><p><em>Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream II</em></p><p>Nordstream II -kaasuputki puolestaan kulkisi Inkerinmaan Laukaansuusta (Ost-Luga) Greifswaldiin Saksaan (katso oheinen karttakuva). Venäjällä on toki oikeus halutessaan siirtää myös itämerensuomalaisten perinteinen asuinalue Inkerinmaa Suomen suvereniteetin piiriin, mutta Pietarin kaupungin olemassaolon takia se lienee epätodennäköistä.</p><p>Suomen kansainväliseen energiayhteistyöhön on Nord Stream I -hankkeen ohella liittynyt useita muita kiistanalaisia hankkeita, kuten Fennovoiman ja Rosatomin Hanhikivi 1 -ydinvoimahanke. Myös Fortum hankittiin sen osakkaaksi kimurantin kotimaisen omistajuuden hankintaoperaation yhteydessä.</p><p>Kun Fortum lähti tavoittelemaan myös saksalaista energiayhtiötä Uniperia, tätä hanketta pidettiin arveluttavana, koska Fortumista tulisi &rdquo;samalla välillisesti Uniperin omistuksen kautta kiistanalaisen Itämeren alittavan kaasuputkihankkeen, Nord Stream 2:n, suurrahoittaja&rdquo; (<em>Maaseudun tulevaisuus</em>, 21.9.2017). Uniper liitettiin Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen (<em>Arvopaperi</em>, 26.6.2018).</p><p><em>HS</em> (18.8.2018) muistuttaa, että &rdquo;Nord Stream 2 käsittää kaksi rinnakkaista noin 1&thinsp;200 kilometrin merenalaista kaasuputkilinjaa Venäjän ja Saksan välillä. Suomen talousvyöhykkeellä putket kulkisivat noin 374 kilometriä.&rdquo;</p><p>Tämä on varsin pitkä matka, vaikka se onkin lyhyempi kuin Suomen ja Venäjän välinen 1340 kilometrin maaraja. Toisaalta se on selvästi pidempi kuin 313 kilometrin ajomatka Pariisista Brysseliin A1 ja E19 -teiden kautta (katso <em>Google Map</em>).</p><p>Kaasuputkien eri lähtöpaikoista huolimatta ne molemmat kulkisivat Suomen talousvesillä. Tätä on hyvä miettiä erityisesti nyt kun on kulunut 50 vuotta siitä kun Neuvostoliitto ja muutamat Varsovan liiton maat tekivät sotilaallisen invaasion (Operaatio Tonava) Prahaan aamuyöllä tiistain ja keskiviikon 20.8.&ndash;21.8.1968 välisenä yönä.</p><p>Virallinen Suomi ei tuominnut tätä Prahan kevään päättänyttä aggressiota ja tiedotusvälineet pääosin peesasivat. Suomi ei ole myöskään kritisoinut eikä vastustanut Nord Stream -kaasuputkia vaan on antanut luvan Suomen talousvesien käyttöön myös Nord Stream II:n tapauksessa. Ikävä kyllä myös huomattavasti kriittisempi Ruotsi on päättänyt sallia talousvesiensä käytön tähän tarkoitukseen.</p><p>Venäjä on järjestänyt vuonna 2018 kaksi sotaharjoitusta aikaisemmin Suomelle kuuluneessa Suursaaressa, joka on reilun 30 kilometrin päässä Kotkasta. Maaliskuussa harjoittelivat Venäjän erikoisjoukot Suursaaressa ja reilun 60 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevassa Tytärsaaressa (<em>Verkkouutiset</em>, 22.3.2018). Heinäkuussa Suursaaressa harjoittelivat Venäjän laskuvarjojoukot ja harjoituksista tiedotettiin lähellä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin tapaamista (<em>HS</em>, 11.7.2018).</p><p>On täysin mahdollista, että näissä ja muissa Venäjän sotaharjoituksissa harjoiteltiin myös Suomen talousvesillä sijaitsevan Nord Stream I:n ja suunnitellun Nord Stream II:n suojaamista.</p><p>Vladimir Putin&nbsp;on jo paljon aikaisemmin todennut, &rdquo;että Venäjä aikoo käyttää Itämeren laivastoaan Itämeren kaasuputken rakentamiseen ja vartiointiin&rdquo;. Jo tuolloin vuonna 2007 kerrottiin &rdquo;kaasuputkiyhtiön merenpohjaan asettamista antureista, joiden epäillään mahdollisesti muodostavan riskin Ruotsin maanpuolustukselle.&rdquo; Kaasuputken rakentajat olivat saaneet luvan asettaa antureita tutkimustarkoitukseen myös Suomen aluevesille.&nbsp;(<em>Taloussanomat</em>, 17.1.2007.)</p><p>Venäjän sotilasoperaatio Suomen talousvesillä olisi luonnollisesti tuomittavaa, puhumattakaan sotilasoperaatiosta Suomen aluevesillä.</p><p>Putinin Venäjällä on viimeaikoina puhuttu myönteiseen sävyyn vuoden 1939 Molotov-Ribbentrop -sopimuksesta. Tiedotusvälineissä ja jopa ulkoministeri <strong>Sergei Lavrovin</strong> taholta on yritetty jälleen kyseenalaistaa se, että Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton tekoa (<em>Iltalehti</em>, 11.8.2017 &amp; <em>Ilta-Sanomat</em>, 15.1.2018).</p><p>Historian valossa ei ole lainkaan vaikeaa ajatella, että Venäjä keksisi jonkun Mainilan laukausten kaltaisen tekosyyn hyökätä sotilaallisesti Suomeen, esimerkiksi Nord Stream -kaasuputkeen liittyvän. Venäläiset ovat hyvin kokeneita, taitavia ja lahjakkaita tällaisten tekosyiden innovoinnissa.</p><p><em>Hyvät suhteet hyvästä</em></p><p>On toki suotavaa, että hyvät suhteet vallitsevat eri maiden välillä; esimerkiksi Suomen ja Venäjän, Suomen ja Saksan sekä Saksan ja Venäjän. <em>HS</em> (18.8.2018) on todennut, kuten jo havaitsimme, että &rdquo;Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.&rdquo;</p><p>Pehmentyminen pitää sisällään lähentymisen, mikä tarkoittaa tiettyä parantumista. Maiden väliset suhteet voivat parantua monella tavalla ja edellä kerroin, että Saksan ja Venäjän välisellä yhteistyöllä on ollut niin negatiivisia kuin positiivisiakin vaikutuksia Suomelle.</p><p>Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa on tavattu korostaa päättäjien henkilösuhteiden tärkeyttä. On hyvä muistaa, että Angela Merkel oli ennen Saksan yhdistymistä itäsaksalainen ja Vladimir Putin oli KGB:n tehtävissä Itä-Saksassa vuosina 1985&ndash;1990. Jollei sitten muuta vakavampaa, niin voi ainakin ajatella, että tiedustelumies Putin tuntee ex-itäsaksalaisten mielenmaiseman.</p><p><em>HS</em> (19.8.2018) toteaa, että &rdquo;Suomi seuraa hyvin tarkkaan Merkelin ja Putinin suhdetta&rdquo;. Muun muassa edellisen valossa &ndash; ja muutenkin pidän &ndash; tätä suotavana.</p><p>Mutta kuten tavataan sanoa, vaikkakin eri järjestyksessä, pelätään pahinta, mutta toivotaan parasta. Ja toimitaan sen parhaan puolesta, unohtamatta pahimman mahdollisuutta.</p><p>Petri Minkkinen</p><p>P.S. Hyvää itsenäisyyden palauttamisen 27-vuotispäivää 100-vuotiaalle Virolle eli Eesti Vabariigille tänään 20.7.2018.</p><p><u>Lähteet:</u></p><p><em>&ndash; Arvopaperi</em>, 26.6.2018, &rdquo;Fortum: Uniper-kauppa päätökseen, raportointi alkaa vuoden neljännellä neljänneksellä&rdquo; (Maija Vehviläinen), <a href="https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/fortum-uniper-kauppa-paatokseen-raportointi-alkaa-vuoden-neljannella-neljanneksella-6731298">https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/fortum-uniper-kauppa-paatokseen-raportointi-alkaa-vuoden-neljannella-neljanneksella-6731298</a></p><p><em>&ndash; Google Map</em>, <a href="https://www.google.fi/maps/dir/Pariisi,+Ranska/Bryssel,+Belgia/@49.4161582,2.8924145,7z/data=!4m14!4m13!1m5!1m1!1s0x47e66e1f06e2b70f:0x40b82c3688c9460!2m2!1d2.3522219!2d48.856614!1m5!1m1!1s0x47c3a4ed73c76867:0xc18b3a66787302a7!2m2!1d4.3517103!2d50.8503396!3e0">https://www.google.fi/maps/dir/Pariisi,+Ranska/Bryssel,+Belgia/@49.4161582,2.8924145,7z/data=!4m14!4m13!1m5!1m1!1s0x47e66e1f06e2b70f:0x40b82c3688c9460!2m2!1d2.3522219!2d48.856614!1m5!1m1!1s0x47c3a4ed73c76867:0xc18b3a66787302a7!2m2!1d4.3517103!2d50.8503396!3e0</a></p><p><em>&ndash; HS</em>, 11.7.2018, &rdquo;Venäjän armeija kertoo pitäneensä harjoituksen Suursaarella &ndash; Puolustusvoimat ei kommentoi. Armeijan laskuvarjojoukot harjoittelivat saarelle laskeutumista&rdquo; (Johanna Juupaluoma), <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005751865.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005751865.html</a></p><p><em>&ndash; HS</em>, 17.8.2018, &rdquo;Merkel ja Putin tapaavat tänään jo toistamiseen kesän aikana &ndash; syynä Trumpin politiikka. Saksa palaa askeleen kohti hyvin käytännöllistä Venäjä-politiikkaa, muttei tingi pakotteista&rdquo; (Anna-Liina Kauhanen), <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795063.html?share=fb4ae10b0df8d37608ade4c86709667a">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795063.html?share=fb4ae10b0df8d37608ade4c86709667a</a></p><p><em>&ndash; HS</em>, 18.8.2018, &rdquo;Putin puolusti venäläistä kaasua tapaamisessa Saksan Merkelin kanssa. Maiden johtajat tapasivat toistamiseen lyhyen ajan sisällä&rdquo; (Petteri Tuohinen), <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795941.html?share=1e0b03173653ea3efb59ebcb40217389">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795941.html?share=1e0b03173653ea3efb59ebcb40217389</a></p><p><em>&ndash; HS</em>, 19.8.2018, &rdquo;Kumpi vie, Putin vai EU? &ndash; Paine saada Syyriaan vakaus muuttaa Saksan Venäjä-politiikkaa. Vakava huoli uudesta pakolaiskriisistä vaikuttaa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Venäjä- ja Syyria-politiikkaan, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen&rdquo;, <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005796409.html?share=09e2aad04b3332abbb8d1e8a866e3249">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005796409.html?share=09e2aad04b3332abbb8d1e8a866e3249</a></p><p><em>&ndash; Iltalehti</em>, 1.8.2017, &rdquo;Venäläinen televisiokanava väittää: &rsquo;Suomi ampui Mainilan laukaukset&rsquo;&rdquo; (Julia Saario), <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708012200297595_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708012200297595_ul.shtml</a></p><p><em>&ndash; Ilta-Sanomat</em>, 15.1.2018, &rdquo;Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei halunnut antaa suoraa vastausta kysymykseen, kuka ampui Mainilan laukaukset 1939 ja kuka aloitti talvisodan&rdquo; (Arja Paananen), <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005525116.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005525116.html</a></p><p>&ndash; <em>Maaseudun tulevaisuus</em>, 21.9.2017, &rdquo;Fortumista tulee Uniper-kaupan toteutuessa kiistanalaisen Nord Stream 2 -kaasuputken suurrahoittaja&rdquo; (Kimmo Lundén), <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/fortumista-tulee-uniper-kaupan-toteutuessa-kiistanalaisen-nord-stream-2-kaasuputken-suurrahoittaja-1.206891">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/fortumista-tulee-uniper-kaupan-toteutuessa-kiistanalaisen-nord-stream-2-kaasuputken-suurrahoittaja-1.206891</a></p><p>&ndash; Minkkinen, Petri (2012) <em>Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa.</em> Helsinki/Tallinna: Karjalan Kuvalehti/KAKTUS/Pro Karelia (jakelija Otava)</p><p><em>- Nord Stream 2, News and events</em>, June 20, 2018, <a href="http://www.gazprom.com/about/production/projects/pipelines/built/nord-stream2/">http://www.gazprom.com/about/production/projects/pipelines/built/nord-stream2/</a></p><p><em>&ndash; Taloussanomat</em>, 17.1.2007, &rdquo;Venäjällä on antureita myös Suomen vesillä&rdquo; (Kalle Schönberg), <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001491909.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001491909.html</a></p><p><em>&ndash; Verkkouutiset</em>, 22.3.2018, &rdquo;Venäjän erikoisjoukot harjoittelivat Suomenlahdella 30 kilometrin päässä Kotkasta&rdquo; (Kasperi Summanen), <a href="https://www.verkkouutiset.fi/venajan-erikoisjoukot-harjoittelivat-suomenlahdella-30-kilometrin-paassa-kotkasta/">https://www.verkkouutiset.fi/venajan-erikoisjoukot-harjoittelivat-suomenlahdella-30-kilometrin-paassa-kotkasta/</a></p><p><u>Kuva ja karttojen lähdetiedot:</u></p><p><em>&ndash;</em> &rdquo;Angela Merkel ja Vladimir Putin keskustelivat samaan aikaan kun valokuvaajat ikuistivat johtajien tapaamista Mesebergissä lauantaina&rdquo;,&nbsp;kuva:&nbsp;John MacDougall /AFP, HS 18.8.2018</p><p><em>&ndash;</em> Nord Stream I ja II -reittikartta, <em>Nord Stream 2, News and events</em>, June 20, 2018</p><p><em>&ndash; &ldquo;</em>Suursaari Suomenlahdella&rdquo;, <em>Verkkouutiset</em>, 22.3.2018 (Google Earth -pohjainen)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä Saksan ja Venäjän johtajien tapaamiset merkitsevät näiden maiden välisten suhteiden ja Nord Stream -kaasuputkien kannalta? Mitä vaikutusta Donald Trumpin Nord Stream -kritiikillä on? Entäpä mikä on Suomen rooli Nord Stream I ja II -hankkeissa ja miten ne vaikuttavat Itämeren ja Suomen turvallisuustilanteeseen?

    Helsingin Sanomat (HS) uutisoi Angela Merkelin ja Vladimir Putinin tapaamisesta kolmena päivänä perättäin, perjantaista sunnuntaihin 17.8.–19.8.2018. Saksan ja Venäjän suhteiden ohella tapetilla oli Nord Stream II -kaasuputki, jota tarkasteltiin kaikissa kolmessa artikkelissa.

    HS (18.8.2018) toteaa, että ”Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.” Robert Bosch -keskuksen johtaja Stefan Meisterin näkemyksiin tukeutuva HS (17.8.2018) kertoo, että Donald Trumpin politiikka ”yhdistää nyt Merkelin ja Putinin uudella tavalla” ja he ovat ”ymmärtäneet, että uudessa kansainvälisen politiikan tilanteessa heidän on puhuttava keskenään”.

    Meister arvelee, että heidän tapaamisensa on signaali siitä, ”että Saksa ja Venäjä eivät anna Trumpin vaikuttaa suhteisiinsa.”

    Entäpä sitten Nord Stream II -kaasuputki?

    HS (17.8.2018) jatkaa toteamalla että ”Trump vastustaa Venäjältä Saksaan rakennettavaa Nord Stream 2 -kaasuputkea”, joka on tärkeä hanke Saksalle ja Venäjälle. Stefan Meisterin näkemyksen mukaan ”Trump käyttää kaasuputkea kauppapolitiikassaan painostaakseen Saksaa.” HS jatkaa, että Trumpin heinäkuun Nato-kokouksessa ilmaisema arvio on, että Saksa on Venäjän vanki kaasuputken takia.

    Edelleen, HS (17.8.2018) esittää, että ”Nord Streamilla painostus myös jatkuu. Yhdysvallat saattaa kytkeä seuraavien kuukausien aikana kaasuputken uusiin” Skripal-tapauksen johdosta asetettaviin Venäjä-pakotteisiinsa. Stefan Meister puolestaan katsoo, että ”Yhdysvallat voi pysäyttää Nord Stream 2 -hankkeen, jos siihen liittyvät yritykset joutuvat pakotelistalle.”

    Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream I

    Karjala-aiheisessa kirjassani (Minkkinen 2012, 187–189) tarkastelin Nord Stream I -kaasuputkea osana historiallisia saksalais-venäläisiä suhteita ja niiden vaikutuksia Suomelle:

    ”Saksan ja Venäjän välinen yhteistyö on historiallisesti tuot­tanut ongelmia Suomelle, kuten vuoden 1939 Molotov-Rib­bentrop -sopimuksen tapauksessa, mutta myös myönteisiä vaikutuksia, kuten maan itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1917.”

    Toin myös esiin kaasuputkeen liittyvät ongelmat, virallisen Suomen ongelmallisen suhtautumisen siihen sekä Nord Stream I -hankkeeseen kohdistuneen kritiikin ja siihen liittyvän vastatoimenpiteen.

    Muistutin myös, että ”Pääosin venäläisessä ja saksalaisessa omistuksessa oleva yhtiö Nord Stream on rakentamassa annektoidusta Karjalasta Saksaan ulot­tuvaa merenalaista kaasuputkea, joka kulkisi Suomenlahtea ja Itämerta pitkin ja myös Suomen aluevesien kautta.”

    Totesin kaasuputkeen liittyen, että ”jotta voisimme parantaa saksalais-venäläisiä suhteita ja energiaturvallisuutta, kuten myös taloudellista yhteistyötä, tämä voitaisiin toteuttaa kestä­vämmällä tavalla Karjalan palautuksen myötä.”

    Jo tätä ennen olin nostanut esiin, että annektoidun Karjalan laillisia suomalaisia ja karjalaisia maanomistajia edustavan asianajaja Kari Silvennoinen on kaasuputkeen liittyvien toimenpiteidensä yhteydessä todennut, että kaasuputken hintana on Karjalan palauttami­nen ja täydellinen kompensaatio suomalaisille maanomistajil­le.

    Viipurista Saksan Greifswaldiin linjatun Nord Stream I:n olemassaolo voitaisiin tässä tapauksessa perustella sillä, että Suomen aluevesien kautta kulkeva ja Suomen alueelta lähtevä kaasuputki voitaisiin pitää rauhantahtoisten ja rehellisinä tunnettujen suomalaisten valvonnassa.

    Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream II

    Nordstream II -kaasuputki puolestaan kulkisi Inkerinmaan Laukaansuusta (Ost-Luga) Greifswaldiin Saksaan (katso oheinen karttakuva). Venäjällä on toki oikeus halutessaan siirtää myös itämerensuomalaisten perinteinen asuinalue Inkerinmaa Suomen suvereniteetin piiriin, mutta Pietarin kaupungin olemassaolon takia se lienee epätodennäköistä.

    Suomen kansainväliseen energiayhteistyöhön on Nord Stream I -hankkeen ohella liittynyt useita muita kiistanalaisia hankkeita, kuten Fennovoiman ja Rosatomin Hanhikivi 1 -ydinvoimahanke. Myös Fortum hankittiin sen osakkaaksi kimurantin kotimaisen omistajuuden hankintaoperaation yhteydessä.

    Kun Fortum lähti tavoittelemaan myös saksalaista energiayhtiötä Uniperia, tätä hanketta pidettiin arveluttavana, koska Fortumista tulisi ”samalla välillisesti Uniperin omistuksen kautta kiistanalaisen Itämeren alittavan kaasuputkihankkeen, Nord Stream 2:n, suurrahoittaja” (Maaseudun tulevaisuus, 21.9.2017). Uniper liitettiin Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen (Arvopaperi, 26.6.2018).

    HS (18.8.2018) muistuttaa, että ”Nord Stream 2 käsittää kaksi rinnakkaista noin 1 200 kilometrin merenalaista kaasuputkilinjaa Venäjän ja Saksan välillä. Suomen talousvyöhykkeellä putket kulkisivat noin 374 kilometriä.”

    Tämä on varsin pitkä matka, vaikka se onkin lyhyempi kuin Suomen ja Venäjän välinen 1340 kilometrin maaraja. Toisaalta se on selvästi pidempi kuin 313 kilometrin ajomatka Pariisista Brysseliin A1 ja E19 -teiden kautta (katso Google Map).

    Kaasuputkien eri lähtöpaikoista huolimatta ne molemmat kulkisivat Suomen talousvesillä. Tätä on hyvä miettiä erityisesti nyt kun on kulunut 50 vuotta siitä kun Neuvostoliitto ja muutamat Varsovan liiton maat tekivät sotilaallisen invaasion (Operaatio Tonava) Prahaan aamuyöllä tiistain ja keskiviikon 20.8.–21.8.1968 välisenä yönä.

    Virallinen Suomi ei tuominnut tätä Prahan kevään päättänyttä aggressiota ja tiedotusvälineet pääosin peesasivat. Suomi ei ole myöskään kritisoinut eikä vastustanut Nord Stream -kaasuputkia vaan on antanut luvan Suomen talousvesien käyttöön myös Nord Stream II:n tapauksessa. Ikävä kyllä myös huomattavasti kriittisempi Ruotsi on päättänyt sallia talousvesiensä käytön tähän tarkoitukseen.

    Venäjä on järjestänyt vuonna 2018 kaksi sotaharjoitusta aikaisemmin Suomelle kuuluneessa Suursaaressa, joka on reilun 30 kilometrin päässä Kotkasta. Maaliskuussa harjoittelivat Venäjän erikoisjoukot Suursaaressa ja reilun 60 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevassa Tytärsaaressa (Verkkouutiset, 22.3.2018). Heinäkuussa Suursaaressa harjoittelivat Venäjän laskuvarjojoukot ja harjoituksista tiedotettiin lähellä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin tapaamista (HS, 11.7.2018).

    On täysin mahdollista, että näissä ja muissa Venäjän sotaharjoituksissa harjoiteltiin myös Suomen talousvesillä sijaitsevan Nord Stream I:n ja suunnitellun Nord Stream II:n suojaamista.

    Vladimir Putin on jo paljon aikaisemmin todennut, ”että Venäjä aikoo käyttää Itämeren laivastoaan Itämeren kaasuputken rakentamiseen ja vartiointiin”. Jo tuolloin vuonna 2007 kerrottiin ”kaasuputkiyhtiön merenpohjaan asettamista antureista, joiden epäillään mahdollisesti muodostavan riskin Ruotsin maanpuolustukselle.” Kaasuputken rakentajat olivat saaneet luvan asettaa antureita tutkimustarkoitukseen myös Suomen aluevesille. (Taloussanomat, 17.1.2007.)

    Venäjän sotilasoperaatio Suomen talousvesillä olisi luonnollisesti tuomittavaa, puhumattakaan sotilasoperaatiosta Suomen aluevesillä.

    Putinin Venäjällä on viimeaikoina puhuttu myönteiseen sävyyn vuoden 1939 Molotov-Ribbentrop -sopimuksesta. Tiedotusvälineissä ja jopa ulkoministeri Sergei Lavrovin taholta on yritetty jälleen kyseenalaistaa se, että Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton tekoa (Iltalehti, 11.8.2017 & Ilta-Sanomat, 15.1.2018).

    Historian valossa ei ole lainkaan vaikeaa ajatella, että Venäjä keksisi jonkun Mainilan laukausten kaltaisen tekosyyn hyökätä sotilaallisesti Suomeen, esimerkiksi Nord Stream -kaasuputkeen liittyvän. Venäläiset ovat hyvin kokeneita, taitavia ja lahjakkaita tällaisten tekosyiden innovoinnissa.

    Hyvät suhteet hyvästä

    On toki suotavaa, että hyvät suhteet vallitsevat eri maiden välillä; esimerkiksi Suomen ja Venäjän, Suomen ja Saksan sekä Saksan ja Venäjän. HS (18.8.2018) on todennut, kuten jo havaitsimme, että ”Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.”

    Pehmentyminen pitää sisällään lähentymisen, mikä tarkoittaa tiettyä parantumista. Maiden väliset suhteet voivat parantua monella tavalla ja edellä kerroin, että Saksan ja Venäjän välisellä yhteistyöllä on ollut niin negatiivisia kuin positiivisiakin vaikutuksia Suomelle.

    Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa on tavattu korostaa päättäjien henkilösuhteiden tärkeyttä. On hyvä muistaa, että Angela Merkel oli ennen Saksan yhdistymistä itäsaksalainen ja Vladimir Putin oli KGB:n tehtävissä Itä-Saksassa vuosina 1985–1990. Jollei sitten muuta vakavampaa, niin voi ainakin ajatella, että tiedustelumies Putin tuntee ex-itäsaksalaisten mielenmaiseman.

    HS (19.8.2018) toteaa, että ”Suomi seuraa hyvin tarkkaan Merkelin ja Putinin suhdetta”. Muun muassa edellisen valossa – ja muutenkin pidän – tätä suotavana.

    Mutta kuten tavataan sanoa, vaikkakin eri järjestyksessä, pelätään pahinta, mutta toivotaan parasta. Ja toimitaan sen parhaan puolesta, unohtamatta pahimman mahdollisuutta.

    Petri Minkkinen

    P.S. Hyvää itsenäisyyden palauttamisen 27-vuotispäivää 100-vuotiaalle Virolle eli Eesti Vabariigille tänään 20.7.2018.

    Lähteet:

    – Arvopaperi, 26.6.2018, ”Fortum: Uniper-kauppa päätökseen, raportointi alkaa vuoden neljännellä neljänneksellä” (Maija Vehviläinen), https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/fortum-uniper-kauppa-paatokseen-raportointi-alkaa-vuoden-neljannella-neljanneksella-6731298

    – Google Map, https://www.google.fi/maps/dir/Pariisi,+Ranska/Bryssel,+Belgia/@49.4161582,2.8924145,7z/data=!4m14!4m13!1m5!1m1!1s0x47e66e1f06e2b70f:0x40b82c3688c9460!2m2!1d2.3522219!2d48.856614!1m5!1m1!1s0x47c3a4ed73c76867:0xc18b3a66787302a7!2m2!1d4.3517103!2d50.8503396!3e0

    – HS, 11.7.2018, ”Venäjän armeija kertoo pitäneensä harjoituksen Suursaarella – Puolustusvoimat ei kommentoi. Armeijan laskuvarjojoukot harjoittelivat saarelle laskeutumista” (Johanna Juupaluoma), https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005751865.html

    – HS, 17.8.2018, ”Merkel ja Putin tapaavat tänään jo toistamiseen kesän aikana – syynä Trumpin politiikka. Saksa palaa askeleen kohti hyvin käytännöllistä Venäjä-politiikkaa, muttei tingi pakotteista” (Anna-Liina Kauhanen), https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795063.html?share=fb4ae10b0df8d37608ade4c86709667a

    – HS, 18.8.2018, ”Putin puolusti venäläistä kaasua tapaamisessa Saksan Merkelin kanssa. Maiden johtajat tapasivat toistamiseen lyhyen ajan sisällä” (Petteri Tuohinen), https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795941.html?share=1e0b03173653ea3efb59ebcb40217389

    – HS, 19.8.2018, ”Kumpi vie, Putin vai EU? – Paine saada Syyriaan vakaus muuttaa Saksan Venäjä-politiikkaa. Vakava huoli uudesta pakolaiskriisistä vaikuttaa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Venäjä- ja Syyria-politiikkaan, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen”, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005796409.html?share=09e2aad04b3332abbb8d1e8a866e3249

    – Iltalehti, 1.8.2017, ”Venäläinen televisiokanava väittää: ’Suomi ampui Mainilan laukaukset’” (Julia Saario), https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708012200297595_ul.shtml

    – Ilta-Sanomat, 15.1.2018, ”Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei halunnut antaa suoraa vastausta kysymykseen, kuka ampui Mainilan laukaukset 1939 ja kuka aloitti talvisodan” (Arja Paananen), https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005525116.html

    Maaseudun tulevaisuus, 21.9.2017, ”Fortumista tulee Uniper-kaupan toteutuessa kiistanalaisen Nord Stream 2 -kaasuputken suurrahoittaja” (Kimmo Lundén), https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/fortumista-tulee-uniper-kaupan-toteutuessa-kiistanalaisen-nord-stream-2-kaasuputken-suurrahoittaja-1.206891

    – Minkkinen, Petri (2012) Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Helsinki/Tallinna: Karjalan Kuvalehti/KAKTUS/Pro Karelia (jakelija Otava)

    - Nord Stream 2, News and events, June 20, 2018, http://www.gazprom.com/about/production/projects/pipelines/built/nord-stream2/

    – Taloussanomat, 17.1.2007, ”Venäjällä on antureita myös Suomen vesillä” (Kalle Schönberg), https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001491909.html

    – Verkkouutiset, 22.3.2018, ”Venäjän erikoisjoukot harjoittelivat Suomenlahdella 30 kilometrin päässä Kotkasta” (Kasperi Summanen), https://www.verkkouutiset.fi/venajan-erikoisjoukot-harjoittelivat-suomenlahdella-30-kilometrin-paassa-kotkasta/

    Kuva ja karttojen lähdetiedot:

    ”Angela Merkel ja Vladimir Putin keskustelivat samaan aikaan kun valokuvaajat ikuistivat johtajien tapaamista Mesebergissä lauantaina”, kuva: John MacDougall /AFP, HS 18.8.2018

    Nord Stream I ja II -reittikartta, Nord Stream 2, News and events, June 20, 2018

    – “Suursaari Suomenlahdella”, Verkkouutiset, 22.3.2018 (Google Earth -pohjainen)

    ]]>
    6 http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259748-merkelista-putinista-ja-nord-stream-kaasuputkista#comments Angela Merkel Donald Trump Nord Stream Suomen turvallisuus Vladimir Putin Mon, 20 Aug 2018 17:46:16 +0000 Petri Minkkinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259748-merkelista-putinista-ja-nord-stream-kaasuputkista
    Trump ja Putin Suomeen pysyvästi! http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259447-trump-ja-putin-suomeen-pysyvasti <p>Rupattelin mielikseni tässä lomalla erään rehdin poliisin kanssa. Hänellä oli mainio ehdotus miten Suomi saadaan turvalliseksi kaikille.</p><p>Tämän poliisin mukaan monet ongelmat ratkeaisivat, jos Trump ja Putin saataisiin tänne pysyvästi. Asumaan. Vartioituna. Ja hyvinä Suomen valtion kunniavieraina. Joka päivä olisi poronseläkettä, lakkahyytelöä ja kansantanssia!</p><p><strong>Kun piikki oli auki eikä turvallisuudesta tingitty</strong></p><p>Kyseinen poliisi perusteli kantaansa omalla kokemuksellaan heinäkuisesta huippukokouksesta. Silloin poliiseja etsittiin lomilta jopa lomilta joka puolelta. Halukkaat lähetettiin pikkubusseilla Helsinkiin ja kaikki saivat tehdä töitä mielin määrin. Piikki oli auki. Valtioneuvosto maksoi ylimääräiset kulut eikä päivystäjä tinkinyt ylitöistä tai neuvotellut poliisien määrää alemmaksi. Nyt ei pihistelty. Rahaa riitti turvallisuuteen. Presidentit olivat niin tärkeitä vieraita.</p><p>Ehkä tärkeämpiä kuin me tavikset?</p><p>Kyseisen poliisin ehdotuksessa oli tietysti leikkiä mukana mutta mukana oli myös jotain vakavaa tosiasiaa. Hänen mukaansa nyt tällä hetkellä tingitään vaarallisella tavalla tavallisten suomalaisten hengen ja omaisuuden suojasta. Mikäli joku poliisi sairastuu, on vaikeuksia löytää sijaisia.</p><p>Nyt poliisi joutuu toimimaan kuin hölmöläinen, joka jatkaa peittoa toisesta päästä. Usein ns. tavallisia tapauksia joudutaan vain &rdquo;huomioimaan&rdquo; ja yksi iso onnettomuus jossain tärkeässä liikenteen solmukohdassa saattaa ison kaupungin turvallisuuden vaaraan. Sen jälkeen kansalaisille myydään ei oota ja odottakaa rauhassa käskyä.</p><p><strong>Entäpä jos olisikin näin? </strong></p><p>Jäin miettimään poliisin humoristista ehdotusta.</p><p>Ehkä siinä olisi järkeä? Jos taviskansalaisten henki ei ole niin hupa, niin ehkä näiden presidenttien on? Näiden vieraiden varjolla suomalaisetkin saisivat lain turvaa?</p><p>Itse asiassa olisi järkevää pitää Trumppia ja Putinia meillä vieraina aina. Suuret vieraat vietäisiin aina uuteen paikkaan, jossa on ollut rikosongelmia. Hyvinkäälle, pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Lappiin (jossa poliisi on todella harvinainen näky). Pora I ja Pora II uudistusten jälkeen kansalaisille tulisi jälleen turvallinen olo. Ei enää heittellejättöä! Ei kävisi kuten nyt Göteborgissa, jossa on mellakoita ja autot palavat.</p><p><strong>Järkevämpi ehdotus</strong></p><p>Kun nyt kuitenkin näyttää siltä, että me emme saa näitä kahta presidenttiä tänne ainaiseksi, niin on ehkä turvauduttava järkevämpään vaihtoehtoon.</p><p>Entä jos priorisoisimme veroa maksavien kansalaisten turvallisuuden ja investoisimme joka vuosi vaikkapa 30 miljoonaa uutta euroa 100 poliisin viran perustamiseen. Neljässä vuodessa se olisi 120 miljoonaa ja 400 poliisin virkaa (tosin joka vuosi eläköityy 200 poliisia per vuosi ja nekin pitäisi huomioida). Oikeita vakituisia virkoja oikeille poliiseille. Ei vain määräaikaisia sijaisuuksia vaan oikeita töitä. Ei armopaloja vaan tulevaisuutta poliisin työssä.</p><p>Mutta mistä nämä poliisit saadaan? Mistä pätevät hakijat?</p><p>Varat tähän hankkeeseen voisi ottaa vaikkapa hallituksen elinkeinoelämälle antamasta tuesta. Se olisi siitä vain noin 10% . Ehkä pääministeri voisi taivutella kaverikapitalistinsa ja hyväveli-verkostonsa armahtamaan tavallisia kansalaisia? Ehkä heitäkin arveluttaa se, että meillä ei ole tarpeeksi poliiseja? Elinkeinotuet vääristävät kilpailua ja ehkä niistä voisi nipistää 10% poliisien työhön. Ei vain niin, että heitetään silloin tällöin pari karkki-miljoonaa sisäasianministeriölle.</p><p>Tai ehkä sisäministeri Mykkänen voisi livauttaa rahaa maahantulijoiden kustannuksista &ndash; siitä 1,5 miljardin potista? Ehkäpä jokainen tulija ei tarvitse ajokorttia tahi älykännykkää? Ja jos meillä on voimavaroja nettipoliisin kyyläystä varten, niin miksei tavalliseen poliisityöhön?</p><p>Vielä kerran: tämän rehdin poliisin huumori paljasti ison ongelman. Ratkaistaan ongelma. Ei haudota sitä. &nbsp;</p><p>On vain päätettävä: ovatko tavis-suomalaiset arvokkaita?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rupattelin mielikseni tässä lomalla erään rehdin poliisin kanssa. Hänellä oli mainio ehdotus miten Suomi saadaan turvalliseksi kaikille.

    Tämän poliisin mukaan monet ongelmat ratkeaisivat, jos Trump ja Putin saataisiin tänne pysyvästi. Asumaan. Vartioituna. Ja hyvinä Suomen valtion kunniavieraina. Joka päivä olisi poronseläkettä, lakkahyytelöä ja kansantanssia!

    Kun piikki oli auki eikä turvallisuudesta tingitty

    Kyseinen poliisi perusteli kantaansa omalla kokemuksellaan heinäkuisesta huippukokouksesta. Silloin poliiseja etsittiin lomilta jopa lomilta joka puolelta. Halukkaat lähetettiin pikkubusseilla Helsinkiin ja kaikki saivat tehdä töitä mielin määrin. Piikki oli auki. Valtioneuvosto maksoi ylimääräiset kulut eikä päivystäjä tinkinyt ylitöistä tai neuvotellut poliisien määrää alemmaksi. Nyt ei pihistelty. Rahaa riitti turvallisuuteen. Presidentit olivat niin tärkeitä vieraita.

    Ehkä tärkeämpiä kuin me tavikset?

    Kyseisen poliisin ehdotuksessa oli tietysti leikkiä mukana mutta mukana oli myös jotain vakavaa tosiasiaa. Hänen mukaansa nyt tällä hetkellä tingitään vaarallisella tavalla tavallisten suomalaisten hengen ja omaisuuden suojasta. Mikäli joku poliisi sairastuu, on vaikeuksia löytää sijaisia.

    Nyt poliisi joutuu toimimaan kuin hölmöläinen, joka jatkaa peittoa toisesta päästä. Usein ns. tavallisia tapauksia joudutaan vain ”huomioimaan” ja yksi iso onnettomuus jossain tärkeässä liikenteen solmukohdassa saattaa ison kaupungin turvallisuuden vaaraan. Sen jälkeen kansalaisille myydään ei oota ja odottakaa rauhassa käskyä.

    Entäpä jos olisikin näin?

    Jäin miettimään poliisin humoristista ehdotusta.

    Ehkä siinä olisi järkeä? Jos taviskansalaisten henki ei ole niin hupa, niin ehkä näiden presidenttien on? Näiden vieraiden varjolla suomalaisetkin saisivat lain turvaa?

    Itse asiassa olisi järkevää pitää Trumppia ja Putinia meillä vieraina aina. Suuret vieraat vietäisiin aina uuteen paikkaan, jossa on ollut rikosongelmia. Hyvinkäälle, pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Lappiin (jossa poliisi on todella harvinainen näky). Pora I ja Pora II uudistusten jälkeen kansalaisille tulisi jälleen turvallinen olo. Ei enää heittellejättöä! Ei kävisi kuten nyt Göteborgissa, jossa on mellakoita ja autot palavat.

    Järkevämpi ehdotus

    Kun nyt kuitenkin näyttää siltä, että me emme saa näitä kahta presidenttiä tänne ainaiseksi, niin on ehkä turvauduttava järkevämpään vaihtoehtoon.

    Entä jos priorisoisimme veroa maksavien kansalaisten turvallisuuden ja investoisimme joka vuosi vaikkapa 30 miljoonaa uutta euroa 100 poliisin viran perustamiseen. Neljässä vuodessa se olisi 120 miljoonaa ja 400 poliisin virkaa (tosin joka vuosi eläköityy 200 poliisia per vuosi ja nekin pitäisi huomioida). Oikeita vakituisia virkoja oikeille poliiseille. Ei vain määräaikaisia sijaisuuksia vaan oikeita töitä. Ei armopaloja vaan tulevaisuutta poliisin työssä.

    Mutta mistä nämä poliisit saadaan? Mistä pätevät hakijat?

    Varat tähän hankkeeseen voisi ottaa vaikkapa hallituksen elinkeinoelämälle antamasta tuesta. Se olisi siitä vain noin 10% . Ehkä pääministeri voisi taivutella kaverikapitalistinsa ja hyväveli-verkostonsa armahtamaan tavallisia kansalaisia? Ehkä heitäkin arveluttaa se, että meillä ei ole tarpeeksi poliiseja? Elinkeinotuet vääristävät kilpailua ja ehkä niistä voisi nipistää 10% poliisien työhön. Ei vain niin, että heitetään silloin tällöin pari karkki-miljoonaa sisäasianministeriölle.

    Tai ehkä sisäministeri Mykkänen voisi livauttaa rahaa maahantulijoiden kustannuksista – siitä 1,5 miljardin potista? Ehkäpä jokainen tulija ei tarvitse ajokorttia tahi älykännykkää? Ja jos meillä on voimavaroja nettipoliisin kyyläystä varten, niin miksei tavalliseen poliisityöhön?

    Vielä kerran: tämän rehdin poliisin huumori paljasti ison ongelman. Ratkaistaan ongelma. Ei haudota sitä.  

    On vain päätettävä: ovatko tavis-suomalaiset arvokkaita?

    ]]>
    16 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259447-trump-ja-putin-suomeen-pysyvasti#comments Donald Trump Poliisi Turvallisuus Vladimir Putin Tue, 14 Aug 2018 03:18:47 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259447-trump-ja-putin-suomeen-pysyvasti